Kalaallit ukioq siulleq ilinniartut Københavnimi ilinniagaqartut inaanni 5.000 koruunilinni inissarsisinnaanngortut

Københavnimi DSB-p qullersaqarfigisimasaani Sølvgademiittumi ullumikkut ilinniartunut ineqarfittut atulersimasumi ilinniartut nunani tamalaaneersut 700-t inissaqarput. 

Tassanilu kalaallinut ukioq siulleq ilinniartunut init aqqaneq-marluk aggustip aallaqqaataani 2025-mi immikkoortinneqarnikuupput. 

Init namminneq igaffeqartut, uffarfillit perusuersartarfeqarlutillu atuineq ilanngullugit kalaallinut ilinniagaqartunut 5.000 koruuninik akeqartussaapput. 

Tamatuma saniatigut ilinniagaqartut ineqarnermut tapiissutinik qinnuteqarsinnaapput. Taamak ilisimatitsivoq Helle Rytkønen Aningaasaateqarfik DIS-imeersoq, taanna Sølvgade Kollegiummimik allaffissornikkut ingerlatsisuuvoq.

 Toqqissisimasumik ineqarnissamut periarfissatsialak

Kalaallit ukioq siulleq ilinniartut pillugit isumaqatigiissut, Kalaallit Illuutaata Københavnimiittup aammalu aningaasaateqarfiup Fonden DIS-ip akornanni isumaqatigiissutaavoq. Ilinniartut inissaaleqisarnerat annikillisarniarlugu isumaqatigiissutigineqarpoq, aamma ilinniartut kulturikkut assigiinngisitaartumeernertik avitseqatigiissutigisinnaaqqullugu taamatuttaaq kalaallit ilinniartut ilinniartullu nunani allaneersut akornanni attaveqaqatigiinnerunissaat anguniakkanut ilaavoq. Ineqarfiimmi taakku ilinniartunut nunanit tamalaaneersunut ineqarfiuttut ingerlanera ileqquuvoq. Piffissami matumani ilinniartut Sølvgade Kollegiummimiittut nunanit assigiinngitsunit 25-ineersuupput.

 ”Kalaallit inuusuttut toqqissisimanartumik aammalu sunut tamanut qanittumik inissisimasumik ukioq siulleq ilinniarnerminni najugarisinnaasaannik neqeroorfigisinnaanngoratsigit assut nuannaarutigaarput. Uagutsinnut assut pingaaruteqarpoq, kalaallit ilinniartut tikilluaqqusaasutut misigisimanissaat aamma Danmarkimi ilinnialernerminni aallartilluarnissaat” Kalaallit illuutaanni Københavnimiittumi pisortaq Leise Johnsen oqarpoq.

Ataatsimoortarfiit timigissartarfiillu

Kalaallit ilinniartut ilinniartut inaanni tassani imminnut qanittumiillutik najugaqassasut pilersaarutaavoq.

– Ilinniartut inaanni ineqatigiinnissaat siunertaallunilu ilinniartut nunanit tamalaaneersut soorunami akornanniissapput. Qanoq ingerlanersut nakkutigeqqaarallarnissaat ingerlaavartumillu ilinniartut sunik soqutigisaqarnersut tusarniarnissaat Kalaallit Illuutaannit isumaqatigiissutigaarput. Ilinniartunummi ineqarfik ataatsimoortarfeqarpoq arlalinnik, taakkunanilu aaqqissuussisinnaavugut il.il., Helle Rytkønen oqarpoq.

Ineqarfik tallimanik quleriiuvoq, eqqaani aneersuartarfeqarpoq assigiinngitsunik sammisaqarfiuusinnaasumik. Aamma ini ataatsimoorfik, igaffiit ataatsimoorussat, filmertarfik, timigissartarfiit, qarasaasiatigut pinnguartarfik aammalu errorsiviit panersaaviillu naqqup ataaniittut.

 Ineqarnermi ukiup siulliup qaangiunnerata kingorna ilinniartut qinnuteqaqqissinnaapput ilinniartunut ineqarfimmeeqqilaarallassallutik imaluunniit DIS-ip kollegiaataanut allamut nuussinnaallutik. Tamannali akisunerussagunarpoq, Sølvgade Kollegiummimiittummi nalinginnaasumik ineeraq 7.500-8.000 koruuninik akeqarpoq.

 Inissat aqqaneq-marlunnit amerlanerusinnaasut

Ilinniartut ukioq siullermeertut ilinniartut ineqarfiini kalaallit ilinnialerlaat inissanik qulakkeerunninniarneri suliaavoq piffissaq sivisungaatsiartoq atorlugu ingerlanneqarsimasoq. Taamaammallu Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz oqiliallassimarpasittoq takuneqarsinnaavoq, taassumami suliap inerneqarnissaa sivisuumik sulissutiginikuugamiuk. Init akilerneqarsinnaasut ilinniartut ineqatigiiaaffigisinnaasaat suliniutit ilagivaat, anguniagaalluni ilinnialerlaat aallartinnertik toqqissisimaffigilluassagaat.

 – Danmarkimi ilinniartuutigut erlinnartorujussuupput, ilisimasanimmi pingaarutilinnik peqarlutik nunatsinnillu ineriartortitseqataalluarsinnaallutik angerlarumaarput. Ullumikkut aatsaat ilinnialernissamut akuerineqaraanni kollegianut qinnuteqartoqarsinnaavoq, tassa qaammatip ataatsip marlulluunniit missaani ilinnialernissaq sioqqullugu, taamaattumillu kollegianut inissinnissaq ajornakusoortarpoq, ingammik Københavnimi, tassanimi inissaaleqineq annertoreerami.

 – Inissat nutaat aqqaneq-marluk atorlugit toqqissisimallutik ilinniakkaminnik aallartitsilluarnissaannut ukiumi siullermi ilinniartut ilaat ikiorsinnaavavut. Ersarissumik kissaataavoq inissat inniminnikkat amerlanerulissasut, Aaja Chemnitz oqarpoq, taassumalu erseqqissaatigaa Aarhusimi, Odensemi Aalborgimilu kalaallinut ilinniartut ineqarfiini inissaqartoq.

 – Aarhusimi Odensemilu ilinniartunut ineqarfeqarpoq kalaallit illuinut attuumassutilinnik, taakkulu periarfissaqartitsilluarput. Københavnimi Aalborgimilu IA-mit Siumumillu ukiumi siullermi ilinniartunut kollegianut inissaqartitsinissamut 6 mio. koruuninik aningaasaliisitsivugut. Aalborgimi ukiumi siullermi ilinniartunut Idrætsbyenimi (inuusuttunut inissiaqarfik) inissaqartitsisoqassaaq.

Ilinniarneq pillugu sammisaq iserfissaq aqqutigalugu akeqanngitsumik atuaruk UANI