Misissuinermi nutaami Nunatsinni kangerlunni
sermit iigartartut sioraanni ukiukkut uuttortaanerni misissuinernit paasisat
siulliit saqqummiunneqarput. Misissuineq ilisimatusarnermi atuagassiami Nature Geosciencemi, marlunngornermi marsip
aqqarnanni tamanut saqqummiunneqartoq, sermip, kangerluup immallu
ataqatigiinnerisa paasinissaannut pingaaruteqarpoq, taamalu Sermersuup
oqimaaqatigiinneranut, immap qaffakkiartorneranut aamma pinngortitami
ataqatigiinnermut.
– Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut
siusinnerusukkut paasisimavaat, kangerlunni sermeqartuni aalisakkat
amerlanerugajuttartut. Uuttortaanitta ersersippaa, sermeqarfiit ukiukkut
kangerluup ernganut sunniuteqartartut, tamannalu kangerlunni taakkunani aalisagaqarnerusarneranut
nassuiaataasinnaalluartoq, Nanna B. Karlsson, GEUS-imi professori aamma
suliniummi Aarhus Universitetimit Pinngortitaleriffik suleqatigalugu
ingerlanneqartumi aqutsisoq oqarpoq.
Misissuinermi nutaami Nunatsinni kangerlunni
sermit iigartartut sioraanni ukiukkut uuttortaanerni misissuinernit paasisat
siulliit saqqummiunneqarput. Misissuineq ilisimatusarnermi atuagassiami Nature Geosciencemi, marlunngornermi marsip
aqqarnanni tamanut saqqummiunneqartoq, sermip, kangerluup immallu
ataqatigiinnerisa paasinissaannut pingaaruteqarpoq, taamalu Sermersuup
oqimaaqatigiinneranut, immap qaffakkiartorneranut aamma pinngortitami
ataqatigiinnermut.
– Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut
siusinnerusukkut paasisimavaat, kangerlunni sermeqartuni aalisakkat
amerlanerugajuttartut. Uuttortaanitta ersersippaa, sermeqarfiit ukiukkut
kangerluup ernganut sunniuteqartartut, tamannalu kangerlunni taakkunani aalisagaqarnerusarneranut
nassuiaataasinnaalluartoq, Nanna B. Karlsson, GEUS-imi professori aamma
suliniummi Aarhus Universitetimit Pinngortitaleriffik suleqatigalugu
ingerlanneqartumi aqutsisoq oqarpoq.
- Paasisavut Kalaallit Nunaanni kangerlunnik paasisaqarnerunissatsinnut taamalu Kalaallit Nunaanni aalisarnermut pingaaruteqarput, kangerluimmi sermeqarfiusut aalisagaqarnerugajuttarmata, GEUS-imi professori suliniummillu aqutsisoq Nanna B. Karlsson oqarpoq
Assi: Lars Ostenfeld
Nerisat uumassuseqalersitsisartut
Ilisimatusartut nutaatut timmisartuaraq
ungasianit aquttagaq atorpaat taannalu atortulersorneqarsimalluni kiassutsimik
/ nillissutsimik uuttortaammik, aamma sermeqarfiit sioraanni kangerlummilu
immap qanoq tarajoqartigineranik uuttortaammik.
– Uuttortaanitsigut paasivarput imeq
sermersuarmeersoq ukiuunerani immap qaavanut inuussutissanik aamma
pilersuisartoq. Seqinnarissisaleraangat kangerluullu sikua aakkaangat, immap
qaava inuussutissaqalereertarsimasoq isummiupparput, taamaalillunilu uumassusillit
tamarmik sunneqatigiilertarlutik. Tassa imaappoq kangerluit sermeqarfiunerusut,
immami inuussutissaqarnerusarput,
inuussutissammi immameereertarmata, Nanna B. Karlsson oqarpoq, taassumalu
tamanna Kalaallit Nunaata sinnerani qanoq pisoqartarneranik paasinninnissamut
alloriarnertut siullertut taavaa.
Timmisartuaraq ungasianit aquttagaq qulimiguuliaqqatut ippoq, silaannarmi uninngasinnaalluni. Timmisartuaraq ungasianit aquttagaq aalisaammik atortulerneqartarpoq, taamaalilluni uuttortaammik immamut ningitsisinnaassammat, taamalu immap tarajoqassusia kiassusialu uuttorsinnaajumallugit.
Assi: Poulsen et.al.
Immamit misiligutit
Ilisimatusartut
timmisartuaqqat ungasianit aquttakkat tulliullugit ineriartortippaat,
taamaalillutik kangerlunnit imermik misissugassamik
tigusisinnaasunngortinniarlugit.
- Kangerlummi maanna taamaallaat kiassuseq tarajoqassuserlu uuttorsinnaavavut.
Alloriarnermi tulliuttumi kangerlunnit imermik uuttortagassamik
qaqitsisinnaalissaagut, taamaalilluta Pinngortitaleriffimmi
inuussutissartaqassusiat misissoqqissaarsinnaalerumallugit.
Siunissami
ungasinnerusumi kangerlunni itinerusunit immameersunik misiligutissanik
tigusisinnaalernissaq neriuutigineqarpoq
