Naartuersittarneq pillugu
isumalioqatigiit Naartuersittarneq pillugu siunersiueqatigiittartut
aalajangiinerat nakkutilliisimanngitsut Naalagaaffiup sinniisaa nunamut
namminermut peqqissutsimullu ministereqarfimmut 2024-mi aasakkut
erseqqissaavoq.
arnap naartuersinneqarsinnaaneranut
killiliineq qaangerlugu, tassa naartunerup sapaatip-akunneri aqqaneq-aappaata
kingorna, naartuersinnissamut siunnersortinnerup aalajangiineri. Arnat sapaatit
akunnerit aqqaneq-marluk sinnerlugit naartoreersimasut naartuersissinnaanerannut
suliat tunngassuteqarput.
Naartuersittarneq pillugu
isumalioqatigiit Naartuersittarneq pillugu siunersiueqatigiittartut
aalajangiinerat nakkutilliisimanngitsut Naalagaaffiup sinniisaa nunamut
namminermut peqqissutsimullu ministereqarfimmut 2024-mi aasakkut
erseqqissaavoq.
arnap naartuersinneqarsinnaaneranut
killiliineq qaangerlugu, tassa naartunerup sapaatip-akunneri aqqaneq-aappaata
kingorna, naartuersinnissamut siunnersortinnerup aalajangiineri. Arnat sapaatit
akunnerit aqqaneq-marluk sinnerlugit naartoreersimasut naartuersissinnaanerannut
suliat tunngassuteqarput.
Tamanna nunamut namminermut
peqqissutsimullu ministerip Sophie Løhdep allagaani allassimavoq,
siunersiueqatigiittartut aalajangiinerat "siullermik
nakkutilliivigineqartut“ — suliallu aqqaneq-marluk 2024-mi oktobarip
aallaqqaataanit 2025-mi februaarip aallaqqaataanut pisimasut
misissorneqarlutik.
Kukkuluttornerit amerlasut
Nakkutilliisut nalunaarusiaat
maajimi 2025-mi saqqummerpoq, tassanilu suliat 40 procentii kukkuneqarsimasut
allaaserineqarpoq. Isumalioqatigiit
allannerattut “kukkuluttornerit amerlapput". Inuit Ataqatigiit sinnerlugit
Folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitzip tamanna qisuariarfigaa.
”Kalaallit Nunaanni
Naartuersittarneq pillugu siunersiueqatigiittartut sulinerat pillugu
qanittukkut nalunaarusiaq naapertorlugu naartuersinnissamut qinnuteqaatit 40
procentii kukkusumik suliarineqartarput. Tamatuma saniatigut allassimavoq
Naartuersittarneq pillugu isumalioqatigiit Kalaallit Nunaanni Naartuersittarneq
pillugu siunersiueqatigiittartut pisariaqartumik nakkutigisimanngilaat, massa
kukkunerit amerlasuut unikaallatsinneqarsinnaagaluartut. Nunamut Namminermut
Peqqissutsimullu Ministereqarfik Naartuersittarneq pillugu isumalioqatigiit
nakkutiginissaannut inatsisitigut pisussaaffilerneqarsimasutut akisussaasuuvoq.
Sooq inatsisitigut pisussaaffilerneqarsimasutut nakkutiginninnissaq
ingerlanneqarsimannginnersoq, inatsillu 1975-imi atuutilersinneqarmalli
nakkutiginnittoqarsimanersoq ministeri nassuiaateqarsinnaava? Ukiuni 50-ini nakkutilliisoqanngitsoq
Isumaginninnermut
peqqissutsimullu ministerip Sophie Løhdep apeqqutit suli akinngilai, Aaja
Chemnitzilli ernummatini Sermitsiamut itisilerpai.
–
Innuttaasut oqartussat inatsisinik atuuttussanik malinninnissaat
naatsorsuutigiuartarpaat. Oqartussat ukiuni 50-ini pisariaqartumik
nakkutilliisimagunannginnerat isornarpoq, ingammik suliat 40 procentii
2024-miit oktobarip aallaqqaataaniit 2025-mut februaarip aallaqqaataanut
kukkussutigineqartut eqqarsaatigalugit. Inatsisitigut pisussaaffiusumik
nakkutilliisoqarsimasuuppat kukkunerit tamakku
pinngitsoortinneqarsimasinnaagaluarput.
– Aammattaaq
maluginiarneqartariaqarpoq naartuersinnermut inatsit 1975-imeersuunera,
taamanimiilli allanngortinneqarsimanani. Taamaattumik inatsisip
nutarternissaanut piffissanngortoq isumaqarpunga, nakorsaatitigut ilisimatusarnerullu
ineriartorneranut naapertuuttumik inatsimmik nutarterinissamut arnallu
namminneq aalajangiisinnaatitaanerannik pitsanngorsaanissaq eqqarsaatigalugit,
Aaja Chemnitz oqarpoq.
– Innuttaasut oqartussat inatsisinik atuuttussanik malinninnissaat naatsorsuutigiuartarpaat. Oqartussat ukiuni 50-ini pisariaqartumik nakkutilliisimagunannginnerat isornarpoq, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnitz oqarpoq. Taanna nunamut namminermut peqqissutsimullu ministerimut Sophie Løhdemut, Kalaallit Nunaanni naartuersittarneq pillugu inatsimmut akisussaasumut, apeqquteqaateqarpoq.
Assi: Trine Juncher Jørgensen
Akisussaaffiit
Nunamut
namminermut peqqissutsimullu ministeriaqarfik Kalaallit Nunaanni
naartuersinnermut inatsisinut akisussaavoq, malittarisassallu atuuttut
naapertorlugit Kalaallit Nunaanni Naartuersittarneq pillugu isumalioqatigiit
ilaatigut najukkami isumasioqatigiinnerit, naartunerup sapaatip-akunnerata
aqqaneq-aappaata kingorna imaluunniit angajoqqaat akuersinerat peqqutigalugu
naartuersinnissamik aalajangiisartut, nakkutigisussaavai.
Naartuersittarneq
pillugu isumalioqatigiit Naalagaaffiup sinniisoqarfianit, Nunatsinni
Nakorsaanermik, Ilaqutariinnermut, Naligiissitaanermut Isumaginninnermullu
Naalakkersuisoqarfimmi pisortamik Inatsisartunullu ilaasortamik
ilaasortaqarpoq.
Akuersissut
amigaataasoq
Suliani
aqqaneq-marluni inunnik pineqartunik ilisarnarunnaarsarneqartuni nakkutilliisut
nalunaarusiaanni allassimavoq, suliami ataatsimi annertuumik kukkusoqartoq.
Tassa niviarsiaqqap 18-it inorlugit ukiullip naartuernissaanut angajoqqaatut
oqartussaasut akuersissutaat pissarsiarineqarsimanngilaq, sulianilu sisamani
annikinnerusunik kukkuluttortoqarsimalluni. Tassa naartuersittarneq pillugu
siunersiueqatigiittartut
ilaasortat atsiorsimannginnamik.
Kukkusoqartarnera
eqqumaffigineqartoq Naartuersinnermullu atatillugu siunnersuisartut
uppernarsaatinik piumasaqaataasunik naammassinninnerusinnaanerat
paasisaqarnerusinnaanersullu misissorniarlugu Kalaallit Nunaannilu nakorsaaneq
attaveqarfigineqarsimasoq, Nunamut namminermut peqqissutsimullu
ministeriaqarfik Folketingimi Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliamut
allappoq.
