Oqallinneq ilimaginngisamik allamut sangusoq

Aalborgimi Nordjyllandimiittumi atuagaateqarfimmi pingasunngornermi unnukkut Kalaallit Nunaat pillugu atuakkiortunik tusarniaanermut qaaqqusisoqarmat kalaallit tusaamasat marluk ilimaginngisamik soqutigineqarput.

Aaqqissuussineq qallunaanut Kalaallit Nunaat pillugu paasisaqarnerorusuttutut tunngatinneqarneruvoq, ataatsimiinnerulli aallartinnerani nappaatitsisoqarmat peqataasut 100-t missaanniittut affaasa missaat Kalaallit Nunaanneersuusut imaluunniit Kalaallit Nunaannut attuumassuteqarluartut takuneqarsinnaavoq. Ataatsimiinneq aílimaginngisamik kinguneqarpoq - qallunaallu alapernaatsut immikkut ittumik misigisaqarput.

Ataatsimiinneq pilersaarusiorluarsimagaluarpoq. Atuagaateqarfimmi aaqqissuisuummat Niviaq Korneliussenip atuakkiaanit Naasuuliardarpimiit issuagaq atuffassissutigineqareermat Pia Enona Barlaj aamma Mikkel Lybæch, tamarmik Nuummi inunngorsimasut Aalborgillu eqqaani najugallit kiisalu Frederik Mozart, sakkutuut timmisartortartuini naalagaq Issittumilu Sakkutooqarfimmi 2022-24-mi kiffartortoq, saqqummiipput.

Inuunertik misigisatillu oqaluttuarigamikkit avissaarnissaq pillugu oqallinnermut ingammillu qallunaat ”ammip qalipaataa tunngavigalugu quujassuaatiginnittarnerannut” (hyggeracisme, aaqq.), amerlanertigut sakkortuumik tiguneqartartunut, tunngaasunik apeqqarissaarfigineqarput. Aamma Ivittuuni kryolitimik piiaavik pillugu DR-ip piviusulersaarusiaa oqallinnermi eqqartorneqarpoq.

Oqaluuserisat piareersagaanngitsut

Tamanna pissutigalugu ataatsimiinnermi aqutsisoq kaffisoqatigiittoqareermat piareersagaanngitsumik oqallitsitsivoq, apeqqarissaarfigineqartussallu pinnagit mikrofoni siullermik Alfred Olsenimut, kalaallini Siriusimut ilaasuni siullersaasoq, kingornalu Otto Albrechtsen, Arsummi inunngorsimasoq meeraanerminilu Ivittuut eqqaani najugaqarsimasoq oqaluttuartinneqarput.

Otto Albrechtsenip Arsummi peroriartornini oqaluttuaraa.

- Taamanili kryolitimik piiaavimmiit eqqatsinniittumiit annerusumik sunnerneqanngilagut, atuarnerli ilinniartitsisunit qallunaanit qallunaatullu atuagassatut pilersaarutinik sunnerneqarpoq. Taamaammat Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera pillugu ilisimasaqarnanga sorsunnersuaq kingulleq Danmarkillu oqaluttuarisaaneranik ilisimasaqarluarpunga.

- Nassuerutigisariaqarpara kalaallisut allannermiit qallunaatut allanneq ajornannginnerutikkakku, maannamulli ajoraluanngilaq, Otto Albrechtsen oqaluttuarpoq, taannalu ilaatigut Kalaallit Røde Korsianni siulittaasuusimavoq.

- Aningaasat annikitsuaraagaluartut ingerlalluarpugut. Kalaallit Nunaalli nunarujussuuvoq, taamaammat ataatsimut isigalugu naliliinissaq mianersoqqussutigerusupparput. Arsuk, Nuuk illoqarfiillu allat tamarmik assigiinngissuteqarput. Tamanna nassuerutigisariaqarparput – aamma kalaallit qallunaallu assigiinngissuteqarnerat. Oqallinneq akerleriissuteqalersitsisoq unitsinneqarsinnaasoq, taarsiullugulu ataatsimoorussaqarnissarput neriuutigaara, Albrechtsen oqarpoq, oqalugiaataalu, mikrofoni atornagu ingerlanneqartoq, ersaartaatigineqangaatsiarpoq.

- Spejderinut aqutsisutoqaavunga, taamaammat nipituumik oqalunneq sungiusimavara.

Aatsaat oqallisigineqanngitsoq

Kalaallit Nunaata naalagaaffimmut atajunnaarnissaa nammineernerulernissarlu aatsaat oqallisaalinngitsoq Alfred Olsenip naqissuserpaa.

- Sivisuumik pilersaarusiornikuuarput. Taamaammat namminersorneq pillugu inatsimmi naalagaaffinngortitsinissamut periarfissiisumik aamma paragrafeqarpoq. Tamanna piareersimaffigisariaqarparput – ilaatigut kalaallit pitsaanerpaamik ilinniagaqarnissaat qulakkeerlugu, taamaalillutalu inuiaqatigiinni atorfiit pingaarutillit nammineq tigusinnaajumallugit, Alfred Olsen oqarpoq, taannalu Siriusip kingorna ilaatigut aatsitassarsiornermi sulisimallunilu Sisimiuni kommunalbestyrelsimut ilaasortaasimavoq.

Unnuup ingerlanerani oqaaseqartoq kingulleq tassaavoq Frederik Mozart.

- Qallunaat nunami namminersulernissaq pillugu oqallinneq paasisinnaajumallugu Kalaallit Nunaanni najugaqarneq misilissagaat kajumissaaginnarsinnaavakka.