Qineqqusaarnerit kaaviiaartuusisarput.
Politikerit
qineqqusaarutaat timitalerneqarneq ajortut - qallunaallu tusagassiiviisa
Kalaallit Nunaannut soqutiginninnerujussuat, piffissami aalajangersimasumi.
Qineqqusaarnerit kaaviiaartuusisarput.
Politikerit
qineqqusaarutaat timitalerneqarneq ajortut - qallunaallu tusagassiiviisa
Kalaallit Nunaannut soqutiginninnerujussuat, piffissami aalajangersimasumi.
QUIASSUAARINNINNEQ
Sermitsiap sikkisaanngitsoqarfiani "Ukiup
uugarsua“ ukiuni arlalinni toqqarneqartarpoq, atuartartullu Hans Enoksen,
Kuupik V. Kleist, Aleqa Hammond nuimasullu allat toqqarnikuullugit.
Ukiumi uugarsuanngortoq Nuup Kangerluaneersumik
uugannattarpoq.
Quiassuarinninnermi unammisitsineq marlunnik
sunniuteqartarpoq: Politikerit sianiitsutut nittarsaanneqarnertik nuannarineq
ajorpaat; atuartartut "nunami oqaluttarfimmit pingaarnermit“
pingaakujullutik oqaaseqartartut nunamut tutseqqinnissaat nuannarisarpaat.
Taamaalilluni "ukiup uugaanik" toqqaanermi
siunertarineqartoq naammassineqartarpoq.
Quiassuarinninnerli ajornakusoorsinnaasarpoq —
Kalaallit Nunaanniinnaanngitsoq, aammali kunngeqarfimmi tamarmi.
Danmarks Radiop quiassuaalluni aallakaatitassiaani
"Tæt på sandheden"-imi ilanngutassiaa »Grønlands brune is« (Kalaallit
Nunaata sikua kajortoq aaqq.) akerlerluinnaanik paasinnittoqartartoq erserpoq:
Danmarkimi illaatiginnittoqartoq Kalaallit Nunaanni kamammik pilersitsivoq
akerliussutsimillu takutitsinermik kinguneqarluni.
Danmarkip Kæmpe Eskimomik inerteqqutaasumik
iluanaaruteqarsimaneraalluni quiassuarluni ilanngutassiineq killissamik
qaangiinngitsoq DR-ip pisortai isumaqarput, ilanngutassiamimi DR-ip
orsugiassiorfimmik Ivittuuniittumi piviusulersaarusiaa illarsaarutigineqarmat.
Quiassuarneq iluatsissappat ’qaffasinnerusumik
inissisimasunut" "appasinnerusunik inissisimasunut" pinnani
illaruaatiginnittoqassasoq Inuit Ataqatigiinneersoq Naaja H. Nathanielsen
isumaqarpoq.
Sikkisaanngikkut
isiginnittaasiat erseqqippoq: Sunaluunniit kikkulluunniillu
illaruaatigineqarsinnaapput, kisianni taamaliornissaq pisariaqarani.
Taamaakkaluartoq 2025-mi qineqqusaarnermi
sammineqartut ilaat maluginiarnarput, soorlu Danmarkip
saammaateqatigiinnissamik pisariaqartitsinera, TV-qarfiup piviusumut
uniuuttumik saqqummiinera Siumullu allanngorluinnartumik ingerlanera.
Danmarkip ministeriunerata Helle Thorning Schmidtip
qallunaat kalaallillu saammaasseqatigiinnissamik isumalioqatigiissitaat
Naalakkersuisut siulittaasuata Aleqa Hammondip 2013-imi
siunnersuutiginikuusaanut peqataajumanikuunngilaq.
- Saammaateqatigiinnissaq pisariaqartinngilarput,
ministeriuneq qallunaat peqataannginnerannut tunngavilersuivoq.
Kaj Kleistip, Namminersornerullutik Oqartussani
sivisuumik qullersaasuusimasup, tamanna uggoraa.
– Danmarkip saammaateqatigiinnissaq
amigaatigingaarpaa; imminut Kalaallit Nunaannullu, Kaj Kleist Sermitsiamut
oqarpoq.
Nunasiaateqartutut ajunngitsutut imminut
isigineq
DR-ip piviusulersaarusiaa »Grønlands hvide guld«
(kalaallit Nunaata kuultia qaqortoq aaqq.) kingornalu quiasaarutigalugu
ilanngutassiaa »Grønlands brune is« (kalaallit Nunaata sikua kajortoq aaqq.)
amerlasoorpassuarnit takuneqarput. Piviusulersaarut Ivittuuni
orsugiassiorfimmut tunngasoq tunuartinneqannginnerani inuit 537.000-it takuaat.
Aamma Katuamut filmeriartut 50-it kalaallisut allagartalersugaq takuaat.
– Orsugiak Danmarkimi kamatsitsivoq, inuit attaveqaqatigiittarfiini uagutsinnik
mamarliipput tassami nunasiaateqarsimasutut ajunngitsutut imminut isigineq
eqqunngitsuusoq paasinarsimmat. Saammaateqatigiinnissamut
isumalioqatigiissitaqarnikuuvugut; Danmarki maanna tullinnguullutik
saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiinnik pilersitsisariaqaraluarpoq,
qallunaat taamaalillutik nunasiaateqarnikuunertik akueriniassammassuk, Kaj
Kleist oqarpoq.
”Kalaallit qujasueqisut
susunuku?”
”Asanninnertaqanngitsumik
pinngitsaaliissummik aappariinneq atorunnaarli.”
”Kalaallit Nunaat tunili
naalagaaffiullu tapiissutai sipaarutigalugit.”
Isuma pinngoriartorpoq
qallunaallu saammaasseqatigiinnissamut isumalioqatigiissitaat
ulapputeqassaqaaq.
Voxmeterip Ritzau sinnerlugu
Danmarkip Kalaallit Nunaannut iliusai pillugit innuttaasunik isumasiuivoq.
Aperineqartut 54,8 procentii
Danmarkip Kalaallit Nunaat amerlanertigut naapertuilluartumik pisimagaa
isumaqarput.
25,8 procentit Danmarkip Kalaallit
Nunaat naapertuilluanngitsumik pisimagaa isumaqarput.
19,4 procentit Danmarkip
Kalaallit Nunaat naapertuilluartumik naapertuilluanngitsumilluunniit
pisimaneraa naluaat.
- Isumasiuinermit erserpoq
inuiaat oqaluttuarisaanermik assigiimmik isiginnittaaseqanngitsut, namminnerli
misigisimasatik inuunerminni atukkatik tunngavigalugit
isiginnittaaseqarfigigaat, Danmarkimi nunanut allanut tunngasunut
immikkoortortami ilisimatusartoq Ulrik Pram Gad oqarpoq.
Eqqaamasat nuanniitsut
Danmarks Radiop Kalaallit
Nunaanni qinersinermut akuliunnera nuanniitsunik eqqaamasanik qaffakaatitsivoq.
Ukiut sisamat matuma
siornatigut qallunaat tusagassiorfiata TV2-p Inuit Ataqatigiit siulittaasuat
Múte B. Egede tusaamanerlugaalerseriaraluarpaa. Múte B. Egede suliani marlunni
nammineq aningaasatigut iluaqutigisaminik aalajangeeqataasimasutut TV2-p allaaserisami
tusarfiit kinaassutsiminnik isertuussisut tunngavigalugit 2021-mi apriilip
arfernani qinersinissaq ullualunnik sioqqullugu allaaserisaqarpoq.
Pisimasoq
tunngavissaqanngitsoq Sermitsiap ukiup siuliani inerniliuppaa, TV2-lu kingorna
iluminni misissuereerlutik aamma taama inerniliipput. Oqaluttuaq eqqunngitsoq
tunuartinneqarpoq nutaarsiassaqartitsivimmilu pisortaq Ulla Østergaard
TV2-miikkunnaarpoq.
Qinersinerup inernera
sunnerniarlugu oqaluttuaq pilersinneqartoq Uranimik isornartorsiuisoq Múte B.
Egede isumaqarpoq: Qinersinerup kingorna TV2-p eqqunngitsumik allaaserisaa
qallunaat tusagassiuutitigut attaveqatigiinnermut allaffeqarfiata Australiamiut
aatsitassarsiorfiannut Energy Transition Mineralsimut tunngatillugu
paasissutissat saqqummiunneqarput; paasissutissat taakku ilaquttanit
niuernermullu attaveqatigisanit pingaaruteqarluinnartuneersut.
Australiamiut, Kuannersuarni
aatsitassanik qaqutigoortunik uranimik akulinnik piiaarusuttut, partiit
uranimut illersuisut qinersinermi ajugaanissaat soqutigilluinnarpaat.
Naluneqanngitsutut Múte B. Egede qinersinermi ajugaavoq, Naleqqamillu
naalakkersuisoqateqarluni uranimik piiasinnaaneq inerteqqutigilerlugu.
Pisimasut marluk 2021-mi
2025-milu amiilaarnartumik imminnut eqqaanarput: Nuna tamakkerlugu TV-qarfiit
allaaserisat piviusulersaarusiallu, kalaallit qinersinerannik
sunniuteqangaartut, saqqummiuppaat, kingorna pisortaq peqatigalugu
"tunuartillugit“.
Ajoqusiisoqareerporli.
- TV2 DR-ilu
naalagaaffeqatigiinnerup naggatissaraat, tusagassiorfimmi Sermitsiami
pisortaaneq aaqqissuisuunerlu Masaana Egede naliliivoq.
Siumup sangujoraarnera
Arsaattartut sungiusaasuat partiillu siulittaasua Erik
Jensen qineqqusaarnermi imminut pisarivoq.
Qinersinissamik suaaruteqareernerup ulluata aappaani
Siumup siuttua Danmarks Radiop TV-aviisiani tupaallatsitsivoq: Siumup
siunnersuutigisaatut § 21 naapertorlugu ataatsimiititaliarsuup
kaammattuutitsialai ukiut marluk utaqqinagit, marsip aqqarngani Inatsisartunut
qinersisoqareerpat Erik Jensenip danskit naalakkersuisui namminiilivinnissaq
pillugu ingerlaannaq isumaqatiginninniarfiginissaat aallartisarniarpaa.
Pilersaarut taama sukkatigisoq malillugu namminiilivinnissaq pillugu
taasititsinissaq qinigaaffimmi 2025-29-mi pissaaq.
Atorfilittaq misilittagaqarluartoq Kaj Kleist
politikkikkut aaqqissuussaanermik ilisimasaqarluartoq Erik Jensen arlalinnit
tatineqarami iliuuseqartariaqartutut misigisimasoq nalilerpaa.
– Ukiortaami oqalugiaammi Naalakkersuisut
siulittaasuata Múte B. Egedep nunasiaataanermit kalinnerit iperarniarlugit
aamma Kalaallit Nunaat qallunaat tunngaviusumik inatsisaata
ataaniitikkunnaarniarlugu oqarnera aallarniutaavoq, Kaj Kleist Sermitsiamut oqarpoq.
Tamatuma kingorna Aka-Matilda Høegh-Dam aamma Kuno
Fencker partiip iluani aaqqiagiinngissuteqarfigai, taakkualu Siumut
namminiilivinnissamut tunngatillugu arriippallaamik sulinerarpaat.
Erik Jensenilli allanngoriataarnera iluaqutaanngilaq.
Aka-Matilda Høegh-Dam Kuno Fenckerilu Naleqqamiilerput, Erik Jensenillu
oqariartuutigigaluakkani tunuarterpaa. Maannakkut namminiilivinnissaq pillugu
danskit naalagaaffiannik isumaqatiginninniartigani § 21 naapertorlugu
ataatsimiititaliarsuup sulinera utaqqeqqaarniarpaa.
– Politikerit oqaatsitik puiorsinnaavaat, maannalu
Siumumi ulluni kingullerni qineqqusaarnermi eqqissisoqarsimasoq malunnarpoq,
Kaj Kleist oqarpoq.
Partiimut ilaasortaasimasut ilaata
ilaasortaajunnaarnermini suleqatigisimasani isornartorsiorpaa.
–
Qinigaaffimmi tulliuttumi namminiilivinnissaq pillugu
taasititsisoqaleriissappat piviusorsiornerunngilaq, Kalaallit Nunaatami
Danmarkillu akornanni isumaqatigiinniutigineqartussat amerlapput, Aka-Matilda
Høegh-Dam oqarpoq.
