Nipisat suaat ukioq manna 1.238 tonsit pisassiissutigineqarput, taakkulu aqutsiveqarfinnut arfineq marluusunut agguaanneqarput.
Nipisanniarnerup aallartinneraniit ullut tulliuttut 60-it aalisarneq ingerlanneqarsinnaavoq, upernaalli ingerlanerani silap unerisimannginneranik peqquteqartumik pisassiissutit maannakkumut tamakkerneqaqqajanngillat.
Nipisat suaat ukioq manna 1.238 tonsit pisassiissutigineqarput, taakkulu aqutsiveqarfinnut arfineq marluusunut agguaanneqarput.
Nipisanniarnerup aallartinneraniit ullut tulliuttut 60-it aalisarneq ingerlanneqarsinnaavoq, upernaalli ingerlanerani silap unerisimannginneranik peqquteqartumik pisassiissutit maannakkumut tamakkerneqaqqajanngillat.
Silalli unerisimannginnera pissutigalugu, pisassiissutillu sapinngisamik amerlanerpaat pisarineqarnissaat siunertaralugu, aqutsiveqarfiit ilaanni nipisanniarneq ullunik 14-inik sivitsorneqassasoq, Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminullu Pilersornermut Naalakkersuisoqarfik maaji naalersoq aalajangiivoq.
Ukioq manna nipisat suaanik tunisinermi akigitinneqartoq aatsaat taamak qaffasitsigaaq, allaat Nuummi tunisassiorfiit ilaanni tunisinermi kiilumut 60 koruuni sinnilaarlugu akigitinneqarluni.
Akit qaffasinnerat sinerissami aalisartunut annertuumik isumallualersitsivoq. Nipisanniarnerli maannakkumut ajorluinnartumik ingerlavoq, isumalluarnerlu pakatsinermik taarserneqarpoq.
Sinerissami nipisat suaat tulaanneqartut ukioq manna siornamut naleqqiullugit appariarujussuarsimasut, aalisakkanut suliffissuarnit aamma oqaatigineqarpoq.
Uggornartoq Ukioq manna nipisanniarnerup iluatsippallaannginnera, Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffianni, KNAPK-mi, siulittaasup Pele Blytmannip uggoraa.
- Ilaasortatta oqarnerat naapertorlugu, sinerissami tamarmi nipisanniarneq siornamut naleqqiullugu annertuumik kinguariarfiuvoq. Tassungalu silap unerisimannginnera annerpaamik pissutaasoq oqaatigineqarpoq.
- Ukioq manna nipisat suaasa akii qaffasissorujussuupput, taamaattumik aalisarnerup maannakkumut iluatsinngitsoornera assorsuaq uggornarpoq, taanna oqarpoq.
- Nipisanniarneq umiatsiaararsortut aningaasaqarnerannut assut pingaaruteqarpoq, kisiannili ukioq manna nipisanniarneq iluatsippianngilaq, tamanna soorunami uggornarpoq, Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffianni, KNAPK-mi siulittaasoq, Pele Blytmann oqarpoq.
Assi: Oscar Scott Carl
Tamatuma kingunerisaanik nipisanniat amerlasuut unereerput, taarsiullugulu qaleralinniarneq saarullinniarnerlu aallartillugu.
- Silap kissannissaa arlallit suli utaqqivaat neriuutigalugu nipisaqarnerulerumaartoq.
- Taamaattumik immikkoortortaqarfiit ilai nipisanniarnerup sivitsorneqarnissaanik Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminullu Pilersornermut Naalakkersuisoqarfimmut qinnuteqarnikuupput, KNAPK-p siulittaasua oqarpoq.
Kujataani sikorsuit nipisanniarnermut annertuumik akornutaapput, KNAPK-llu paasissutissiinera naapertorlugu qassuterpassuit annaanneqarsimapput. Narsami Qaqortumilu nipisanniat amerlasuut qassutitik qalloreeraat, taarsiullugulu saarullinniarneq aalisakkanullu allanut, soorlu saarullinnut qaleralinnullu saallutik.
Kujataani tunisat appariarujussuartut Royal Greenlandip Narsami tunisassiorfianiit paasissutissat naapertorlugit, ukioq manna nipisat suaanik tunisineq annertuumik kinguariarfiuvoq. Siorna nipisat suaat 31 tonsit tulaanneqarput, ukiorli manna maajip naajartornerani suaat 11 tonsit missaat taamaallaat tulaanneqarsimallutik. Taamaakkaluartoq saarullinnik tunisineq ingerlalluarpoq, tamannalu saarullinniat amerlanerunerannik peqquteqartoq, Narsami tunisassiorfimmiit paasissutissiissutigineqarpoq.
Arctic Prime Fisheries ApS Qaqortumi Nanortalimmilu tunisassiorfeqarpoq. Taakkunani nipisat suaannik tunisineq ukioq manna appariarfiusoq, suliffeqarfiup pisortaa Hentzar Petersen oqarpoq.
- Ukiut siuliini suaat nappartat 700-t missaat tigusarnikuuagut, ukiorli manna maajip naajartorneranut nappartat 150-it missaat taamaallaat tiguagut.
- Ukioq manna nipisanniarneq ajorluinnarpoq, akerlianilli saarullinnik tunisineq pitsaasumik ingerlavoq, taanna oqarpoq.
Arctic Prime Fisheriesimi nipisat suaat kiilumut 42 koruunit missaanik akeqarput.
Qaleralinniarnermut saattut Qeqertarsuup Tunuani sumiiffiit allat assigalugit ukioq manna upernaaq nillertorujussuuvoq, tamannalu peqqutaalluni nipisat sinerissap qanittuanut suli pisimanngitsut, aalisartut arlallit oqaatigaat.
Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaatai naapertorlugit, Qeqertarsuup Tunuani nipisat suaat tulaanneqartartut Qeqertarsuarmi amerlanerpaasarput. 2024-mi suaat 855 tonsit, siornalu 2025-mi 479 tonsit, Royal Greenlandip Qeqertarsuarmi tunisassiorfianut tulaanneqarsimapput.
Ukiorli manna tunisat siorna ukiup taamaalinerani tunisanut naleqqiullugit akinnerujussuusut, tunisassiorfiup pisortaa Mona Lisa Isaksen oqarpoq.
Ifølge tal fra Grønlands Statistik bliver der i Diskobugten indhandlet mest stenbiderrogn i Qeqertarsuaq. I 2024 blev der indhandlet 855 tons rogn, og sidste år, i 2025, blev der indhandlet 479 tons til Royal Greenlands fabrik i Qeqertarsuaq. I år er indhandlingen imidlertid langt lavere sammenlignet med samme tidspunkt sidste år, siger fabrikschef Mona Lisa Isaksen.
Foto: Arne Mølgaard.
- Maajip naajartornerani suaat 20 tonsit ataallugit tulaanneqarput, taamaattumik tunisineq annertuumik appariarfiuvoq. Nipisanniarnerli suli ingerlammat, ukioq manna qanoq annertutigisut tulaanneqassanersut oqaatigineqarsinnaanngikkallarpoq, taanna oqarpoq.
Qeqertarsuarmi aalisartut arlallit Sermitsiamiit oqaloqatigineqartut oqaatigaat, ukioq manna nipisanniarneq ajorluinnartoq. Tamannalu peqqutigalugu aalisartut amerlasuut nipisanniarunnaarlutik qaleralinniarnermut saaginnartariaqarsimasut oqaatigineqarpoq.
Atammimmi Royal Greenlandip tunitsiviani saarulliit aamma nipisat suaat pingaarnertut tunisassiarineqartarput. Siorna suaat 110 tonsit missaanni tulaanneqarsimapput. Ukiorli manna maajip naajartornerani, taakku affaaluunniit suli anguneqanngitsut, tunitsivimmi tullersorti Mikael Poulsen oqarpoq.
Suannik tunisineq ingerlalluaraangat tunitsivimmi sulisut holdit marluusaraluarput, maannakkulli holdi ataasiinnaasoq, taassuma oqaatigaa.
