Allagarsiamut misissorneqarpoq, qanoq annertutigisumik Danmark aamma danskit suliffeqarfiutaat kryolitimik pisuussuteqarsimanersut.
Kisitsisit takutippaat, ukiut taakku ingerlaneranni 400 milliarder koruuninik naleqartumik tunisisoqartarsimasoq, ullumikkut naleqartinneqartillugu, aamma aningaasat taakku USA-mut ingerlasimasut sorsunnersuarmi, kryolitimik aluminiumimik tunisassiornermi atorneqartarsimammat, ilaatigut timmisartuutinut.
Allagarsiamut misissorneqarpoq, qanoq annertutigisumik Danmark aamma danskit suliffeqarfiutaat kryolitimik pisuussuteqarsimanersut.
Kisitsisit takutippaat, ukiut taakku ingerlaneranni 400 milliarder koruuninik naleqartumik tunisisoqartarsimasoq, ullumikkut naleqartinneqartillugu, aamma aningaasat taakku USA-mut ingerlasimasut sorsunnersuarmi, kryolitimik aluminiumimik tunisassiornermi atorneqartarsimammat, ilaatigut timmisartuutinut.
Allagarsiaq oqallissaarutaavoq annertuumik, maani aamma Danmarkimi. Sunaaffali oqallinneq sakkortusimavoq, maanna qasunarnerulersimavoq. Taanna ajortunngorsimavoq akerartuuterujussuanngorlunilu, danskit aamma kalaallit akornanni killeq annertunerulersimavoq.
Oqallinnermi sammisat danskinit isigalugu kisitsisit, allagarsiami saqqummiunneqartut, sammineqarput. Amerlasuut ilisimatuut aamma aningaasaqarnermut ilisimasallit isumaqatigiinngillat tunisassiornermut sammisat pillugit, aningaasartuutit naatsorsuinermi ilanngunneqarsimanngimmata, aamma iluanaarut 400 milliarder koruuninik annikinnerussasoq - immaqa 100 milliarder koruunit.
Taamaakkaluartoq tamanna pillugu oqallinneq taamaanngilaq. Aningaasat 400 milliarder koruunit imaluunniit immaqa 100 milliarder koruunit, oqallinneq pillugu oqallinneq tassaavoq, Danmarkip kolonimanngornermini Kalaallit Nunaata pinngortitami pisuussutai nammineq iluaqutigisimammagit, aamma nunap aningaasaqarnikkut namminersulernissaa ajornartorsiortillugu bloktilskud atorlugu, Kalaallit Nunaat aningaasaqarnikkut namminersulernissaanut ajornartorsiortillugu.
Kryolitminen kisimiippoq tamakkiisumik assilissap ilagaa. Aammattaaq minerit allat aamma pisimapput. 1950-60’ikkunni aamma danskit sanaartornermi suliallit amerlasuut Kalaallit Nunaannut tikissimapput nutaaliaasumik inuiaqatigiinnik sananissaminnut, tassani suliffeqarfiit mikinerit arlallit aallartinneqarsimapput, danskit sanaartornermi suliallit aamma pisuujusimapput, ilaatigut akileraarutini akiliisariaqarsimannginnertik pissutigalugu. Danskit aamma Kalaallit Nunaata innuttaasuinut sanilliullugit suliassat assigiit suliarineranni akissarsiaasa qaffasinnerusut pisarsimavaat - ilaatigut ilinniartitsisut politiillu - assersuutitut ilaat neeqqusaannarlugit.
Maannakkorpiaq oqaluttuarisaanikkut misissuineq ingerlanneqarpoq Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni pissutsit pillugit. Politikkikkut, aningaasaqarnikkut kulturikkullu pissutsit, aalajangiinerit, pisoqarfiit allatullu pissutsit, Kalaallit Nunaata ineriartortinneqarneranut sunniuteqarsimasut, Sorsunnersuup Aappaaniit kingorna misissuiffigineqassapput. Inunngorfik tunngavigalugu aalajangersakkat, najugaqarfiit matuneqarneri, Kalaallit Nunaanni meeqqat meeqqanut tunniunneqartarneri aamma Danmarkimeersut sulisussanik tikisitsineq misissorneqartussanut ilaapput. Misissuineq ukiut tallimat sivisussuseqartussatut pilersaarutaavoq aammalu nunat marluusut ilisimatuussutsikkut suleqatigiissutigisaannik suliniutaalluni.
Aamma nunat tamalaat, namminersorlutik misissuisut, qanoq Danmarkip Kalaallit Nunaat Kalaallit Nunaatalu innuttaasui naalagaaffeqatigiinnermi nalaani, kisiannili aamma naalagaaffeqatigiinnermi kingorna, pineqarsimanersut misissorneqartariaqarpoq, taamaalilluni oqallinnermi oqaatsit eqqortuunerusut aammalu misigissutsinut tunnganerusut ullumikkutut annikinnerusut atorneqalissagaluarput.
