Silassorissuusiap siunissami nappaataasinnaasut siulittuutigisinnaagai

Illit imaluunniit qanigisavit arlaat ukiut tulliuttut 20 ingerlaneranni kræftimik, gigtimik, aakkut toqunartoqalernermik allamilluunniit nappaateqalersinnaavisi?

Siunissami immaqa nakorsiarlutit taamaattumik aperiguit akissutisisinnaavutit. Danskit tuluillu ilisimatusarnerani nutaami Naturemi saqqummersinneqaqqammersumi takutinneqarpoq teknikikkut periarfissaqartoq nappaatinik sunik inuit eqqugaasinnaanerat siulittuutigissallugu.

Ilisimatuut Silassorissuusiaq aallaavigalugu nutaamik algoritmeliorsimapput – najoqqutassiaq – tutsuiginarluinnartumik siulittuisinnaasumik siunissami inuit ilaat nappaatinit assigiinngitsunit 1.000-it sumik nappaateqalerumaarnersut siulittuutigalugu.

Naatsorsorsinnaavaattaaq nappaatit takkukkumaartut qaqugukkut piumaarnersut.

- Pissanganarluinnarpoq isumalluarnarlunilu taama Silassorissuusiap atorneratigut nappaatit pitsaaliorsinnaanerat innuttaasullu peqqinnerulersillugit, Danmarks Tekniske Universitetimii (DTU) matematikkimut atorneqartumut qarasaasianillu ilisimatusarnermut immikkoortortami ilisimatooq Sune Lehmann oqarpoq.

- Ilisimatuut pisuusaartitsissummik angisuumik sanasimapput, imminnut atasunik ilisimanngeriikkat takusinnaaniarlugit, ilisimatooq nangilluni oqarpoq, pisuusaartitsinermi nammineq najuussimanngitsoq pisulli Videnskab.dk-mi atuarsimallugit.

»Alloriarneq annertooq« ilisimatooq tunuliaqutaasoq danskiusoq naapertorlugu

Ilisimatusaammi ilisimatuut danskiusut tuluillu Silassorissuusiaq atorlugu pisuusaartitsinermut ilusilersugaq saqqummiuppaat, ChatGPT-tut allatuulli oqaatsinut najoqqutassiatut tunngaviit ukiuni kingullerni saqqummersimasut atorlugit.

Pisuusaartitsivik Delphi-2M-imik taasaq sungiusarsimavaat tuluit 400.000-init amerlanerusut peqqissusaannut paasissutissat atorlugit nappaatit siulittuutigalugit.

Ilisimatuut silassorissuusiartik paasissutissanik makkuninnga immersimavaat:

• Tuluit sunik nappaateqarsimappat
• Qanga napparsimalerpat
• Ajuutit assigiinngitsut qanoq tulleriiaarpat
• Aamma tuluit suiaassusaannik, sumit kingoqqisuunerannik, BMI-annik, ukiuinik kiisalu tupamik imigassamillu atuinerannik paasissutissanik pissarsisimapput.

Sungiusaatitut paasissutissarpassuit peqqutigalugit algoritmerliorsimapput nappaatit qanoq periuseqartarnerannik ilisarinnissinnaasumik ukiunullu 20-nut tulliuttunut kisitsisitigut siulittuilluni.

- Alloriarneruvoq annertooq Silassorissuusiaq atorlugu pisuusaartitsinikkut nappaatit taama amerlatigisut ataatsikkut misissorneqarsinnaanerat akunnerannilu ataqatigiinnerat ilisimaaralugu, ilisimatooq danskiusoq Søren Brunak, Delphi-2M-imik piorsaaqataallunilu misileraasimasoq oqarpoq.

Danskit 2 millionit misileraataasut

Silassorissuusiaq atorlugu pisuusaartitap allaniit pitsaanerusumik nappaatit ilaat siumut oqaatigisinnaavai.

- Agguaqatigiissillugulu akaarnaqaaq, ingammik tamatigut nappaatit 1.000-it akornanni toqqaasussaasarmat, Søren Brunak Københavnip ilisimatusarfiani peqqissutsimut paasissutissanik ilisimatusarnermut Silassorissuusiamullu immikkoortortami pisortaq oqarpoq.

Pisuusaartitaq ilisimatusarneq naapertorlugu nappaatit ersarissunik ataavartunillu takussutissaqartut suunerinik siulittuillaqqinnerpaavoq. Ilisimatuut naapertorlugit tassaasinnaapput kræfteriaatsit ilaat, uummalliornerit septikæmilu, tassaasoq aakkut toqunartoqalertarnerit ilaat.

Pisuusaartitaq tarnikkut nappaatinut imaluunniit naartunermi nappaatinut, inuunermi siulittorneqarsinnaanngitsunut pisunik tunngaveqartunut siulittuinerlunneruvoq.

Delphi-2M-li maannakkut pisuusaartitanik periutsiniillu nappaatinik siulittuisinnaasutut piorsarneqartunit pitsaaneruvoq. Tamanna misileraanernit danskit 2 millioningajaat akuuffigisaannit takuneqarsinnaavoq.

Ilisimatuummi Delphip eqqoriaallaqqinnera uuttortarsimavaa, siulittuutai paasissutissanut, nappaatit qassit danskit 1,9 millionit ukiut 50-80 akornanni nappaatigisimasaannut assersuunnerisigut.

Paasisani danskinut paasissutissat atuakkit.

Isumalluarnartoq – sulili misileraataasoq

Qaqugu nakorsiarlutit Silassorissuusiaq atorlugu siunissami suut nappaatigilersinnaanerlugit paasiniarnissaanut suli piffissangaatsiaq ingerlagallassaaq.

Pisuusaartitarmi suli pissutsit piviusut silarsuaani atorneqartussatut sanaajunngilaq. Misileraataavoq, takutitsisinnaasoq Silassorissusiami teknologi atorlugu nappaatit taakkulu akunnerminni attaveqatigiinnerannik siulittorsinnaasoq.

- Ilisimatusarnerup takutippaa siunniussaq isumalluarnartuusoq, Sune Lehmann nammineq teknologi taamaattoq atorlugu Silassorissusiami pisuusaartitamik misileraataasumik sanasimasoq oqarpoq, siulittorneqarsinnaalluni inuup inuunermini qanoq ingerlanissaa, ilaatigut inuttaasut qassinillu ukioqalernissaanut tunngasuni.

Inuit inuunerisa siumut takusinnaanissaannut pisuusaartitaq atuagassiami Nature Computational Sciencemi misissuinermi allaaserineqarsimavoq.

Tamakkiisumik isiginerunngitsoq

Delphi-M2 atorneqarnissamut piariinngilaq, ilaatigut paasissutissat sungiusaataattut atorneqartut tamakkiisumik isigaluni innuttaasullu amerlasuut peqataatinnagit suliaammata. Taamaattumik pisuusaartitaq nunanit allaanerusunit kingoqqisunik innuttaqartunut tulluarnavianngilaq, imaluunniit soorlu Danmarkimi Tuluillu Nunaanni, peqqissutsikkut allaanerulluinnartumik aaqqissuussiffiusuni, Sune Lehmann nassuiaavoq: - Pingaartuuvortaaq isumaliutigilluassallugu pisuusaartitaq taamaattoq atorneqalissanersoq, siulittuutigisaalu qanoq ingerlateqqinneqartassanersut, ilisimatooq oqarpoq.

- Assersuutigalugu inuit ilisimatinneqassappat nappaaterpassuarnik nalaanneqarumaartut? Taamaassappallu qanoq iliorluni? aperaaq.

Pitsaaliuinermi sakkussat pimoorussillunilu katsorsaaneq

Ilisimatuut ilisimatusaammi suliaqartut neriuutigaat siunissami teknologi nakorsanut iluaqutaasinnaassasoq, napparsimasunut ataasiakkaanut tulluarsakkamik pitsaaliuinermi. Ilaatigut tunaartaqarluni misissuilluni katsorsartinnissamillu pitsaanerpaamik tikkuussillutik, napparsimasut utoqqaat ataatsikkut assigiinngitsunik nappaateqartut amerliartortillugit. Nappaammi kisimiinngisaannangajappoq: Inuit type2-mik sukkortut assersuutigalugu nalinginnaasumit uummatikkut taqqakkullu nappaateqarajuttarput, sinnarluttarlutik, gigterlutik KOL-eqarlutillu.

- Nalunngilarput nappaatip ingerlaneranut nappaatit pilersartut qanoq ilisukkut saqqummertarnerat paasissallugu pingaartuusoq. Pingaartuuvortaaq paasissallugu nakorsat naliliinerannut katsorsaaneq qanoq sakkortutigissanersoq. Taamaattumik Silassorissuusiaq atorlugu pisuusaartitamit iluaquteqarneq pissusissamisoorpoq siulittuinermi, Søren Brunak oqarpoq, oqaatigaluguttaaq pisuusaartitaq inuiaqatigiinni atorneqarsinnaasoq siulittorniarlugu siunissami nappaatit suut atuukkumaarnersut. Naalakkersuinikkut aalajangiisoqassatillugu peqqinnissaqarfimmilu tulleriiaarinermi iluaqutaassaaq.

Taamaattoq aaqqissuussinerit Silassorissuusiamik tunngaveqartut pisortani oqartussaasunit arlalinnit akuerineqassapput peqqinnissaqarfimmi atulersinnagit. Oqartussaasut ilaatigut nalilissavaat atornissaat isumannaannersoq illersorneqarsinnaallunilu.