Inatsisartunut qinersinissami qinersisartorpassuit
qinersiartorsinnaapput imaluunniit akerliuniarlutik
qinersiartunngitsoorsinnaallutik.
Professori Maria Ackrén Ilisimatusarfimmeersoq taama naliliivoq.
Inatsisartunut qinersinissami qinersisartorpassuit
qinersiartorsinnaapput imaluunniit akerliuniarlutik
qinersiartunngitsoorsinnaallutik.
Professori Maria Ackrén Ilisimatusarfimmeersoq taama naliliivoq.
- Qinersiartortorpassuaqassasoq isumaqarpunga, tamannali
qulakkeerneqarsinnaanani. Qinersisartut qinersinermut immaqa akerliuniassapput,
Inatsisartunut qineqqusaarneq sakkortooq pillugu professor Maria Ackrén
oqarpoq.
- Nunarsuarmi politikikkut pissutsit eqqarsaatigalugit maannakkut
pissutsit nalorninartorujussuupput. Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaa
pillugu apeqqut Trumpip sammineqarnerulersikkaa oqartoqarsinnaavoq,
takusinnaavaralu Kalaallit Nunaat maanna nunarsuarmi tamarmi
sammineqarluartutut inissisimasoq, oqarpoq.
Tamanna namminiilivinnissamut
tunngatillugu Danmarkimut USA-mullu ajornartorsiutit pillugit
oqaloqatigiinnissamut periarfissaalluartoq, Maria Ackrén isumaqarpoq.
- Tamatumali aamma kinguneranik
partiit ilaasa tamanna namminiilivinnissamut sukkasuumik aqqutissatut
isigisinnaavaat, oqarpoq.
Inuit Ataqatigiit aamma
Demokraatit professorip naliliineratut siunissamut isiginerulaarput. Taakku
alloriartarnerit ataasiakkaat aqqutigalugit ineriartortitserusupput,
namminiilivinnissamut tuaviuullugu ineriartortitserusunnatik.
Inuusuttut
qinigassanngortittut Inatsisartunut qinersinissami
qinigassanngortittuni partiinut arfinilinnut agguataarsimasuni katillugit 213-iusuni,
inuusuttorpassuit aamma qinigassanngortipput.
- Inuusuttorpassuit politikimik
soqutiginninnerat pitsaasumik takussutissiisoq isumaqarpunga, professori Maria
Ackrén nersornaaserneqaqqammersoq oqarpoq.
Professori Maria Ackrén atuakkioqataalu marluk attaveqatigiiffiup immikkoortuanit Advances in the Study of Statehood, Sovereignty and Conflict-imit ECPR Best Paper Award 2024-mik nersornaaserneqaqqammerput.
Assi: Oscar Scott Carl
Inuusuttut siunissamut
akisussaaffeqarusulersimapput.
Professori Maria Ackrén atuakkiortut allat marluk peqatigalugit attaveqatigiiffiup immikkoortuanit Advances in the Study of Statehood, Sovereignty and Conflict-imit ECPR Best Paper Award 2024-mik nersornaaserneqaqqammerput.
Professorip
nersornaaserneqarsimasup oqaasii naapertorlugit, kalaallit qinersisartut
ataatsimut isigalugit aalajaatsorujussuusarput.
- Inatsisartunut qinersisartut
70 procentit missaanniittarput. Nunani allani qinersisartunut sanilliullugit
amerlapput. Kalaallit politikimut akuliusimasorujussuupput. Nunat
inuttunngitsut allat qiviaraanni, qinersiartortartut amerlanerat
qaqutigoortuuvoq, Maria Ackrén oqarpoq.
Inatsisartunut 1979-imit
2025-mut 15-issaannik qinersiartortussaavugut
- Siumut – partiit
nutaannginnerit ilaat – qinersinermi kingullermi kinguariangaatsiarpoq. Atassut ukiuni kingullerni
tunuarsimaarfigineqangaatsiarsimavoq, Inuit Ataqatigiilli qinersisartunit
amerlanerusunit qinerneqarlutik. Inuit Ataqatigiit qinersisartui
amerleriartarlutillu ikileriartarput, 2009-mili Namminersorlutik Oqartussat
atuutilermata marloriaammik amerlanerusunik qinersisoqarlutik, nassuiaavoq.
Verianip Sermitsiaq aamma
Berlingske sinnerlugit 2025-mi januaarip 22-annit 27-annut isumasiuinerata
takutippaa, Siumut aamma Inuit Ataqatigiit 2021-mi qinersinermut sanilliullugu
kinguariassasut.
- Siumut
avissaartuuffiungaatsiarsimavoq. Tamanna pissuteqarpoq politikikkut nuimasut
Naleqqamut nuussimanerannik. Isumaqarpunga taakkua tapersersortaat
ikilerialaassasut, professori naliliivoq.
