Trumpip USA-p Canadallu akornanni uuliamik aqqut akerleriissutaasoq pilersikkusukkaa
Uuliamik aqqummut uuliamik kuutsitsisumut Keystone XL-imik taaneqartumut akuersissut Bidenip 2021-mi atorunnaarsippaa. Trumpip aqqut taanna pilersinniarpaa.
Barack Obamap Joe Bidenillu uuliamut aqqu Keystone XL itigartippaat. Donald Trumpip suliniut aappassaanik maanna aallarteqqinniarpaa. (Toqqortaasivimmit assi)
Assi: Brendan Smialowski/Ritzau Scanpix
USA-p præsidentiata Donald Trumpip USA-p Canadallu akornanni uuliamut aqqummik akerleriissutaasumik, Keystone XL-imik taaneqartartumik, pilersitseqqinnissaq sulissutigeqqinniarpaa.
Trump inuit attaveqaqatigiittarfianni Truth Social-imi taama allappoq.
Suliffeqarfik uuliamut aqqusiortoq Keystone XL, Bidenip pikkorluttup unitsitaa, USA-mut uterluni aqqusiortariaqartoq ullumikkut eqqarsalerpunga.
- Taakkua sananngippata immaqa aqqusiornermut ingerlatseqatigiiffik alla. Uagulli uuliamut aqqut Keystone XL sanaartortikkusupparput!, Trump allappoq.
Canadamiut nukissiuutinik ingerlatseqatigiiffiata TC Energyp USA-p præsidentiata Joe Bidenip suliniummut akuersissummik pingaarutilimmik atorunnaarsitsinerata kingorna suliniut 2021-mi taamaatippaa.
Uuliasiorfiliornissamik pilersaarut siusinnerusukkut avatangiisinik illersuiniaqatigiinnit akerlerineqangaatsiarsimavoq, soorluttaaq nunaatilinnik nunallu inoqqaavinit sakkortuumik isornartorsiutigineqarsimasoq.
Taamani Bidenip silap pissusiata allanngoriartornera pissutigalugu pilersaarutip taamaatinnissaanik aalajangernini nassuiarpaa.
Uuliamik aqqut uuliamik kuutsitsivik Keystone XL Canadap nunap immikkoortuani Albertamiit USA-p naalagaaffianut Nebraskamut
2023-mi ingerlanneqassasoq, tassanngaanniillu USA-p kujataani Texasimi uuliamik aatsitsivinnut ingerlanneqassasoq pilersaarutaavoq.
Tassani uulia nappartat hundredetusindillit Canadap USA-llu akornanni 1910 kilometerisut isorartutigisumut assartorneqartartussaapput.
Taamanikkut suliniut 9 milliarder dollarinik, tassa 64 milliardit koruunit missaannik, naleqarsimavoq.
Keystone XL-ip sananeqarnera arlaleriarluni unitsinneqartarsimavoq. USA-mi præsidentiusimasup Barack Obamap præsidentiunermini kingullermi uuliamut aqqummik sanaartorneq unitsippaa.
Donald Trumpip præsidentitut atuuffimmini siullermi tamanna allanngortippaa.
Trumpip USA-p uuliamik gassimillu tunisassiornini annertusissallugu januaarimi ivertinneqarnermini oqalugiarnermini siulittuutigaa. Aammattaaq USA CO2-mik aniatitsinerup killilersimaarnissaanut Parisimi isumaqatigiissummit ilaajunnaarsippaa.
Ukiuni sisamani tulliuttuni USA-mi naalakkersuisut imartami anorisaatinik suliniutinik nutaanik akuersissuteqarnissartik unitsiinnarpaat, aamma siunissami anorisaatinik suliniutinik akuersissuteqartarnerit unitsikkallarpaat.
/ritzau/
