USA-p pissaaneranut sakkortuumut akerliusumik saamasumik iliuuseqarneq

Frankrigip præsidentia siullermeerluni Kalaallit Nunaannut tikeraassaaq, franskilli kulturiannik immikkut ilisimasalik naapertorlugu Frankrigip Issittoq sivisuumik soqutigisimavaa. Frankrigi nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik, teknologiimik mingutsitsinngitsumik eqqissisimasumillu najugaqarsinnaanermik sammisaqarusukkami ileqqorissaarnikkut eqqortuliorusuttutut imminut isigivoq.

Frankrigi Kalaallit Nunaallu qanoq attaveqatigiippat?

– Frankrigip Kalaallit Nunaat qangali soqutigisimavaa, ilisimatuussutsikkut, ilisimatusarnikkut politikkikkullu. Soqutiginninneranut uppernarsaat pingaarnerpaaq tassaavoq Jean Malauriep atuakkiaa tusaamasaq ”Les derniers rois de Thulé” (Pituffimmi kunngit kingulliit) 1955-imeersoq, taannalu inuit oqaluttuarisaanerannut tunngasuni ilisimaneqarluarpoq, aammali politikkimut isumaliutersuutaallunilu. 

– Atuakkiaq franskit Kalaallit Nunaannut inuillu kulturiannut isiginnittaasiannut sunniuteqangaarsimavoq. Jean Malauriep inuit kulturiat inuit akiuussinnaassusiannut kulturikkullu ataqqinassusiannut assersuutaasutut isigaa, atuakkiamilu nunat killiit pissaaneqarpallaarnerat teknologiikkullu pingaakujunnerat isornartorsiorneqarpoq. 

– Franskit ilisimatuut Kalaallit Nunaat Issittorlu Jean Malauriep suliaa pissutigalugu ataatsimut isigalugit nunarsuarmi politikkimut aningaasaqarnermullu iluaqutissatut isigiinnarnagit, immikkut ittumik „ileqqussatigut inissisimaffittut“ isigilerpaat. Franskit naalagaaffiat ukiuni qulikkaani kingullerni Issittumi „ileqqorissaarnikkut“ inissisimaffeqalerniarsarisimavoq – tamanna ilaatigut Macronip nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik ataqqinninnermik, mingutsitsinngitsumik teknologiimik aamma eqqissisimasumik najugaqarnermik sammisaqarnerani takuneqarsinnaavoq,“ Københavnip Universitetiani tuluit, germanerit romamiullu pillugit ilisimatusarfimmi lektori ph.d.-lu Jørn Boisen oqarpoq.

Assersuutaasumik saqqummerneq 

Sooq Macron ministerimik aallartitsinani nammineq Kalaallit Nunaannukarniarsoraajuk?

– Frankrigip præsidentiata nammineq tikeraarnera Frankrigip ersersitsinissaminut periarfissaasa sakkortunerpaat ilagaat. Tamanna pingaaruteqarpoq, Frankrigimi Europamilu malinnaaffigineqaqaluni. Isumaqatigiissutit aalajangersimasut pineqarpallaanngitsut aamma takutippaa – ministerip imaluunniit aallartitap tamanna sunniuteqarluarnerusumik suliarisimasinnaagaluarpaa – assersuutaasumilli takutitsineruvoq. Taamaammat apeqqut (ingammik franskit tungaannit) tassaanngilaq anguneqarsinnaasut, qularnanngitsumillu anguneqarsinnaanngitsut tigussaasut. Pingaaruteqarnerpaaq tassaavoq præsidentip tikeraarnissaa.

– Frankrigip præsidentiata siullerpaamik Kalaallit Nunaat tikeraassavaa, tamannalu siornatigut akuliunnaveersaartuusimagaluarnermut allannguineruvoq. Frankrigip (taamaalillutillu EU-p) Kalaallit Nunaat Issittorlu politikkikkut, silap pissusiatigut nunallu immikkoortuini pingaaruteqartutut isigigai Macronip takutikkusuppaa.

Amerikamiut kisermaassillutik naalakkersuineranut akerliusumik ersersitsineq

 Tikeraarneq qanoq oqariartuuteqarfiua?

– Tikeraarneq siullermik Frankrigip EU-llu Kalaallit Nunaata Naalagaaffeqatigiinnermillu nammineersinnaassuseqarnermik tapersersuinerannik ersarissumik takutitsisuuvoq. Kalaallit Nunaat tuniniagaanngilaq, tamannalu Europamut pingaaruteqarpoq.

– Aappaatut Amerikap Issittumi kisiartaalluni pissaaneqarniarneranik akerliliineruvoq. Macronip najuunneratigut Europap Issittoq Amerikamiut isumannaallisaanikkut soqutigisaannut tunniutiinnarusunngikkaa erserpoq.

– Pingajuattut, EU-p USA-p pissaanera 'sakkortusoq' 'saamasumik' akerlilerpaa, pissaaneqarnermiit suleqatiginninnerulerluni. Tamanna kamassaarutaanani Amerikamiut kisermaassillutik oqartussaaneranut akerliusumik ersiutaavoq, Jørn Boisen oqarpoq.