Utoqqasaap isummersuutai: Aalajangiiffissanngortoq

Qinersinissamut periarfissaq kingulleq aamma isummersuut una allaaserineqartoq kingulleq.

Utoqqalinersiallit sinnerlugit oqaaseqartartuusutut imminut toqqakkatut, oqaluttuarerusuppara qanoq ittuunersugut, aamma nunarsuaq qineqqusaarnerlu uagut isiginnittaasitsinninngaanniit qanoq isikkoqarnersoq.

Ilisimasat

Paasisimasaqarnissaq apeqqutaavoq. Piffissaq aningaasallu qanoq amerlatigigaluarpataluunniit paasissutissat pingaaruteqartut pissarsiarinissaat tamatta ilungersuutigisariaqarparput — ilumoortoq ilumuunngitsumit immikkoortittariaqarlugu.

Angutip inuusuttup ilaanni qisuariarnera eqqaavara, nunarsuarmi maanilu nunatsinni pissutsinik ilisimasaqarumallunga akiliisarnera quiagimmagu.

Aviisit pingasut atuartarlugillu nutaarsiassat elektroniskiusut malinnaaffigisarakkit angutip inuusuttup ilaatigaanga. Ullut tamaasa. Suli taamaattarpunga. Aviisinut pingasunut akiliisarpunga: Tusagassiorfik Sermitsiaq.gl (qaammammut 59 koruunit), tusagassiuutit innuttaasunik kiffartuussisut DR aamma KNR (qaammammut 0 koruunit) malinnaaffigisarpakka.

Ilisimasaqarneq iluaqutaavoq.

Tarnip pissusiinut sunniuteqartartut

Aviisini utoqqalisarneq aqutsisunullu isiginnittaatsitsinnut sunniutaasut pillugit allaaserisat qanittukkut atuarpakka.

Troels Gottlieb, tarnip pissusiinik ilisimasaqarlunilu suliffeqarneq pillugu Ph.d.-qarpoq. Ukioqqortusiartornerup naggataatigut utoqqalinerup qanoq kinguneqartarneranik ima nassuiaateqarpoq:

- Inuit amerlanerit inuunerup ingerlanerani inussiarnernerulerlutillu peqqissaarnerulertarput, Berlingske Tidendemi apersorneqarluni oqarpoq.

Pikkunaannerulerlutalu eqqissisimanerulersarpugut, qasoqqanerulerlutalu illoqarfimmukarusuppallaarunnaartarpugut. Tamakku tamaasa, ingammik kingulliit, isumaqatigaakka.

Suliffitsinni pisortaq pissutigalugu – uagut ukioqqortunerusugut – soraarsinnaasugut tarnip pissusianik ilisimasalik aamma oqarpoq. Asuli oqalunnerit, oqarluartaarnerillu eqiagaavut. Politikerit nunap iluani kuultimik, erlinnartunik aatsitassanik annertungaartunik nassaarnissamik neriorsuillutik qineqqusaartut taamatut aamma isigaakka.

Allaaserisami maanna sammineqartumi aqutsisut tassaapput qinikkat.

Tarnip pissusaanik ilisimasalik alla, Henrik Tingleff, atuakkiorpoq ”Egodyr“-imik (namminissarsiortoq aaqq.) qulequtalimmik atuakkiaqarpoq. Qulequtaq taanna piffissami matumani soqutiginarpoq, politikerimmi qinertakkavut namminissarsioratik nunatsinnut sullisserusuttuusariaqarput.

- Ukiumi 2025-mi inuuvugut qarasarpullu inerisimavoq... pinngoriartuaarsimanitsinnilli kingornussaqarsimavugut, tamannalu pissutigalugu siuttunik kukkusunik qinersisarpugut, Henrik Tingleff Danmarkimi aviisimi Berlingske Tidendemi issuarneqarpoq.

Tamanna eqqarsaatissaqqippoq. Eqqarsaatiginneqqissaarneq iluaqutaavoq.

Tusagassiuutit

Aviisimi allassimammat imaanngilaq ilumoortuusoq. Taamaattumik silaqassuserput misilinneqarpat isornartorsiuisinnaasariaqarlutalu allanik paasissutissiisunik ujarlertariaqarpugut.

Nunaqqatima ilarpassuisa assigiinngiiaartut ujartortarpaat, isumaqarput Kalaallit Nunaat pillugu allaaserisat amerlanertigut illuinnasiortut, pingaaruteqarporli eqqaamassallugu allaaserisaq ataasiinnaq tamakkiisumik eqqortuunngitsoq. Piviusoq paasissagaanni kikkut tamarmik tusarneqartariaqarput. Tusagassiortup allaaserisaa aalajangersimasumik sammisaqartarpoq. Tusagassiortup sammisaa kaagimut kilitamut assersuutigineqarsinnaavoq. Kaagi kilitaq piviusumik tamakkiisumik oqaluttuarinninngilaq. Assigiinngiiaartunik ujartuisoqarpat isumaqanngilaq tusagassiortup oqaluttuaa piviusoq tamaat isigalugu suliaasoq. Piviusup ilariinnarpaa.

Tusagassiuutinik atuisutut nammineq paasiniaasariaqarpoq, oqaluttuaq allamit sammivilik nammineq ujartorneqartariaqarluni. Allanik paasissutissiisinnaasunik ujarlerneq pitsaasarpoq.

Piviusumut uteqqinneq

Aatsitassat nunatsinniittut nunap karsianut iluanaarutaasinnaasut amerlaqaat. Politikeri kinaluunniit aperigaluaraanni aatsitassarsiorneq siuariartorusaarpoq, allalli isumaqarput qaartartumik nalunaaquttap akunnerata ataatsip ingerlanerani qaariaannaasoq pisoorsuanngortillutalu.

Isuma tamanna USA-mut attaveqalerusunnermut annertusaataavoq – immaqaluunniit qanoq taasariaqarnerpoq. Amerlanerit USA-miit, maanilu innuttaasut suliniuteqarumatuut ikittunnguit pissutaasimagunarput, tamatumunnga ikummarsaapput.

USA-p præsidentia naapertorlugu USA-p Kalaallit Nunaannik pisinissamut imaluunniit sakkutuulersuilluni nunatta tiguarnissaanut pissutsit marluupput. Siullertut isumannaallisaanermut aappaattullu nunarsuarmi aatsitassanik piumaneqaqisunik nassaassaqarluarnera.

USA-mi senatimi taakku marluk qaammat kingulleq eqqartorneqarput. Februaarip aqqaneq-aappaanni. Tusarnaarpunga.

Ruslandip Kinallu Issittumi sakkutooqarnertik annertusarniaraat tusarniaanermi paasinarsivoq. Isumannaallisaanermik immikkut ilisimasalik Alexander Grey, American Foreign Policy Council-imeersoq, oqarpoq. USA-p tatineqarnerup tamatuma akiornissaanut piareersimanersoq oqallisigineqarpoq. Apeqqutit ilaat tassaavoq USA-mi sikusiutit naammannersut. USA-p avannaata kangiani sikusiortartut amerlanngitsut, taakkualu sakkutuujunngitsut angallanneranni ikiuuttartut akissutigineqarpoq. Alaskami sikusiutit marluupput ataaserli atorsinnaanngikkallarpoq.

Umiarsuarnik sorsuutinik Kalaallit Nunaata eqqaani piffissap ilaani angalatitsisoqarnissaanut sikusiutit pingaaruteqartut paasisinnaavara. USA-p tamatumani piginnaaneri annikippallaarput, russillu piginnaaneqarnerussasut ilimagilluinnarpara. Piumallerlutimmi qalasersuarmukartarput.

Immikkut ilisimasallit sisamat tusarniaanermi akissuteqarput. Texas Mineralsimi siulersuisuni siulittaasoq Anthony Marchese soqutiginarpoq. Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorneq pillugu isumaa nangaassuteqarpoq. Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorfimmik pilersitsinissaq akisoorsuusoq arlaleriarluni erseqqissarpaa, aamma pisortat pissarsissutaanisaa qulakkiinngippassuk nunatsinni aatsitassarsiorfimmik pilersitsinissamut periarfissaqanngitsoq. Nunarsuarmi niuernermi akit aqutsisuupput.

Taamaalillunga pisoorsuannguutigisinnaasavut pillugit nutaanik paasissutissanik pissarsivunga. Uagut ukioqqortunerit tassa taamaattuuvugut. Isummertinnata paasissutissanik ujartueqqaartarpugut, Misilittagaqarluarnitsinnit tamanna ilikkagaavoq.

Tamassi qinersilluarisi, eqqaamallugu qinersisussaatitaagatta.