Kalaallit Taekwon-Do-rtartut nunarsuarmi pissartanngorniuteqataasut

Angutinnguaq Nielsen kiattuni, Kalaallit Nunaata qaqqaanit ungasissumiittumi, Italiami Jesolomiippoq. Aalariaatsini eqqarsaatigeqqissaarlugit uteqattaarpai — eqqoqqissaartut, sakkortuut aqoqqissaakkallu. Ataataa sungiusaasualu Louis Nielsen sinaaniit malinnaaqqissaarpoq. Angutinnguaq ITF World Taekwon-Do Championships-imi – Taekwon-Do-mi nunarsuarmi pissartanngorniunnermi – ungasinngitsukkut unammissaaq. Tassani tul-imik unamminermi unammisamik ajugaaffeqartoqarneq ajorpoq - imminulli aqussinnaaneq pingaarneruvoq.

Nukappiaraalluni takorluugaq

18-inik ukiulik Angutinnguaq Nielsen Italiami Taekwon-Do-mik nunarsuarmi pissartanngorniunnermi Kalaallit Nunaat sinnerlugu peqataasussat sisamat ilagaat. Angutinnguup meeraallunili ataatami Taekwon-Dortartuunerani malinnaaffigalugu Taekwon-Do soqutigilerpaa. Ataatani Louis Nielsen ullumikkut nunanut allanut unammisartunut sungiusaasoralugulu maligassiuisorinerpaavaa. 

- Ataataga Taekwon-dortartuunerani malinnaaffigalugu timersorneq meeraallungali soqutigilerpara. 15-inik ukioqarlunga Taekwon-do uninngatereerlugu uteqqinninni nunanut allanut unammisartunut sungiusaasup piginnaanilinnut anngunnerarmanga tassanngaanniilli Taekwon-Do iluamik aallukkusulerpara. Aallarteqqinninni iluamik pimoorussilerpunga. Tassanngaanniilli nunanut allanut unammisartunut ilannguppunga, Angutinnguaq oqaluttuarpoq. 

Angutinnguaq Nielsen nunarsuarmi pissartanngorniunnermi Taekwon-Domi teknikkikkut periuutsit ilaanni Tulimi unammeqataassaaq.

Tassani kisimiilluni patitsinernik, isimmitsinernik, assiinernillu aalajangersimasunik dommerit saavanitakutitsissaaq, taakkulu eqqorluartuunera, oqimaaqatigiinnera nukittussusaalupillugit nalilersussavaat. Tul tassaaginnarpoq „akeqqanut ersinngitsunut akiuunneq“, tassani timip aqunnissaa eqqarsartaatsikkullu malinnaanissaq pisariaqartut.

Ataataq sungiusaasorlu – ataatsikkut marlunnik atuuffilik

Angutinnguaq Nielsen meeraallunili Taekwon-Do-mi malinnaalerpoq. Louis Nielsenip erneratut akiuunneq filmini takuinnarnagu ulluinnarni inuunermi pissusissamisoortumik peqataaffigisarpaa. Ataataq ernerlu nunarsuarmi Taekwon-Do-mi unammisarfiit annersaanni ullumikkut sanileriipput. Aappaa timersortartutut. Aappaa sungiusaasutut. Inissisimaffialli unammillernartoqarpoq – ingammik Angutinnguaq inuusuttuaraalluni nunanut allanut unammisartunut ilanngummat. 

- Nunanut allanut unammisartunut ilanngukkami inuusuttuarartatuaavoq. Allatulli timersortartuulluni paasiniassammagu tamatta misigissutsinik tunussiussigallarneq ilinniartariaqarsimavarput, Louis Nielsen oqaluttuarpoq.

Louis Nielsen milliami siullertut sungiusaallunilu oqartussaasuuvoq. Tassani kikkut tamarmik assigiimmik malittarisassaqarput, allaanerusitsinissamullu periarfissaqanngilaq — aamma nammineq ernerigaluaraanniluunniit. 

- Taekkwon-Domi sungiusaasuunera ataataanermiit salliuvoq. Misigissutsikkut immikkut eriaginninnissaq inissaqanngilaq. Tamanna ilungersunarsinnaavoq - uannut erninnullu, Louis oqarpoq.

Ernerata akisussaaffiit aalajangersimasut ilisaralugit isumaqataalluni anngaavoq, namminerlu taakku marluk akornanni pissusilersornissani nalunngereerpaa. 

- Timersorneq ilaqutariinnerlu immikkoortissallugit ilikkarnikuuara. Timersornermi allatuulli inuttut pisarpara timersoreeraangattalu ataatatut pilertarlugu, Angutinnguaq oqaluttuarpoq. 

Taamaakkaluartut qanilaartumik atassuteqarnerat malunnarpoq – sungiusarnermi malunnanngikkaluarluniluunniit. 

- Sungiusaasuuneq immaqa pimooruppallaarlugu ataataanera pimoorutinngippallaarsimanerlugu eqqarsaatigisarpa. Tulluusimaarutigeqaarali – sungiusaasutut ataatatullu, Louis Nielsen ilanngullugu oqarpoq. 

Tulluusimaarnera ersarippoq, tunngavissaqarlunilu. Angutinnguummi timersornini pimooruppaa. Ullut tamaasa akunnerpassuarni sungiusartarpoq, eqqarsartaatsikkullu ukkassineq timikkut piareersarnertulli pingaaruteqartigaaq. 

- Pimoorussilluinnarpoq. Nerisani nakkutigisarpai, ullormut arlaleriarluni sungiusartarpoq. Soorlu filmimi takusakkatsitoqqissaaq. Soorlu Rocky, Louisip qungujulluni oqarami tilluuttartoq ilisimaneqanngitsoq piumassuseqarnermigut sungiusarnermigullu nunarsuarmi pikkorinnerpaanngortoq pillugu filmi ilisimaneqarluartoq 1976-imeersoq pivaa.

Sungiusartuaannarnissamut piumassuseq

Nunarsuaq tamakkerlugu unammisartussagaanni piginnaaneqarnissaq kisimi naammanngilaq — aammali ilungersunaraluarpat sungiusartuaannarnissamut piumassuseqartoqartariaqarpoq. Inuusuttunut unammisartumut nuannertuaannanngilaq, sungiusarnerlu timikkut eqqarsartaatsikkullu artornarsinnaavoq, ingammik anguniakkat annertugaangata. 

– Qaffasissumik anguniagaqarluni nuannersuinnaasussaanngilaq. Ilaatigut qatsunnarsisinnaavoq kisianni freersimatilluni pinngitsoorsinnaajunnaarlugu misiginartarpoq. Timersuut soqutigilluarlugu nuannersorujussuanngortarpoq, Angutinnguaq oqarpoq.

Sungiusarnerit sakkortuut eqqarsartaatsimut artornarsinnaasut tikittarpagut. 

- VM-imut piareersarnera annertuvoq. Ingammik teknikkinik uteqattaarineq. Marloriarluta Hollandimut sungiusariarpugut, taakani nunani tamalaani naliliisuusartoq sungiusarfigaarput. Tuleriaaseq Koreamiorpalaartoq anguniarlutigu periutsit nutaat. Timikkut ilungersunarlunilu eqqarsartaatsimut unammillernarpoq, taanna oqaluttuarpoq. 

Nukit qasugaluartut uteqatttaarinerillu qasunaraluartut, Angutinnguup anguniagaa imminut akilertarpoq – takutitsisussaanermi aalanerni tamani qqissisimaneq, oqimaaqatigiissaarineq aqutseqqissaarnerlu. Sungiusaasup ataataasulli Louis Nielsenip ernermi sapinngilluarnera upperalugu ersersittarpaa. 

– Imminut tatigivoq, nunarsuarmilu pikkorinnerpaanut ilanngunniarluni sungiusangaatsiartarpoq. Ujaminnannissaminut periarfissaqarluartoq upperaara – 18-iinnarnilli ukioqarpoq, massakkut ujaminnanngikkuni kingusinnerusukkut ujaminnassaqqaarpoq, Louis oqarpoq. 

Angutinnguaq eqqissisimanerulaarpoq. 

- Uani unammiuaarnermi nalunarallarpoq qanoq inissisimassallunga. Kisiannili qaffasinnerpaaq anguniartussaavara, taanna oqarpoq.

Aappaluttoq qaqortorlu

Kalaallit Nunaat innuttaasukikkaluartoq taekwon-do-rtartunik nunarsuarmi pissartanngorniunnerni erfalasup aappalaartup qaqortullu ataani unammisartunik pitsaanerpaanik peqarpoq — tamannalu maluginiarneqarpoq. 

- Taama pikkoritsigisunik VM-imut peqataatitaqarnerput pillugu maani inuit nersualaartarpaatigut, ingammik taama innuttaasukitsigitilluta. Kalaallit Nunaat sumiinnersoq arlallit naluaat, taamaammallu kikkuunitta takutinnissaa uagutsinnut pingaarneruliinnarpoq, nunanut allanut unammisartunut sungiusaasoq Louis Nielsen oqaluttuarpoq. 

Angutinnguuttaaq Kalaallit Nunaat nunani tamalaani ilisimaneqarnerulersikkusuppaa. 

- Kalaallit nunaat sinnerlugu peqataanera tulluusimaarutigaara aammalu nunarsuarmioqatitsinnut Kalaallit nunaat aamma pisinnaasoq takutikkusuppara, Angutinnguaq oqarpoq. 

Louis Nielsen naapertorlugu kalaallit Taekwon-Domut naleqquttumik immikkuullarequteqarput. 

- Taekwon-Do kalaallinut naleqquppoq. Nukigut aqussinnaalluarpagut, inuaqqat nukittuut, taanna oqarpoq illarlunilu. 

Nunanut allanut unammisartunut sungiusaasoq Louis Nielsen naapertorlugu taekwon-do nukinnut, nukinik aqutsisinnaanermut ujamminnannermullu taamaallaat tunnganngilaq, aammali timersuummut tunniusimalluinnarnermut tamatumalu kingunerisaanik ataatsimoornermut tunngavoq. 

- Ukiut 27-it sinnerlugit sungiusaasuunikuuvunga, piumassusinissutigisartagaralu pisariunngilaq: Inuit timersornerinnakkuunngitsoq aammali inuttut siuariartortut takunissaat. Tamanna uummammi kissalaamik pilersitsisarpoq, taanna oqarpoq.

 Louis Nielsen tamannarpiaq pissutigalugu ingerlarsorpoq – timersuut timersortartunik pikkorissunik pilersitsiinnarani aammali inunnik milliami avataanilu tatituunik imminullu tatigisunik pilersitsisarpoq.

Siunissamut pilersaarusiorneq

Italiami nunarsuarmi pissartanngorniuunneq ataataasumut ernerusumullu misigisaqarfioqaaq – inuuneranni timersoqatigiittarnerannilu pisoq pingaarutilik. Angutinnguaq Nielsen unamminermini ujaminnanngikkaluarluni nukittunerulerluni nalituunillu misilittagaqalersimalluni angerlassaaq. Pissartanngorniuunneq naammassinermuunngitsoq nutaamilli aallaveqarnissamut ersiutaavoq. 

- Angerlarutta sungiusaqqissinnaaniassagatta unamminerit misissoqqissaassavagut. Unammiuaarneq ilikkagaqarfiulluarpoq, nunanut allanut unammisartunut sungiusaasoq oqarpoq. 

Misilittakkat iliuusinngortinneqassapput, sungiusarnerillu nutaamik nukissaqarluni ingerlateqqinneqassapput. Angutinnguaq paasisanik ulikkaarluni anguniakkamilu tullia siunniuteqqallugu ingerlaqqippoq – nukittunerulluni, silatunerulluni aatsaallu taama pimoorussitigaluni.