Oqaluttuarisaanermi pisimasup aaqqutaatigoorluni

Kulunnguaq pillugu oqaluttualiaq 1967-imi saqqummertoq arpannerup ateraa. Arnaq inuusuuttoq katisimanani meerartaarami, ileqquusut upperisapalaallu malikkumannginnamigit inuiaqatigiinnit avissaartitaavoq.

Ulorianartutut angakkuusinnaasutullu naqissuserneqarnermini ernini Inequnaat amaarlugu avannamut arpalluni qimaavoq – malersugaanissaminit Qeqertarsuullu tunuani inoqarfimmi najugaqarsinnaanermik neriuuteqarpoq.

Oqaluttuaq 1700-kkut aallartinneranni, kristumiunngorsaanerup europamiillu nunasiaatinngoriartornerup, kalaallinut inuiaqatigiinnut allannguisoqaleruttorfiani pisimasuuvoq. Kulunnguaq pillugu oqaluttuaq kalaallit oqaluttualiaanni arnap tungaanniit aallaavillit siulliit ilaagaat. Uumaniarluni akiuunnermut, anaanaanermut inuiaqatigiinnilu naapertuilluanngitsumik pineqarnermut tunngassuteqartoq.

Oqaluttuaq taanna maanna timitalerlugu saqqummiunneqartarpoq. Kulunnguup kiffaanngissusermik naapertuuttumillu pineqarnissamik sorsuuteqarnera allornikkaarlugit maannamut atassuserneqartarluni.

Kulunnguaq Run takissutsini assigiinngitsuni arpaffiuvoq: 4 km, otte km, 12 km tamakkiisorlu 24 km. Nunakkoorluni qummukajaakkoriarluni iluliarasaamik isikkulerluni – iluatsitsigaannilu – tuttunik takusaqartoqarsinnaalluni.

Ungasinnerusumut arpattut Kulunnguup nunaqarfimmit Assassakkamiit qimaanermini Qeqertarsuup Tunuani inoqarfimmukarnerani aqqutaa atuarpaat.

Kulunnguaq Run Qasigiannguani aasat tamaasa ingerlanneqartalernikuuvoq. Oqaluttuarisaanermimi pisimasoq timersuummut akulerunnerani timersuutinit nalinginnaanerusunit allaanerulluinnarpoq. Oqaluttuaq taanna pissutigalugu arpanneq inuppassuarnit timersornerinnartut isigineqarneq ajorpoq, nunattami oqaluttuarisaanerannik ingerlateqqiinerugami.

Jørgine meeraq nammallugu oqariartuuteqartoq

Arpannerup ilisarnaataani takuneqarsinnaasutut siumut ingerlaarpoq – arnaq amaartoq. Anaanaassutsip, uumaniarnerup qamuunalu nukittunerup takussutissaa kimittooq. Jørgine Zeebip, Kulunnguaq ernerminik Inequnaammik amaarluni arpalluni qimaanera assigalugu, panini Mira nammappaa. Jørgine 12 kilometerisut isorartutigisumi ingerlaarpoq. Arpanngilaq siunertaqarlunilu ingerlaarluni. Meeraq nammallugu allornerit ataasiakkaarlugit oqariartuutiginiakkani timitalerpaa.

- Siornatigut peqataanikuuvunga, maannakkulli immikkut illuinnarpoq. Mira peqataammat isumaqarneruvoq. Uagut marluunerput - oqaluttuarisaarnerlu, Jørgine tulluussimasoq oqarpoq.

Mirap nammaammi erinarsorlunilu qiimmassaarusaartoq arnami allorarneranit aalarusaarnini sinilissutigaa. Jørginep timaa nukersoraluartoq eqqarsaatai qaffakaapput.

- Kulunnguaq eqqarsaatinniippoq. Qanoq pikkunartorsiortigisimassanersoq, aammali arnatut qanoq nukittutiginersoq. Arnatut qitornani pillugu qanorluunniit iliuuseqarsinnaasutut takorloorpara, Jørgine oqarpoq.

Aqqut timikkut ilungersunarsinnaavoq, ingammik ataatsimik ukiulimmik nassataqarluni. Jørginelli Mira nammallugu apuuppoq. Oqaluttuatoqqat nukissanik pilersitsisinnaanerat, arnallu ukiunik hunnorujukkaanik avissaaqqagaluarlutik ataatsimoorsinnaanerat marluullutik timitalerpaat.

- Kulunnguup taamaaliorsinnaappat uanga aamma sapernanga eqqarsarpunga, Jørgine Zeeb nukissaqarpalulluni oqarpoq.

Jørginep ukiut tamaasa peqataasarnissi ileqqunngortikkusuppaa. Qasujaallisarnerusariaqaraluarluni Mira nammallugu aappaagu aamma arpaqataaqqikkusuppoq. Qungujulluni oqarpoq: arpaqateeraami alliartuinnarlunilu nukkakkaluttuinnartussaavoq.

Arpaffik tamanit peqataaffiusoq

Kulunnguaq Run-imi ukioq manna peqataasut 172-iupput. Meeqqat inuusuttut, inersimasut utoqqaallu. Perngaammik peqataasut arpaqataasareersimasullu ataatsimoorlutik pinngortitap, timip aalanerata oqaluttuarisaanerullu ataqatigiilersippaat.

Arpaffiit assigiinngitsut sisamat toqqarneqarsinnaammata arpaffigisinnaasaminnik piumassutsiminnullu tulluartumik toqqaasinnaapput. Ilaasa ilaquttatik ikinngutitillu arpaqatigaat, allallu imminnut unammillerniarlutik ingerlaarlutik. Sukkanerpaanullu unammineq sakkortusimaqaluni.

Peqataasut assigiinngitsorpassuunerannik Kulunnguaq Run-ip immikkuullarissusaanik takussutissiivoq: kinguaariit ataatsimoorlutik Kulunnguup qimaaffigisimasaanik ingerlaaqatigiinnerannik misigisaqarfiusoq. Ilaannut nipaatsumik eqqarsaatinik qaffakaatitsiviusoq. Allanut angusaqarluarfigineqarusuttoq. Pilutaq Berthelsenimut tamarmik atuuttut.

Pilutaq oqaluttuatoqqap aqqutaatigut

Pilutaq Berthelsenimut Kulunnguaq Run arpanneruinnanngilaq, aammali nunakkoorneruvoq oqaluttuarisaanerup aqqutaatigoorneq. Ukioq mannalu aatsaat taama sukkatigaluni arpappoq.

- Aallartinnissaa sioqqullugu misigissuseq nuannertarpoq. Kulunnguaq pillugu oqaluttuaq tusarnaartillugu nunakkoornera takorloornartarpoq, oqarpoq.

Arpaffik 24 kilometerisut isorartutigisoq akunnerit marluk minutsillu arfineq-pingasut atorlugit naammassivaa. Aatsaat taama sukkatigaluni, piffissarli kisimi pineqanngitsoq Pilutaq oqarpoq. - Arpannermi qimaanera qanorlu nukittutingisimanera takorloortarpara, Atuakkami inuttaasutut pinnagu, arnaasorli nukittooq inuunini annaanniarlugu sukataartoq. Nukissannik tunisisarpoq. Allaannginnami arpaqatigiinnarlugu, Pilutaq Berthelsen oqarpoq. Kulunnguaq Run nukissaqarnissamik, sapiissuseqarnermik susoqaraluarpalluunniit ingerlaannarnissamik piumassuseqarnissamik tassunga eqqaasitsissutaavoq.

Kulunnguaq Run ukioq manna aamma puigukkiunneqarpoq. Arpanneq nunakkut qummukajaakkoornertalik timimut sunniuteqaannarani inunnut peqataasunut attortissutaavoq. Arpanneq naammassiinnarnagu timikkut nukittuneq qamuunalu sapiissuseq ataatsimoorfiusumik ataqatigiinnermik pilersitsisoq. Ukioq manna arpannermi peqataasut ataatsimoornermik misigalutillu oqaluttuarisaanerup ingerlatitseqqiipput - allornikkaarlugit.