Amerikamiut
Ikkattimi Tasiilap eqqaaniittumi 1942-miit 1947-mut timmisartoqarfikuat
nappartanik uuliaasiviusunik ukiuni kingullerni qimatsivigineqartarsimavoq.
Taakkua avatangiisinik qanoq mingutsitsitigisimanerannik misissuisoqarnikuunngilaq,
taakkuninngalu qimatsiinnarsimasut aamma kinaassusersineqarnikuunatik. Nappartat
qimaannakkat nutaanerusortaat imaqarnersut sillimmatissaanersulluunniit aamma
ilisimaneqanngilaq. Ilaat kuummut kangerlummut Kuummiut Sermiligaallu
ungasinngisaaniittumut kuuttumut eqqarneqarsimapput, ilumulli
mingutsitsisimanersut uppernarsarneqarnikuunngilaq.
Amerikamiut
Ikkattimi Tasiilap eqqaaniittumi 1942-miit 1947-mut timmisartoqarfikuat
nappartanik uuliaasiviusunik ukiuni kingullerni qimatsivigineqartarsimavoq.
Taakkua avatangiisinik qanoq mingutsitsitigisimanerannik misissuisoqarnikuunngilaq,
taakkuninngalu qimatsiinnarsimasut aamma kinaassusersineqarnikuunatik. Nappartat
qimaannakkat nutaanerusortaat imaqarnersut sillimmatissaanersulluunniit aamma
ilisimaneqanngilaq. Ilaat kuummut kangerlummut Kuummiut Sermiligaallu
ungasinngisaaniittumut kuuttumut eqqarneqarsimapput, ilumulli
mingutsitsisimanersut uppernarsarneqarnikuunngilaq.
Asimi nunaminertarujussuaq taanna Namminersorlutik Oqartussanit akisussaaffigineqarunnaarluni
kommuninit 2011-mi januaarip aallaqqaataani akisussaaffigineqalerpoq.
– Ikkatteq nappartanik uuliaasiviusunik ukiuni kingullerni
qimatsivigineqartarsimanersoq Kommuneqarfik Sermersuumit ilisimaneqanngilaq, Sanarfinermut
Avatangiisinullu Ingerlatsivimmi pisortaq Søren Sohn Krog Pedersen Sermitsiamut
oqarpoq.
Nappartat uuliaasiviusimasut qimaannakkat nutaanerusortaat ilaat ulloq 12. april 2018-imik allannilimmik nipittartoqarpoq.
Assi: Privat
Mingutsitsisoq akiligassinneqassasoq
Amerikamiut sakkutuuisa Ikkattimi timmisartoqarfikuanni nappartat
uuliaasiviusimasut qimaannakkat nutaanerusortaqartut, Ikkattimi juulimi
assilisami takuneqarsinnnaapput. Assigiinngissuteqartut nassuippoq. Nappartat
qimaannakkat nutaanerusortaasa qalipaatimikkut manngertorninermikkullu
amerikamiut sakkutuuisa qimaannarsimasaannit »US«-imik allanniliusunit allatut
isikkoqartut erseqqippoq.
Kommuni pingaarnertut oqartussaasutut Ikkattimi nappartat qimaannakkat
eqqarneqarnissaannut Inatsisartut avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannik
inatsisaat naapertorlugu akisussaasuuvoq. Taama pisoqarsimatillugu kikkut
piginnittuunersut paasiniassanerlugu kommunip nammineq aalajangersinnaavaa, tassa
avatangiisinik »mingutsitsisoq« tunngaviatigut akiligassinneqartussaassammat.
Nappartat qimaannakkat nutaanerusortaat ilaat ulloq 12. april 2018-imik Warter
Avationimillu allannilinnik nipittartoqartut, Ikkattimi assilisat ilaanni
erserpoq. Warter Avation Polenimi illoqarfiit pingaarnersaanni Warszawami
suliffeqarfiuvoq.
Namminersorlutik
Oqartussat Naalagaaffiullu avatangiisinik saliinissamut isumaqatigiissutaat allat
qimataannik saliinissamut atuunnani amerikamiut sakkutuuisa qimataannik
saliinissamut taamaallaat atuuppoq. Ikkattimimi nappartat uuliaasiviusimasut
qimaannakkat pisoqaanerusortaat nutaanerusortaallu akulerutivissimallutik
tamaaniinnarmiimmata, qanoq saliisoqartigissanersoq tamatumunngalu qanoq
akiligassiisoqartigissanersoq nalornisigineqartarpoq.
Kommunip nappartat
uuliaasiviusimasut qimaannakkat nutaanerusortaat piginnittussarsinngippagit, saleeqquneqarataannaavoq.
Frank
Rasmussen kommunimi avatangiisinut tunngasuni pisortaanermini Ikkattimi
2019-imi saliisoqarneranik aallartitseqataavoq, maannalu saliinermut
aqutsisoqatigiinni kommunit sinnerlugit sinniisuulluni.
Taanna ernumanngilaq.
– Ikkattimi
nappartat uuliaasiviusimasut qimaannakkat nutaanerusortaat kikkorpiaat
tappavani mingutsitsisimasutut oqaatiginissaannut allannguinngillat,
tassaammatami amerikamiut taamanikkut sakkutuui, Frank Rasmussen Sermitsiamut
oqarpoq.
Ikkattimi nappartat uuliaasiviusimasut qimaannakkat nutaanerusortaat Warter Avationimeersuupput.
Assi: Privat
QULIMIGUULIMMIK NUNAMUT ALLANNGUTSAALIUKKAMUT ANGALLASSINEQ
Naalakkersuisut
ilisimatuussutsikkut misissuisoqarnissaanut atatillugu qulimiguulimmik
Ilulissat Kangianut angallassinissamut minnissamullu qinnuteqaat juunip
tallimaani ataatsimiinnerminni immikkut ittumik akuersissutigaat. – Nunatsinni timmisartuussinissamut akuersissut sumiiffinni inatsisinit allanit
aamma illersorneqartuni, soorlu nunani Ilulissat Kangiatulli allanngutsaaliukkani,
timmisartuussinissamut minnissamullu atuutinngilaq, Pinngortitamut
Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik ilisimatitsivoq. Inatsisartut pinngortitamik illersuinermut inatsisaat naapertorlugu
pinngortitamik illersuinermut malittarisassaliortoqarsinnaavoq, pinngortitamiinnissamut
pinngortitamilu suliniuteqarnissamut pinngortitamik illersuinermut inatsit
naapertorlugu nalunaarutini aalajangersagaliortoqartarluni. Nunat
allanngutsaaliukkat ilaanni uumasut pinngortitarlu eqqarsaatigilluinnarlugit
pinngortitami suliniuteqarnissamut, tamatumanilu timmisartornissamut
minnissamullu assersuutigalugulu ilisimatuussutsikkut misissuinermi atortulersuinissamut
aalajangersagaliortoqartarpoq. – Naalakkersuisut nunami allanngutsaaliukkami suliniuteqarnissamut,
tamatumanilu timmisartornissamut minnissamullu, immikkut
akuersissuteqarsinnaapput, suliniut pinngortitamik inuiaqatigiinnillu
eqqarsaatiginninnissamut aalajangersakkanik naapertuiffiuppat, naalakkersuisoqarfik
Sermitsiamut akissummini allappoq.
kurt@sermitsiaq.gl
Suli miffigineqartartoq
Ikkattimi timmisartoqarfikumi saliinissaq amerikamiut sakkutooqarfikuini
saliinissamut Naalakkersuisunut siulittaasuusimasup Kim Kielsenip aamma
avatangiisinut inuussutissanullu tunngasuni ministeriusimasup Esben Lunde
Larsenip 2018-imi isumaqatigiissutaanni ilaavoq.
Qaqortumi suliffeqarfik sanaartugassanik suliassinneqartartoq 60° North
Greenland ApS Ikkattimi 2019-imi saliinermi siullermi 2020-milu aamma
saliinermi isumaginnittuuvoq, sulili tamakkiisumik saliisoqanngilaq. 2024-mi aasaq
mannalu saliisoqarnissaa pilersaarutaagaluarpoq, Kommuneqarfik Sermersuulli
Illersornissamut ministereqarfiup nunap immikkoortuini nakkutilliisoqarfiatalu,
Illersornissamut ministereqarfiup illuutaanik aqutsisoqarfimmik siornatigut
taaguuteqartup, tamatumani piumasaqataatinut tunngasuni isumaqatigiinnginnerat pissutaalluni
saliisoqanngilaq.
Aqqartartut suliffeqarfiutaat Masik ingeniørillu suliffeqarfiutaat
siunnersuisartoq Rambøll amerikamiunit qimaannakkanik
aggustimi saliinissaat aamma pilersaarutaagaluarpoq, tassanilu nappartat
qimaannakkat nutaanerusortaat qanoq mingutsitsitigisimanerannik
misissuisoqarnissaa pilersaarutaasimagaluarluni.
– Ikkattimi timmisartoqarfikoq suli
miffigineqartartoq nalunngilluinnarparput; nunaqavissunit aamma nunanit
tamalaaneersunit. Tappavunga missimasutut nalunngisakka amerikamiuupput
timmisartunik periarfeerussisanik sermersuarmut ujaasiartortut, taakkualu
Ikkatteq misissuivittut tassa atorpaat, Frank Rasmussen oqarpoq.
Ikkattimut takornariartitsisartut
Qulimiguulimmik angallassisartut GreenlandCopterimeersut Tasiilap eqqaani
sumiiffinnut alianaalluinnartunut soorlu Johan Petersenip kangerluanut Helheimillu
Sermianut angallassisarput.
– Takornarianik Ikkattimut aasaq maanna aamma angallassivugut. Nappartanik
uuliaasiviusimasunik amerikamiut sakkutuuisa qimaannarsimasaannik suli
ulikkaarpoq, nutaanerusortaqarnerannilli maluginiagaqanngilanga, pisortaq Tim
Nicolaisen Sermitsiamut oqarpoq.
GreenlandCopterip qulimiguulik Airbus AS350B3e-tut ittoq tallimanillu
ilaasoqarsinnaasoq atorlugu angallassisarpoq.
Tim Nicolaisen qulimiguulinnik allanik Ikkattimi takusarpoq.
– Takusartakkakka nunanit allaneersuukkajupput, soorl USA imaluunniit Island,
Tim Nicolaisen oqarpoq.
