Namminersorlutik Oqartussat Kuannersuarni aatsitassarsiorfiup nalunaarutaanut akerliusut

"Urani pillugu inatsit pissutigalugu Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorneq unitsinneqarpoq.“ Daniel Mamadou, Energy Transition Mineralsimi pisortaasoq, qanittukkut oqarpoq. 

Namminersorlutilli Oqartussat taamatut isiginnittaaseqanngillat. 

– Oqaaseq taanna Energy Transition Mineralsip nammineq aningaasaatigisaanik imaluunniit nammineq suliniutaanik tunngaveqartoq isumaqartoqarsinnaavoq. Tassami suliniummi tassani – Kalaallit Nunaanni suliniutit allat assigalugit, uranimut inatsimmik malittussaagamik piiaanissamut akuersissummik qinnuteqaataat itigartinneqarmat ilumoorluinnarpoq, naalakkersuisoqarfimmi pisortaq Jørgen Hammeken-Holm oqarpoq, taassumalu suliniut ataaseq kisimi uranimut inatsimmik atuutilersitsisoq akuersissummik ingerlatseqatigiiffimmut allamut tunniussisimasoq maluginiarpaa, taannalu uranimut inatsimmi malittarisassanik malinninniarluni ajornartorsiuteqanngilaq. Ingerlatseqatigiiffik taanna aatsitassanik allanik ujaasilerpoq. 

Nunarsuarmi akit Kinamit aalajangerneqartartut 

Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoqarfik naapertorlugu nunarsuarmi tamarmi aatsitassanik neqeroornerup piumasaqarnerullu akit aalajangertarmatigit Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornerup ineriartornera nunarsuarmi politikkikkut pissutsinit sunnerneqarnerpaavoq.

– Aatsitassanut pingaarutilinnut tunngatillugu nunarsuarmi akit ajoraluartumik Kinamit aalajangerneqartarput, tassami taakkua aatsitassanik pineqartunik annertunerusumik minnerusumilluunniit kisermaassisuupput. Pissutsit allat aatsitassanik akigitinneqartunut piumaneqarnerinullu sunniuteqartartut ilaatigut tassaapput maanna Ukrainemi sorsunneq pingaartumillu USA-p Kinamut Europamullu akitsuutinik allanngorartunik nalunaaruteqarnera il.il. Uranimut inatsit suliniutinut allanut toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit sunniuteqanngilaq, taamaallaat Kalaallit Nunaannili suliniutinut ikittuinnarnut, Jørgen Hammeken-Holm oqarpoq.

Coronap nalaaniilli akuersissutit aatsaat taama amerlatigipput, sulilu pitsaanerusumik suliat annertusisimapput, naalakkersuisoqarfimmi pisortaq oqarpoq nangillunilu:

– Urani pillugu inatsimmi killilersuinerit pissutigalugit sunnernerlunneqarsimasinnaasunik takusaqanngilagut.

Oqaloqatigiinnissaq kissaatigigaa 

Daniel Mamadoup ingerlatseqatigiiffiup isumaa naapertorlugu Kuannersuarni suliniummut tunngatillugu innuttaasunit ernummatigineqarsinnaasunut aaqqiissutissaasinnaasut kalaallit naalakkersuisuisa ataatsimiigiarumanatik ineriartortitsinissamut siunnersuutit tusarnaarusunngimmatigik uggornartillugu ukiumoortumik ataatsimeersuarnermi Sermitsiamullu oqarpoq.

Tamanna pillugu Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffimmut saaffigiuminartuujuaannarsimasut Jørgen Hammeken-Holm akivoq.

– Aamma isumaqatigiinngissutitta ilaat isumaqatigiissitsiniarnerni eqqartuussivinnilu eqqartuussinerni assigiinngitsuni oqallisigineqartaraluartut. Tusarnaarusuttuaannarsimavugut, isumaqarpugulli ineriartortitsinissamut periarfissat allat oqallisiginissaat asuliinnaassasoq, tassami uranimut inatsit malinneqartariaqarpoq. Sooq uranimut inatsit malinneqarpat ajornartussaq oqallisigissavarput? Jørgen Hammeken-Holm oqarpoq.

Kuannersuarni uraneqassuseq 200-t 400-llu akornanniippoq, tamannalu uranimut inatsit naapertorlugu 100 ppm-iusussamit annertuneruvoq. 

Paasissutissat ilai ingerlateqqinngikkai 

Daniel Mamadoup Australia Conservation Foundationimi avatangiisinik illersuisoq ukiumoortumik ataatsimiinnermi peqataasoq pillugu oqaaseqaammini inuussutissarsiornermut aatsitassanullu naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen “naleqqukkaangat paasissutissat ilaannik ingerlatitseqqinneq ajortoq” aamma Sermitsiamut uppernarsarpaa. Naaja H. Nathanielsenip suut ilanngussimannginnerai pisortap akissutissarsinngilaa, Namminersorlutilli Oqartussat naapertorlugit paasissutissat taakku ilisarisinnaanngilaat. 

– Paasissutissat Namminersorlutik Oqartussanit pineqartut naammaginanngitsutut illersorneqarsinnaanngitsutullu oqaatigineqarnerat ilisarisinnaanngilarput. Energy Transition Mineralsimi pisortap Kalaallit Nunaanni politikkikkut aaqqissuussinermut tatiginnikkunnaarsitsiniarnini nammineq akisussaaffigaa. Oqaatsigut akisussaaffigaagut, uagulli paasissutissiissutigisimasagut Energy Transition Mineralsimi pisortap naammaginngikkunigit, taava nammineq toqqaannartumik saaffigisinnaavaatigut. 

– Namminersorlutik Oqartussat paasissutissat allakkiallu tamarmik, ataatsimut suliatsinnut tunngasut, tamanut saqqummiunneqarnissaat sulissutigaat. Ajoraluartumilli Energy Transition Mineralsip eqqartuussissuserisuinit akerlilersorneqartarpugut, taakkuami allakkat tamanut saqqummiunneqarnissaat soqutiginngilaat, Jørgen Hammeken-Holm oqarpoq.

Isumaqatigiissitsiniarnermi suliassap unitsikkallarneqarnissaata kissaatigineqarnera Naalakkersuisut akuerinngikkaat