Siunissamut neriuutissaqarpoq — aamma
silarsuarmi pitsaanerpaamik isikkiveqarpoq.
Taakkunannga pitsaanerpaat ilagaat
Ukkusissamiit aasami isikkivigitsillugu sumorujussuaq naassaanngitsumullusooq
isigisinnaalluni. Kangerlummut immap tungutsorissup tungaanut.
Siunissamut neriuutissaqarpoq — aamma
silarsuarmi pitsaanerpaamik isikkiveqarpoq.
Taakkunannga pitsaanerpaat ilagaat
Ukkusissamiit aasami isikkivigitsillugu sumorujussuaq naassaanngitsumullusooq
isigisinnaalluni. Kangerlummut immap tungutsorissup tungaanut.
Siunissamilu upernarluinnarnerani aasarlu
naallugu alutornartumik isikkivilimmik imma periarfissaqalernissamut.
Visit Nuup Nuummi Najukkami
Ataatsimiititaliaq, najukkami peqatigiiffiit aamma Nuummi takornarialerisut
suleqatigalugit pilersaarusiorsimapput. Sumiiffiit aqqaneq-marluk illuaqqanut,
anorimut oqquiffissat, siunnersuutigineqarlutik.
Ukkusissap qummukajaavani peqalernissaa
siunnersuutigineqartunut ilaavoq. Kitaanut isikkiveqassaaq, silataanilu
qalialimmik majuartarfeqassalluni, iluanilu inunnut pingasunut
inissaqassalluni.
Sumiiffiit allat tassaapput Quassussuaq –
Qallussuarmut isikkiveqartoq – Kuanninnguit kangerluullu
qinngorpasinnerusuaniittut.
17 millionit
Atortussanut aningaasartuutit tamarmiusut
17 millionit koruunit missaanniipput, tamanna Kommuneqarfik Sermersuumi
Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliami politikerinut saqqummiunneqartuni
atuarneqarsinnaavoq.
Danskit aningaasaateqarfiat 5 millionit
koruuninik suliniummut aningaasaliissuteqarpoq, Nuummi Najukkami
Ataatsimiititaliaq millionip affaanik aningaasaliissuteqarpoq, Nordeafondenillu
suliniummut aningaasarpassuarnik tapeerusulluni aningaasaleerusussinnaavoq.
Tamakkuli tamarmik piviusunngorsinnaassappata
kommunip illuaqqat anorimut oqquffittut atorneqarnerisa ingerlanneqarnerinut
aningaasalersueqataasariaqassaaq, imaluunniit aningaasaateqarfiit
suliffeqarfiillu naammattunik aningaasaliissuteqarnissaat
anguniarneqartariaqarpoq.
Immikkoortortaqarfiup innersuussutimini
politikerit suliniummut 5 millionit koruuninik aningaasaliinissaq
eqqarsaatigeqqullugu siunnersorpai. 17 millionit koruunit
pissarsiarineqassappata 2027-28-p tungaanut ukiumut pingasut-sisamat
sanaartorneqartassapput.
Pineqaatissinneqarsimasunut
inissiisarfimmiittut ikiuutaasinnaapput
Visit Nuup 2025-mut pilersaarutaani,
sapaatip akunnerani kingullermi aningaasaqarnermut ataatsimiititaliami
politikerinut saqqummiunneqartumi, Nuuk ”pisuttuartarfissatut“
ineriartortinniarneqassasoq aamma allassimavoq. Ilaatigut aqqutinik nutaanik
pilersitsinikkut aqqutinilu atuuttunik aserfallatsaaliuinikkut
pitsanngorsaanikkullu.
Kommunip pinerluttunillu
isumaginnittoqarfik suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarput, tassani
pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmiittut ”inuiaqatigiinnut
utertitseqqinnissamik” kissaateqarneq timitalerneqassalluni. Isumaqatigiissut
tamanna piviusunngorsinnaavoq pineqaatissinneqarsimasut inissiisarfianiittut
asimi pisuttuarfiit nalunaaqutsersornerisigut, saliinermi pinngortitamillu
illersuiniarnermi suleqataanerisigut.
Visit Greenlandip aamma pisuttuartartut
pinngortitami angalaaraangamik, assersuutigalugu Ukkusissamut majuaraangamik,
mianersortarnissaat kaammattuutigaa. Pissutsit silallu qanoq innissaanik
ilisimaarinnilluarneq pingaaruteqarput.
- Aqqut taanna ajornaatsuinnaanngilaq,
taamaattumik misilittagaqarluartumik pisuttuaqateqartarnissaq tamanut
kajumissaarutigerusupparput. Ukiumi ujaasisoqanngitsoq imaluunniit arlalinnik
ujaasisoqannginnera qaqutigut pisarpoq, Visit Greenland allappoq.
