Sulisitsisut peqatigiiffiata Naalakkersuisut isertitanut
akileraarutinut inatsisip allanngortinneqarnissaanut siunnersuutaat,
qaqutigoortumik sakkortuumik isornartorsiorpaa.
Isornartorsiuinermi siunertaasoq tassaalluni,
inatsisissatut siunnersuutip naammassineqarnissaanik pilersaarutit
Naalakkersuisunit taamaatinneqarnissaat. Siunnersuutigineqartoq
tusarniaassutigineqaqqammerpoq.
Sulisitsisut peqatigiiffiata Naalakkersuisut isertitanut
akileraarutinut inatsisip allanngortinneqarnissaanut siunnersuutaat,
qaqutigoortumik sakkortuumik isornartorsiorpaa.
Isornartorsiuinermi siunertaasoq tassaalluni,
inatsisissatut siunnersuutip naammassineqarnissaanik pilersaarutit
Naalakkersuisunit taamaatinneqarnissaat. Siunnersuutigineqartoq
tusarniaassutigineqaqqammerpoq.
Naalakkersuisut siunnersuutaat Namminersorlutik
Oqartussat isertitanut akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaata
allanngortinneqarnissaanik siunnersuutaat, Inatsisartuni
amerlanerussuteqartunit akuersissutigineqassappat, Nunatsinni akileraartarneq ajornakusoornerulersinnaavoq.
Sulisitsisut ilaatigut taama mianersoqqussuteqarput.
Akileraartarnermut inatsit nutaaq
akuersissutigineqassappat, akileraarutitigut isertitaqarnerulernermik
kinguneqarnani, suliffeqarfinnik matusinernik kinguneqarumaartoq, Sulisitsisut
peqatigiiffiat isumaqarpoq.
Nunatsinni suliffissat annaaneqassasut
“Nunatsinni suliffeqarfimmik ingerlatsinerup
aarlerinaatai annertuallaarput, suliffiit annaassavavut, isertitaqarnikkut
annaassaqassalluta nunamilu ineriartorneq annaassallutigu,” Sulisitsisut
inatsisissatut siunnersuut pillugu tusarniaanermut akissumminni taama
inerniliipput.
Tusarniaanermut akissut Sulisitsisut inatsisilerinermut
siunnersortaanit Eva Jørgensenimit atsiorneqarsimavoq.
Suliniaqatigiiffiup tusarniaanermut akissummini
erseqqissarpaa inatsisissatut siunnersuut atuutsinneqalissappat suliffeqarfiit
sinneqartoorutitik pillugit immikkut akileraartinneqartalissasut.
Suliffeqarfiit eqqoqqissaanngitsumik akileraarutimik naatsorsorneqartarnerannit
eqqugaasinnaapput aamma marloriaammik akileraartitaasinnaallutik.
MÚTE B. EGEDE: AKILERAARUT PILLAATAANNGILAQ
Sulisitsisut, eqqartuussissuserisut Arctic Law
Greenlandip aamma Permagreenip isertitanut akileraarutinut inatsimmut
allannguutissatut siunnersuut pillugu isornartorsiuinerat aningaasaqarnermut
akileraartarnermullu naalakkersuisup Múte B. Egedep (IA) akissuteqarfigalugu
Sermitsiamut allappoq.
Múte B. Egedep akissummini assersuummik
aallarniuteqarpoq.
"Suliffeqarfik nunanit allanit pigineqartoq
Kalaallit Nunaanni niuertoq assersuutigeriartigu. Ukiut tamaasa akileraarutit
suli ilanngaatiginagit millioni koruunimik sinneqartooruteqarpoq.
Ingerlatseqatigiiffimmut akileraarutit 250.000 koruunit akilereerpata,
ingerlatseqatigiiffimmi sinneqartoorutit 750.000 koruuniussapput. Ukiut qulit
ingerlaneranni ingerlatseqatigiiffimmi akileraarutit ilanngaatigereerlugit 7,5
millionit koruunit sipaarneqarsinnaapput. Piginnittup sinneqartoorutit
sipaakkani piniarlugit aalajangeruni, tamanna Kalaallit Nunaannut
iluanaarutinut akileraarutinik 42-44 procentit akornanni annertussuseqartunik
kinguneqassaaq. Akileraarutit uagut nalinginnaasumik akissarsiatsinnit
akileraarutigisartakkatsitut annertutigissapput. Soorunami pissutsit
assigiinngitsut pissutigalugit nikerarpoq aamma iluanaarutit
ilanngaatigineqanngitsoorsinnaapput, kisianni akileraartarnermut tunngatillugu
tamakku pingaarnertut periusaapput. Piginnittulli ingerlatseqatigiiffik
Kalaallit Nunaanniitikkunnaarniarpagu, Kalaallit Nunaat akileraarutitigut
iluanaarutinik annaasaqassaaq."
"Suliffeqarfiit maani aningaasarsiorsimasut
sinneqartoorutitik nunamut allamut nuussinnaanerat naapertuuppa? Imaluunniit
Kalaallit Nunaata maani aningaasarsianit akileraarutitigut pissarsinissaa
naleqquttuua?“
"Siunnersuut malillugu 7,5 millionit koruunit
akileraaruserneqarpata 17 procentimik akileraarusiinikkut 1.275.000 koruuninik
naleqassapput, taamaalillunilu ingerlatseqatigiiffiup isertitami amerlanersaat
6.225.000 koruuniusut tigummiinnassavai. Tamanna tassaaginnassaaq
akileraarusiisarnerup Naalakkersuisut siunnersuutaata siunertaa,“ Múte B. Egede
allappoq. Isornartorsiuinerit akissuteqarfigigai
Múte B. Egede naapertorlugu "nunanit allaneersut
aningaasaliisartut kalaallit suliffeqarfiutaannut piginneqataassutinik
pisinissaannut malittarisassat aqqutigalugu akimmiffissaqanngillat.
Aningaasaliinerit akileraaruserneqarnavianngillat."
"Suliffeqarfilliuna Kalaallit
Nunaanniikkunnaarpat akileraarusiisoqassasoq, taamaaliornikkulli ulluinnarni
ingerlatsineq nunamut allamut nuunneqartariaqarnerani pissaaq.”
"Tassa imaappoq, nunanit allanit aningaasaliisup
Kalaallit Nunaanni aqutsisut soraarseriarlugit suliffeqarfimmik ungasianit
aqutsisussanik assersuutigalugu qallunaanik atorfinitsitsivoq. Aningaasaliisoq
taamaaliussagaluarpat inatsisissatut siunnersuut naapertorlugu suliffeqarfik
akileraaruserneqartussaassaaq."
"Nunanit allanit aningaasaliisartoq
suliffeqarfimmik pisinerat pineqanngilaq, tassaavorli nuunnerup kingunerisaanik
Kalaallit Nunaata iluanaarutit suliffeqarfimmit akiliutigineqartut
akileraarusersinnaajunnaarmagit,“ Múte B. Egede allappoq. Danmarkimi katsorsartinnermi
Sulisitsisut Danmarkimut katsorsartikkiartornermi
suliffeqarfimmut aningaasatigut sunniuteqarsinnaasumik assersuusiaa
naleqqutinngitsoq Múte B. Egede isumaqarpoq.
"Pissutsit taama ittut nalinginnaasumik
akileraaruteqarunnaarnermut tunngaviusunik sulianik pilersitsinermik
kinguneqarneq ajorput. Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik
ingerlatseqatigiiffinnik taamatut misissueqqissaarneq ajorpoq. Suliffeqarfiit
namminneq, piginnittut imaluunniit nunani allani akileraartarnermut
oqartussaasut nuunnissamik sulianik pilersitsisarput. Taamatut nuuttoqartarnera
akuttummat siunnersuut malillugu akileraartarneq qaqutigoortuussaaq.“
Múte B. Egede naapertorlugu Sulisitsisut ”nunaqavissut
nalaatsornerinnakkut ajutoornerilluunniit kingunerisaannik nunani allani
najugaqalertariaqarlutik nunani allani akileraartariaqalersartut pillugit
oqaluttuamik piviusuunngitsumik pilersitsiniarsaripput. Tamanna siunissami
takorluugarinngilarput. Aningaasat pineqarput. Suliffeqarfiit taakkualu
akileraartarnermut siunnersortaat kukkunersiuisartullu akileraartarnermut
malittarisassat ilisimalluarpaat. Soorunamilu taakku iluanaarniarlutik
akileraartarnerulerniarlutillu atortarpaat. Atugassarititaasut taamaammat,
pisinnaatitaaffigaallu. Inuiaqatigiinnulli akileraartarnermut tunngavivut
sissuertariaqarpavut, inatsisitsinnilu avaqqutaarneqarsinnaasut matullugit.
Tamanna inatsisissatut siunnersuutip siunertaraa”, Múte B. Egede allappoq.
“Siunnersuutip saqqummiunneqartup kingunerisaanik
Nunatsinni suliffeqarfimmik ingerlatsinissamut kajumissuseeruttoqarsinnaavoq,”
Sulisitsisut tusarniaanermut akissuteqaamminni allapput.
Sulisitsisut isertitanut akileraarutinut inatsimmut
allannguutissatut siunnersuummut Naalakkersuisut tusarniaassutigeriigaannut
taama sakkortutigisumik mianersoqqussuteqarput.
Suliffeqarfiit sinneqartoorutaasa Nunatsinni
akileraaruserneqartarnissaat siunnersuummi siunertaasoq, Namminersorlutik
Oqartussat siunnersuut pillugu oqaaseqaataanni allassimavoq.
Namminersorlutik Oqartussat akileraarutinut inatsimmi
amigaataasoq matussuserniaraat
Namminersorlutik Oqartussat isumaqarput
inatsisiliornikkut akileraartarnermut inatsisimmi amigaataasoq
matussuserneqarsinnaasoq, taamaalillunilu aningaasat ingerlatseqatigiiffinnit
akileraarutitaqanngitsumik nunamit annissorneqarsinnaanerat annikillisinneqarsinnaalluni.
Sulisitsisut oqaatigaat inatsisissatut siunnersuut
maannakkutut isikkoqarluni atuutilersinneqassappat, kalaallit suliffeqarfiutaat
sinneqartoorutimik 17-19 procentiisa akornanni immikkut
akileraartinneqartalissasut, naak suliffeqarfiit 25 procentimik ingerlataminni
akileraartinneqareersimagaluartut.
Assersuutit pitsaanngitsut
Sulisitsisut tusarniaanermut akissuteqaamminni
suliffeqarfiit akileraarutitigut immikkut eqqugaasinnaanerannik assersuutinik
allaalluinnartunik saqqummiussipput.
Assersuutigalugu aalisarnermik ingerlatseqatigiit
suliffeqarfiulluunniit sanaartornermik ingerlatsisup piginnittaa
kræfteqalernermigut Københavnimi Rigshospitalimi sivisunerusumik
katsorsarneqarsinnaajumalluni Nunatsinnit Danmarkimut nuukkallartariaqalerpat,
immikkut akileraarusiinissaq piumasaqaatigineqarsinnaavoq.
Assersuut alla tassaasinnaavoq, suliffeqarfiup Kalaallit
Nunaanni ingerlataani immikkoortortami pisortaq soraarpat, suliffeqarfiullu
piginnittaa Danmarkimiittoq pisortamik nutaamik nassaartoqarnissaata tungaanut
immikkoortortami pisortamik Danmarkimeersumik Nunatsinni suliffeqarfimmi
pisortamik atorfinitsitsigallarpat, suliffeqarfik aamma immikkut akileraassaaq.
Kinguaariit nikinnissaat ajornakusoortorujussuussasoq
Pingajussaannik, suliffeqarfinni kinguaariit
nikinnissaat inatsisiliortunit
ajornakusoornerulersinneqarsinnaammat, Sulisitsisut mianersoqqussutigaat.
”Siunnersuutip saqqummiunneqartup kinguaariit
nikinnissaat ajornakusoornerulersissavaa. Kalaallit suliffeqarfiutaat
Nunatsinni pisisartoqarsinnaanngikkaangata, assersuutigalugu suliffeqarfimmi
pissutsit immikkut ittut imaluunniit naammattumik aningaasaateqartunik
pisisartoqarsinnaannginnertik pissutigalugu, taava alloriarneq
pissusissamisoortoq tulliuttoq tassaavoq, suliffeqarfimmik Nunatta
avataaniittumik, suliffeqarfiup Nunatsinni ingerlanneqartup assigisaanik,
ujarlernissaq. Tamannali amerlanertigut
assersuutigalugu pisortat siulersuisulluunniit nunanit allaneersuunerannik
kinguneqartarpoq”, Sulisitsisut allapput.
Inatsisissatut siunnersuut atuutsinneqalissappat, tamanna
ingerlatseqatigiiffimmut aningaasaliissutit aallaqqaammut sinneqartoorutit
katersorsimasat ilanngullugit kinguaariit nikinnissaannut akileraarutit 17-19
procentinik ilaneqarnerannik kinguneqassaaq.
Tamatuma kingunerisaanik kinguaariit nikinneranni
akileraarutinik immikkut ittumik akiliiumasunik
aningaasaliisussarsisoqarsinnaanngingajattarpoq, Sulisitsisut erseqqissaapput.
Taamatut pisoqarpat Nunatsinni suliffeqarfiit, akileraarutitigut isertitassat
ineriartornerlu annaaneqassapput,“ Sulisitsisut naliliipput.
Inatsimmut allannguutissatut siunnersuutip
tusarniaassutigineqarnerani allassimavoq, akileraartarnermut inatsimmi ilaanngitsumik matussusiinissaq
siunnersuutip siunertarigaa, taamaalillunilu
suliffeqarfiit aningaasaataannik akileraarnatik Nunatsinnit
annissuisoqarsinnaanera annikillisinniarlugu. Sulisitsisulli oqaatigaat,
periarfissamik ammaannartumik soqanngitsoq, tassami suliffeqarfinnik piginnittut aningaasanik Nunatsinnit
annissuinissamik eqqarsaateqartanngimmata.
Aaqqissuussinerit patajaatsut soqutiginerugaat
Sulisitsisut inuussutissarsiornermut sinaakkutissanik
aalajaatsunik siunnersuuteqarput, taamaalilluni aningaasaleerusussuseq
akornuserneqassanngimmat suliffeqarfiillu matusariaqalissanatik.
”Nunatsinni inuussutissarsiortut patajaatsunik siumullu
naatsorsuutigineqarsinnaasunik sinaakkutissaqarnissartik pisariaqartippaat. Siunnersuutip kinguneranik
aningaasaliinissamut piumassuseqarnermut, piginnittut nikinnerannik aamma
Nunatsinni naleqqussarsinnaasumik pilersitsinissamut akornusiisinnaavoq.
Tamatumunnga taarsiullugu akileraarutitigut illersuinerit naleqquttuunissaat,
siunnerfeqarnissaat aamma Nunatsinni ineriartornermik aningaasaliinermillu
tapersersuisut salliutinneqarnissaat kajumissaarutigaarput, Sulisitsisut taama
oqariartuuteqarput.
