Aaja Harrisimut tapersersuivoq: Pisinnaatitaaffiit tunngaviusut pineqarput
Folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnitz isumaqarpoq USA-mi præsidentimut qinersinermi arnat tunngaviusumik pisinnaatitaaffii pineqartut, taamaattumillu politikkerip tunuarsimaarnani Kamala Harris tapersersorpaa. Aamma Trumpip 2019-imi Kalaallit Nunaannik pisinissamik neqeroorutaa pillugu qularpoq.
Aaja Chemnitzip ilaatigut arnat naartuersinnissamut pisinnaatitaaffii pillugit akerleriissut pissutigalugu Kamala Harris tapersersorpaa.
Assi: IA Folketingimi
- Inuit pisinnaatitaaffii tunngaviusut - ingammik arnat kinguaassiorsinnaanerisa pisinnaatitaaffii, IA-mut partiitut aamma pingaaruteqarput.
- Taamaattumik naleqartitatigut Demokraatit republikanerinit naligineruagut, USA-mi præsidentimut qinersisoqarnerani Aaja Chemnitz (IA) oqarpoq.
Nunarsuaq tamakkerlugu qinersineq pissangalluni malinnaaffigineqarpoq, Aaja Chemnitzillu qularutiginngilaa kina ajugaassanersoq kissaatiginerlugu.
Politikerip aamma pingaartippaa Donald Trumpip præsidentiunermini Kalaallit Nunaannik pisinissamik neqeroorutaa, tamannalu ataqqinninnginnertut isigaa:
- Trumpip Kalaallit Nunaat pisiariniarlugu neqerooriaasia aamma taamaappoq. Ataqqinninnginneruvoq.
- Soorunami Harris Trumpimit suleqatigiuminarnerussaaq, tunngaviusumik pisinnaatitaaffiit pillugit Demokraatillu Republikanerinit pingaartitaqarnerugatta, politikkeri oqarpoq.
USA-mut pituttorsimanngitsumik isumaqatigiissuteqarusunngilaq
Qanittukkut Trumpip pisinissamut neqeroorutaa pillugu apeqqut amerikamiut tusagassiorfianni National Interest-imi saqqummiunneqaqqippoq, qinersisoqareerpammi Kalaallit Nunaat pituttorsimanngitsumik isumaqatigiissummik USA-p isumaqatigiinniarfigissagaa Trumpip atorfilittarisimasaasa pingasut siunnersuutigimmassuk.
Aaja Chemnitzip isuma tamanna Kalaallit Nunaannut kajungernartutut isiginngilaa:
- Isumaqatigiissut taamaattoq namminiilivinnissamik kissaatitsinnut naapertuutinngilaq.
- Amerikamiut sakkutooqarfiinut, tassanngaannaq Kalaallit Nunaanni amerlasoorpassuarnik sakkutooqarfiulersinnaasunut, isersinnaanissaq akisulluinnarpoq, Aaja Chemnitz oqarpoq nangillunilu:
- Isumaqarpunga pingaaruteqartoq pitsaanerusumik atugaqarnissamik takorluuineq tappiillisissutigissanngikkipput, aammali eqqaamasariaqarparput Kalaallit Nunaat Amerikamiut isiginnittaasiannit isigalugu rakettinik illersuisutut isigineqarpat qanoq kinguneqarsinnaanersoq.
- Tamanna uggornassagaluarpoq, ullumikkummi Amerikamiut suleqatigilluarpavut, suleqatigiinnerlu sakkulersorfiunngitsuunissamik ukkataqarpoq, taamaattumillu isumaqarpunga ullumikkut suliniutitsinnut akerliusumik iliuuseqartoqassasoq.
Aammattaaq Aaja Chemnitzip peqqissutsimut ilinniagaqarnermullu tunngatillugu naleqartitat assigiinngilluinnarnerat tikkuarpaa, taakkunani nunani avannarlerni periuseq pitsaanerunerarlugu.
- Naligiinnginneq akiorniarsaraarput, isumaqarpungalu USA-mi innuttaalerutta tamanna ajornakusoortissagipput, Aaja Chemnitz oqarpoq, USA-milu kina præsidentinngussanersoq qinersisartut soorunami aalajangiissasut kiisalu kinaluunniit qinigaagaluarpat qinigaq Kalaallit Nunaata suleqatigisariaqaraa erseqqissarlugu.