Aaqanngitsumi aappaluartumi eqqissineq nanivaa

Qimuttuitsut matui nipiliulaarlutik ammarput. 

Olafur Nielsen eqqissisimasumik allortarluni qimuttuitsunut ikivoq. Angut inuusuttoq naalaarutiminik tusarnaartoq niaqquni sikisitsiarlugu ilassivaa, colamillu imerfiusimasoq singarsimasoq issiaviit akornanniittoq sikilluni tigullugu. Ingerlaqqilaarami arnaq utoqqasaaq kuffertiminik nassataasivimmit aqqartitsiniarsarisoq ikiorpaa.

- Ullut marluinnaalluunniit assigiinngisaannaramik, pizzat pingasut puukui assammi illuanik illuanillu puussiaq eqqaavik tigumiarlugit qungujulluni oqarpoq.

- Inuit suulluunniit pillugit aperisarput — qimuttuitsut sumunnassanersut, qimmiminnik nassarsinnaanerlutik imaluunniit perusuersartarfeqarnersoq apeqqutigisarpaat — taava ikiortarpakka.

Angutip taassuma aappaluartumik aaqanngitsullip perusuersartarfiit eqqiluinnersut eqqakkallu katersorneqartarnersut nakkutigisarpai. Taamalu Namminersorlutik Oqartussani aamma Kommuneqarfik Sermersuumi pisortaanerusimanera uppernanngingajalluniluunniit. 64-inilli ukiullip Olafur Nielsenip sumulluunniit attuumassuseqartinneqarnissani pisariaqartinngilaa. Aalajangereersimavormi.

Pingasoriarluni uppereerluni aalajangertoq

- Pingasoriarlunga uppikkama – ataasiarlunga Nuummi, ataasiarlunga Københavnimi ataasiarlungalu Bangkokimi. Pingasoriarlunga tassanngaannarlunga uppittarama. Taamaalillunga noqartartunga paasinarsivoq. Taava eqqarsarama: Taama ingerlaannartoqarsinnaanngilaq. Qarasarsornanngitsumik suliffeqalertariaqarpunga.

Tamanna inuunerminik allannguerujussuarneranut aallarniutaavoq. Nunatsinni ineqarnermut attaveqaasersuutinullu pisortaqarfimmi sivisuumik pisortaareerluni, kingornalu Kommuneqarfik Sermersuumi pisortaaneroreerluni qarasaasiami programit Excel-it, isumaqatiginninniartarnerit aningaasanullu inatsisissatut allattorsimaffimmi allattukkat qimallugit, aaqanngitsumik aappaluartumik, pujoralaajaammik puussianillu plastikinik taarserpai.

Høje Taastrupimi illoqarfiup qeqqani pisiniarfissuarnut suliffissarsiorniarluni aamma eqqarsaatigisimagaluarpaa. Tamannali ingerlaannarluni taamaatiinnarlugu. itigartinneqarporlu.

- Tamakkunani ullup qaamaneranik silaannarmilluunniit nutaamik annguttoqarsinnaanngilaq, nalunartarlunilu ulluunersoq unnuaanersorluunniit. Tamanna ajorami, oqarpoq tuinilu kiviimiarlugit.

Qimuttuitsuni angisuuni inuuneq eqqissisimanartoq

Olafur Nielsen DSB-mi qimuttuitsuni nakkutilliisutut ullumikkut sulivoq – 2024-mi novembarimili taama suliffeqarsimalluni. Ullormi naapiffigisatsinni Roskildep Holbækillu akornanni sisamariarluni ingerlaareersimavoq – aamma Høje Taastrupimut siumut utimullu ingerlaarsimalluni, maannalu soraareerluni.

- Ajornanngilluinnarami naammagisimaarnarlunilu. Inunnik oqaloqateqarlunga nuannarigakku. Suliat inernerisa ingerlaannartumik takuneqarsinnaanerat nuannarigakku. Suliffillu pingaaruteqarluni – aamma naak taaguutigissaanngikkaluartoq.

Imaanngilarli siornatigut suliffigisimasani puigorluinnarsimagaa.

- Ukiorpassuarni pisortaasimagaanni nammineq pisortarisamut nalilersuinngitsoortoqarsinnaannginnami eqqarsaatigissallugulu nammineq qanoq iliorsimasinnaagaluarnerluni. DSB suliffeqarfissuugami, ilaannikkullu eqaannerusumik ingerlatsisoqarsinnaanera amigaatigisarpara. Assersuutigalugu pisortat sulinngiffeqarnissamik pilersaarusiorneq sulisunut isumagisassanngortittarpaat. Taava tallimaalluta ataatsimoorluta tamanna isumaginiarsarisarparput. Tamatumani isumaqarpunga pisortat siulliullutik akisussaaffimmik tigusisinnaasariaqartut.

Iluarusuppasinngitsumik qungujuppoq.

- Kalaallit Nunaanni inissaqarniarneq pillugu isumaqatigiinniarnernik qujanartumik suliaqartarsimagama, taamaattumik aaqqiissutissamik qanoq nassaarniartoqarsinnaanera nalunnginnakku. Ima eqqarsaannarama: Suleqatinnut suna pingaarnerua? Meeraqannginnama sulinngiffeqarnissakka sapaatip akunneri tallimat tamaasa ataatsikkut sulinngiffigigakkit, allat taamaaliorusuttanngitsut. Kikkut tamarmik tamanna nuannaraat. Uangalu piffissami sivisuumi Thailandimi sulinngiffeqarsinnaalerlunga.

Piffissap ingerlanerani ilikkalerpaa pisortat qanoq pinissaat anersaaruluttarnikkut — kingusinnerusukkut peqqissimissutigisaminik oqaaseqaqqunagu.

Piffissap ingerlanerani pisortat qanoq oqaloqatigisarnissaat ilikkarpaa, tassa oqaloqatiginerini itisuumik anersaartortarnissani — kingusinnerusukkut peqqissimissutigisaminik oqaaseqannginniassagami.

Olafur — piviusorsiortumik isiginnittaasilik

Olafur Nielsen Nunatsinni sanaartornermut sunniuteqangaatsiarsimavoq – pingaartumik Nunatta illoqarfiisa pingaarnersaanni, tamaani inissiat 1.000-it sinneqartut pilersitseqataaffigisimagamigit. Sanaartukkat ilisimaneqarnerpaat tassaagunarlutik Nuummi portusuuliat inissiarsuit, siulliit Tuapannguani 2009-mi sanaartorneqartut. Taamanikkut sanaartornermut aki kvadratmeterimut 15.000 koruuninik appartissinnaasimavaa. Ullumikkut sanaartornermut akit kvadratmeterimut 35.000 aamma 40.000 koruunit akornanniipput. Tamatuma kingorna portusuuliat inissiarsuit tusaamasat najoruminartullu Nunatsinni sumi tamaani sanaartorneqalerput.

Iluatsissinnaaneranut pissutaasut ilagaat inissiarpassuarnik sanaartupallattoqarnissaanik politikikkut tapersersuineq annertummat. Atorfilittap misilittagaqarluartup oqaatigaa, sanaartornerup pitsaasumik ingerlanissaa qulakkeerniarlugu pitsaanerpaasoq aningaasanut inatsimmi oqaaseqaatissatut akuerineqarsimanissaa. Taamaalillutik akisussaasut eqqissillutik sulissapput – kikkut tamarmik iluaqutissaattut.

Olafur aaqqiissutissarsiullaqqissuugami “Boligfur”-imik aamma “Boligfilur”-imik taaneqartarsimavoq — aqqanut allallu aaqqiissutissarsinngitsoortarnerisa nalaani atoriaannaasunik aaqqiissutissarsiullaqqissuuneranut asannittumik innersuussutaasunik.

- Aningaasat millionikkaat taama amerlatigisut pineqartillugit naleqqussarsinnaasumik aaqqiissuteqartoqartariaqarpoq, taamaanngippat inuiaqatigiit aningaasanik annaasaqassammata – pisariaqartitallu naapertorlugit inissialiortoqarneq ajorluni.

Eqqakkanut puussiaq alla tiguaa, suleqatinilu sikisarfigeriarlugu qimuttuitsut unittarfiannut ingerlaqqilluni. Qimuttuitsunik tikiuttoqaqqimmat.

- Pisariunngilluinnarpoq. Inuuninni pingaarutilinnik aalajangiiffigisassaqarlunilu sukkasuumik sulisoqartariaqartarami. Maanna allamik suliaqarpunga. Suliatut eqqortutut aamma misigisimanartumik. Nuannaraara naammagisimaarlugulu.

 Olafur Nunatsinnut 1982-imi juulimi nuuppoq – 2023-milu aggustimi Danmarkimut nuulluni. Ukiuni taakkunani Nunatta annersaa misigisimavaa takusimallugulu – tamatumani paasisimasani misilittakkanilu innuttaasunut tamanut aaqqiissutissanik atorluarsinnaasunik nassaarniarnermini atortarpai. Olafur eqikkaavoq:

- Kalaallit Nunaanni nuannerluinnartumik inuuvunga, tamannalu eqqaamajuassavara qujamasuutigiuarlugulu. Inoqatinnut, sanilerisannut innuttaasunullu pitsaasunik iliuuseqarsinnaasarsimavunga. Naak Høje Taastrupimi maanna najugaqaraluarluni Nunatsinnut attaveqarnini attatiinnarpaa.

- Danmarkimut nuunnissaq ajornanngitsunnguuvoq. Kisianni Kalaallit Nunaat qimassallugu ajornaatsuinnaanngilaq, tassa taama sivisutigisumik Inuit Nunaanni najugaqareerluni. Taavanimi ikinnguterpassuaqarpunga, suleqatigisimasarpassuaqarlunga ilisarisimasarpassuaqarlungalu attaveqarfigiuarsinnaasannik – imaassinnaavorlu immaqa ullut ilaanni qimuttuitsuni naapissinnaassasugut? Olafur Nielsen qungujulluni oqarpoq.