Kalaallit
Nunaanni aatsitassarsiorneq siuariartorfiungaartoq suli
aallartinngilaq.
Aatsitassarsiornermi
2021-mi 316 millionit koruuninik tunisassiortoqarsimasoq, tamannalu
Kalaallit Nunaata aningaasaqarnerata 1 procentiinnaatut
annertutigisoq aatsitassanut naalakkersuisoqarfik sinnerlugu
Deloittep misissuinerani paasinarsivoq.
Kalaallit
Nunaanni aatsitassarsiorneq siuariartorfiungaartoq suli
aallartinngilaq.
Aatsitassarsiornermi
2021-mi 316 millionit koruuninik tunisassiortoqarsimasoq, tamannalu
Kalaallit Nunaata aningaasaqarnerata 1 procentiinnaatut
annertutigisoq aatsitassanut naalakkersuisoqarfik sinnerlugu
Deloittep misissuinerani paasinarsivoq.
-
Suliffeqarfinni 30-ngajanni ulloq naallugu sulisartut 100-t
missaanniipput. Suliffisartut tamarmiusut 0,4 procentiisa missaraat.
Taama ikitsiginerisa suliffeqarfinni nunanit allaneersunik
sulisorpassuaqarneq ilaatigut pissutaavoq, nalunaarusiami naatsumik
oqaatigineqarpoq.
Sunniutigineqartut
Oqaatigineqarporli
aatsitassanik misissuinermi piiaavinnullu suliffeqarfiit
pilersuinerat aningaasarsiornermut sunniuteqarluartut.
- Aatsitassarsiornermi
1 millionit koruuninik sinnerlugit tunisassiaqarneq 1,41 millionit
koruuninik naleqarnerulersitsisartoq naatsorsorparput, Deloittep
nalunaarusiaani allassimavoq. Aatsitassarsiornermi suliniutini inuit
qulit atorfeqaraangata inuk ataaseq inuussutissarsiutini allani
aatsitassarsiortunut sullissisuni sulisuusartoq aamma
tikkuarneqarpoq.
Aammattaaq
inuussutissarsiutini allani kaaviiaartitat sulisullu amerliartortut,
taakkuli qanoq annertutiginersut misissueqqissaarnermi suli
ilanngunneqanngitsoq nalunaarusiami allassimavoq.
- Kalaallit Nunaanni
aatsitassarsiornerup nalinga, aatsitassarsiornermi tunisassiat
nalingitut (toqqaannartumik iluanaarutit) aamma inuussutissarsiortut
allat kiffartuussinerisa nalingitut (toqqaannanngitsumik
iluanaarutit) 2021-mi 445 mio. kr.-iussasut missingerneqarsimavoq.
Kisitsisit aatsitassarsiornermi tunisassiat kiffartuussinerillu
nalingi tamarmiusut (316 mio. kr.) 1,41-mik amerlisillugit
naatsorsorneqarput. Suliffeqarfinni Kalaallit Nunaanni
nalunaarsorneqartuni tunisassiat kiffartuussinerillu nalingi kisimik
pineqarput, misissuinermi allassimavoq.
Mingutsitsinnginnerusumik
ingerlatsineq
Nunarsuaq tamakkerlugu
mingutsitsinnginnerusumik ingerlatsinermi aatsitassat immikkut ittut
pisariaqarput, taakkualu Kalaallit Nunaata nunataani
nassaarineqarsinnaapput.
- Nunataq
eqqarsaatigalugu aatsitassarsiorneq ineriartornissamut
tunngavissaqarluarpoq, aningaasaqarnikkullu
assigiinngisitaarnerunissamut iluaqutaasinnaalluni, nalunaarusiami
erseqqissarneqarpoq, aammali erseqqissarneqarpoq ineriartornissamut
akornutaasut, tassa sulisut piginnaanillit killeqarnerat.
Pingaarutillit aappaat
tassaavoq inatsisitigut sinaakkutissaq.
- Apersorneqartut
arlallit erseqqissarpaat aningaasaliisartut
toqqissisimatinneqarnissaat pingaaruteqartoq, tassami malittarisassat
aatsitassarsiorfiit maleruagassaat piffissaq sivikitsoq atorlugu
allanngortinneqartassanngitsut. Pingaartumik eqqaaneqarput
aatsitassarsiornermut malittarisassat periutsit avatangiisinullu
malittarisassat, taakkualu Kalaallit Nunaanni pinngortitamik
uumasunillu ataqatigiinnermik qajannaatsumik illersuissapput,
kisianni aamma suliniutip sivisunerulerneranik
aningaasartuuteqarneruneranik kinguneqarsinnaapput, misissuinermi
ilisimatitsissutigineqarpoq.
Aarlerinaatit
Aaningaasartuutit
siumut oqaatigineqarsinnaaneq ajormata aatsitassarsiorneq
aningaasaqarnikkut aarlerinaateqatarpoq. Tamanna nunap iluani
avataanilu pissutsit pissutigalugit pisarluni.
- Isertitat
ilimaginngisamik allanngorsinnaapput, ilaatigut aatsitassat akii
allanngorartarmata. Tamanna suliniutit ataasiakkaat imminut
akilersinnaanerannut sunniuteqarsinnaavoq, aamma suliniut
pilersinneqarnersoq ingerlatiinnarneqarnersorlu. Imaluunniit
sivikitsumik sivisuumilluunniit matoqqatinneqarnersoq,
ilisimatitsissutigineqarpoq. Aatsitassanik aningaasarsiorneq
piginnittunut, taarsigassarsisitsisunullu iluanaarutinngornissaanut
agguaqatigiissillugu ukiut 16-it missaat ujaasinermut piiaaffimmillu
pilersitsinermut atorneqartartut ilanngullugu
paasissutissiissutigineqarpoq.
Aatsitassanut
naalakkersuisoqarfiup aningaasaqarnerup ataatsimut isigalugu
nalilerneqarnera Namminersorlutik Oqartussat 2025-miit 2029-mut
aatsitassanut periusissiamik saqqummiussineranni tusarniaanermut
atatillugu saqqummiuppaa.
Periusissiap
siunertaa
-
Namminersorlutik
Oqartussat Aatsitassanut periusissiaannut siunertaavoq, pilersaarutit
suliniuteqarfissallu ukiuni 5-ini aggersuni aatsitassanut
suliassaqarfiup iluani anguneqartussatut Naalakkersuisoqarfiup
sulissutigisassaannut nassuiaanissaq, naalakkersuisoqarfik allappoq,
taakkulu ”assigiinngitsunik suliniuteqarnikkut aatsitassanut
suliassaqarfimmi isertitaqarnissamut ineriartortitsinissamullu
tunngavissat pitsaanerulersinneqassasut” naatsorsuutigaat.
Aatsitassat
pillugit periusissiaq, novembarip 26-ata tungaanut
tusarniutigineqartoq tamakkiisumik uani atuarneqarsinnaavoq:
KALAALLIT NUNAANNI AATSITASSANUT PERIUSISSIAQ 2025 - 2029 KAL
