Amerikamiut sakkutuuisa
kingullersaata Narsarsuarmi mittarfiup eqqaani radioqarfik Camp Corbett
1958-imi qimappaa, ukiulli 66-it qaangiummata aatsaat saliisoqarpoq.
Tamatuma kingorna saffiugassanik
70 tonsinik, ilaatigut uuliamut nappartanik manngertornilinnik, sakkutuut
biiliinik igitassanik antenneqarfeeqqamillu 185 meterinillu portutigisumik,
ullumikkut Kiattut narsartaannut, qimataqarpoq.
Amerikamiut sakkutuuisa
kingullersaata Narsarsuarmi mittarfiup eqqaani radioqarfik Camp Corbett
1958-imi qimappaa, ukiulli 66-it qaangiummata aatsaat saliisoqarpoq.
Tamatuma kingorna saffiugassanik
70 tonsinik, ilaatigut uuliamut nappartanik manngertornilinnik, sakkutuut
biiliinik igitassanik antenneqarfeeqqamillu 185 meterinillu portutigisumik,
ullumikkut Kiattut narsartaannut, qimataqarpoq.
Maannali iliuuseqartoqartussanngorpoq, ukiunilu pingasuni 2024-miit 2026-mut
nuna 85 hektarisut angitigisoq salinneqassaaq.
Saffiugassanik 2024-mi 2025-milu piiaasoqarpoq, 2026-milu toqqavippassuit
betoniusut piiarneqassapput.
– Kiattuuni saffiugassanik tonserpassuarnik saliinerup kingorna
kusanartorujussuanngorpoq, savaatilik Eskild Paviasen Sermitsiamut oqarpoq.
Sakkutooqarfitoqqamit qimatat savaateqarfimmi Rørdam Paviasenip 1986-imi
pilersitaani, erneratalu Eskild Paviasenip 1993-imi piginneqataaffigiligaani,
savaateqarnermik ingerlatsinermut toqqaannartumik akornutaanikuunngillat.
– Narsarsuup eqqaani pinngortitaq kusanartoq eqqarsaatigalugu Amerikamiut
eqqagaasa salinneqarnerat isumassarsiatsialaavoq, Eskild Paviasen oqarpoq.
Nunatta Katersugaasivia
Allagaateqarfialu sumiiffimmi Camp Corbettip 1942-miit 1958-imut atorneqarfiani
itsarnisarsiornermik 2020-mi misissuivoq. Camp Corbettip sivisuumik
nunalerinermut atorneqarnerata kingunerisaanik illersorneqarsinnaasunik
takussutissaqarpianngilaq.
MINGUTSITSISOQ AKILIISSAAQ - KISIANNI AKILIINNGILAQ
USA-p præsidentiata Donald
Trumpip Kalaallit Nunaanni sakkutooqarnikkut pissaanermik atuinissamik
sioorasaarinerata Danmarkip USA-llu illersornissamut isumaqatigiissutaat
1951-imeersoq soqutigineqarnerulersippaa.
Amerikamiut isumaqatigiissut
naapertorlugu pisariaqartitsigunik Kalaallit Nunaanni
sakkutooqarfiliorsinnaapput.
Mingutsitsisoq akiliisartoq
nunani tamalaani ileqquuvoq. Amerikamili sakkutooqarfinni sorsunnersuup
kingulliup nalaani sananeqartuni tamatumalu kingorna qimanneqarsimasuni
saliinissaq akilerumanngilaat.
Sakkutooqarfiusimasulli
silasiorfiusimasullu salinnissaat pisariaqarmat ministeriuneq Lars Løkke
Rasmussen Naalakkersuisullu siulittaasuat Kim Kielsen 2017-imi
isumaqatigiissuteqarput.
Tamatuma kingorna Kim Kielsenip
aamma avatangiisinut inuussutissanullu ministerip Esben Lunde Larsenip
„Amerikamiut sakkutuuisa Kalaallit Nunaanniissimanerisa kingorna saliinissaq“
pillugu isumaqatigiissut 2018-imi atsiorpaat.
Isumaqatigiissummi kommunini
tallimani tamani sumiiffiit 17-it pineqarput.
Danmarkimi naalagaaffik ukiuni arfinilinni 2018-imiit
2023-mut illersornissamut isumaqatigiissummut atatillugu 180 millionit
koruuninik immikkoortitsisimavoq, saliinerli kinguaattoorfiusimavoq, tamannalu
pissutigalugu isumaqatigiissut 2023-p kingornanut sivitsorneqarsimavoq.
kurt@sermitsiaq.gl
Taamaammat Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu savaatillit
nunaataanni Amerikamiut qimataannik tamakkiisumik saliinissaq akerlerinngilaat.
Camp Corbettip ilisarnaataa, napparut sakkortusaavik 185 meterisut portutigisoq, mikisuaranngorlugu aserorterlugu Danmarkimut assartorneqarpoq.
Assi: Etablissement- og Terrænkommandoen
Eqqagassat umiarsuarmik assartorneqartartut
Kingo Grønland ApS 2024-mi aggustimi septembarimilu Camp Corbettimi saliivoq.
Kingo Grønland Silkeborgimi Kingo Karlsen A/S-imit aamma
Nuummi Permagreen Grønland A/S-imit, 2005-imiilli isaterinermi avatangiisinillu
iluarsaassinermi, ilaatigut Blok P-mi, suleqatigiissimasunit, 2015-imi
pilersinneqarpoq.
Sanaartornermik ingerlatsivik HK Transport ApS ukioq manna maajimi juunimilu
saliivoq.
HK Transport Qaqortumi assartuisartutut
sanaartortitsisutullu ilaqutariinnit pigineqarpoq, ingammik 2018-ip kingorna
suliassat amerliartornerat ilutigalugu, ilaatigut Nalunami kuultisiorfimmi Camp
Corbettimilu saliinermut atatillugu, alliartorsimasoq.
Eqqakkanik piiaasut suliassaat
ersarippoq: Qaammatini marlunni eqqakkat Amerikamiut qimataat sapinngisamik
annertunerpaat piiartussaavaat, eqqakkallu kingorna ilaatigut Danmarkimut
umiarsuakkut assartorneqassapput.
Camp Corbettimi saliineq 2026-mi
naammassineqarsinnaassasoq Etablissement- og Terrænkommandoenip, tassa
Illersornissaqarfimmi atortunut nunaatinullu aqutsisoqarfiup, naatsorsuutigaa.
– Tunngaviit betoniusut
peerneqarnissaat kisimi amigaataavoq, Eskild Paviasen oqarpoq.
Nunatta Katersugaasiviata
Allagaateqarfiatalu betoniliorfiit betonillu assigiinngitsut arlallit Kiattuut
narsaataani 2020-mi nassaarisimavaat. Ikittuinnaat oqaluttuarisaanermut
naleqarput, Amerikamiut sakkutuuisa Camp Corbettimi najugaqartut inuunerannik
ersersitsisinnaallutik. Ilaqutariilli Paviasenikkut toqqaviit arlallit ukiut
ingerlaneranni atornikuuaat, ilaatigut savanut nersutaateqarfinnut,
narsaammiittunut.
Eskild Paviasen ukiut marluk matuma siorna savaatilittut
suliunnaarnikuummat jornguata Nikolaj Rørdam Paviasenip savaateqarnermik
ilinniarnini naammassiguniuk savaateqarfik ingerlatilissavaa.
