Aningaasaqarneq tatineqartoq: Pisarnitsituut iliorsinnaanngilagut

Aningaasaqarnermut akileraartarnermullu naalakkersuisup Múte Bourup Egedep (IA) Inatsisartuni partiit 2026-mut aningaasanut inatsit pillugu isumaqatiginninniaqqullugit sapaatip akunnerani kingullermi ataasinngornermi qaaqquai.

Partiit aningaasanut missingersuummi allannguummik aalajangersimasumik namminneq tikkuussinngippata isumaqatigiinniutigineqartussat annertunngimmata Múte B. Egedep isumaqatigiinniarnerit sukannernissaat naatsorsuutigisimavaa.

- Nunatta karsiata aningaasaqarnera unammillernartoqarpoq. Isertitat apparlutillu aningaasartuutit qaffapput - aningaasallu atoriaannaat naammanngillat, siunnersuut marlunngornermi saqqummiunneqarmat oqaatigineqarpoq.

Aningaasartuutit qaffakkiartortut Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera tatineqartoq aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi ersarissumik takuneqarsinnaavoq. Isertitat appariartortut aningaasartuutit qaffakkiartorput. Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaanni iluanaarutit naatsorsuutigineqarsimasut siornatigut missingersuusianut sanilliullugit affai sinnerlugit apparsimapput. Akileraartarnermit isertitat aamma appartinneqarput, pisuussutinillu erniaqartitsinermi akitsuutit aalisarnermi pisassiissutit akillu appasinnerulernerannit sanngiillisinneqarlutik. Tamatuma peqatigisaanik utoqqalinersianut aningaasartuutit malunnaatilimmik qaffakkiartorput, taakkulu 2029-p tungaanut inatsisitigut pituttukkanik aningaasartuutini qaffariaatit 75 procentit missaannik annertussuseqarlutik.

- Pisarnitsitut iliorsinnaanngilagut. 2026-mut aningaasanut inatsisissamut siunnersuut pisariaqartumik allannguiffiusariaqarpoq, Múte B. Egede oqarpoq.

Sipaarniarneq

Aningaasanut inatsisissatut siunnersuut misissoqqissaaraanni Naalakkersuisut peqqinnissaqarfiit, ineqarneq attaveqaqatigiinnerlu minillugit tapiissutit tamangajaasa 2,5 procentit missaannik sipaarniuteqartillugit ingerlatsinermut aningaasaqarneq naleqqussarniaraat erserpoq. Tamatuma saniatigut aalajangersimasunik suliniuteqarpoq.

Ukiut sisamat ingerlaneranni katillugit 1,2 milliarder koruuninik sipaarniuteqartoqassaaq.

- Pisortat suliniutaat, suliffeqarfii tapiissutillu sipaarniarfigineqarput. Innuttaasut akileraartarnikkut qaffaavigineqarniarnatillu akiitsutilersorniarneqanngillat, Múte Bourup Egede oqarpoq.

Demokraatit 2026-mi sinneqartoornissamik piumasaqartut

Sipaarniuteqaraluarluni 2026-mi amigartoorutigineqartussat annikitsunnguussasut, nunallu karsiata aningaasaataat ingerlatitseqqinnermut aningaasartuutit tamarmiusut 3-4 procentii kisimik naammassasut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip takutippaa – tamannalu najoqqutassiamiit 10 procentinit appasinnerusumik annertutigisumik appariaateqarnermik kinguneqarpoq. Taamaammat aningaasaqarneq oqimaaqatigiissaarisinnaaqqullugu siunissamilu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aningaasartuutit amerliartornerannit tatineqarnerulernissamut qulakkeerinneqataasinnaaniassammata aningaasartuutinik sukaterinissaq kisiat siunnersuutigineqaannarani aammali ukiuni tulliuttuni annertuumik aaqqissuusseqqittoqarnissaa siunnersuutigineqarpoq.

- Aningaasatigut oqimaaqatigiissaarinissaq ukiuni sisamani tulliuttuni anguneqarsinnaavoq. Pilersaarut akisussaaffittaqarpoq: atugarissaarnermut tunngasut pingaarnerit akornusernagit aningaasartuutit isertitassanut piviusorsiortumik naatsorsuutigisinnaasatsinnut naleqqussarneqassapput, Múte B. Egede oqarpoq.

Ukiuni sisamani sinneqartoornissaq silatusaarnerusoq, tamannali navianaateqartoq Demokraatit oqaaseqartartuat Jørgen Rosbach isumaqarpoq.

- Siunissami ukiuni arlalinni pisussat tunngavigalugit missingersuusiorneq ulorianarsinnaammat erseqqissaatigisariaqarparput. Taamaammat aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip 2026-mi aamma sinneqartooruteqarnissaa sulissutigisariaqaripput Demokraatini isumaqarpugut. Tamanna isumaqatiginninniarnerni tulliuttuni ukkatarissavarput, Jørgen Rosbach oqarpoq.

Naleraq Naalakkersuisunik sakkortuumik isornartorsiuisoq

Naleqqap siulittaasuata Naalakkersuisut innuttaasut aningaasaqarnerat imaluunniit ulluinnarni atugaat, soorlu pisiniaraangamik angalagaangamilluunniit, eqqarsaatiginnginnerarlugit isornartorsiorpai.

- Ilaqutariit akiliisinnaajunnaariartornerat aallaavigineqanngilaq. Nioqqutissat akitsoriartornerat aallaavigineqanngilaq. Air Greenlandimi, Royal Arctic Linemi, Nukissiorfinni allarpassuarnilu aningaasartuutit qaffakkiartornerat aallaavigineqanngilaq. Royal Greenlandip aalisartunut tunisinermi akilutsitsinera aallaavigineqanngilaq. Nunatsinni inuuniarnermi aningaasartuutaasut qaffakkiartornerat aallaavigineqanngilaq, Pele Broberg Naalakkersuisunut isornartorsiuivoq, tamatumalu kingorna siusinnerusukkut saqqummiuteriikkaminik sipaarniuteqarnissamut siunnersuutinik arlalinnik saqqummiussilluni.

- Qitiusumik allaffeqarfimmi sulisut Danmarkimi najugallit soraarsillugit nunami maani innuttaasunik taarserutsigit ukiumut 100 millionit koruunit sinnerlugit sipaarsinnaallugillu aningaasat nunami maani kaaviiaartissinnaavagut, Naleqqami siulittaasoq oqarpoq.

- Allaffissorneq annikillisarniarutsigu sooq suut tamarmik qallunaatuumut nutserneqassappat? Kalaallisut oqaatsit pisortatigoortumik atorneqartut Namminersornermut inatsimmi allassimavoq. Namminersorlutik Oqartussani, kommunini inuiaqatigiinnilu millionilikkaanik sipaarsinnaalluta nalunngilarput, Pele Broberg oqarpoq.

“Kiap soqutigisaraa?”

Inuiaqatigiinni aaqqissuussaaneq nunatta avataani pisunit tatineqarmat piffissami unammillernartorsiorfiusumi inuusugut Inuit Ataqatigiit oqaaseqartartuat Mariane Paviasen Jensen oqarpoq. Taamaammat allaffissornerup annertuup pisariillisarnissaa kiisalu meeqqat inuusuttullu siusissukkut iliuuseqarfiginerisigut pinaveersaartitsinerup qulakkeerneqarnissaa tapersersorpaat.

Naalakkersuisut siulittaasuat ministeriunerlu kingullertigut suliniutit aningaasaliinerillu nutaat pillugit sinaakkutissatut isumaqatigiissuteqarput. Matumani Inatsisartut ilaatinneqassasut Inuit Ataqatigiit oqaaseqartartuata piumasaraa.

- Danskit naalagaaffiat Ittoqqortoormiini mittarfiliornissamut Qaqortumilu umiarsualiviliornissanut aningaasaliissuteqartoq ullualuit matuma siornatigut tusarparput. Qujamasungaaraluarluta kikkut kissaataannut aningaasat matussusiinersut apeqqutaalersimavoq, Mariane Paviasen Jensen oqarpoq nangillunilu:

- Suliani annertuuni soorlu matumani sanaartornermut aningaasanik naalagaaffimmit aningaasaliissuteqarnermi inuit ataasiakkaat aalajangiisarnerisa pinngitsoortinnissaa pingaaruteqarpoq, taamaammat suliassani annertuuni taamaattuni nunami innuttaasut naalakkersuisooqataaffigisaanni oqartussaasut qulaarlugit aalajangiisarneq pissusissamisuunngimmat minnerpaamik Inatsisartut peqataatinneqartaqqullugit Naalakkersuisut qinnutigissavagut, tamannalu nunarsuarmi eqqissiviilliorfiusumi pisariaqartipparput.

Aalisakkat tunisassiaralugillu mingutsitsinngitsumik nukissiorneq tuniniarsiuk

Kalaallit Nunaata aalisarneq pingaarnertut isertitaqarfigigaa, tamannalu nunatsinni pilersittariaqaripput Siumup oqaaseqartartuata Erik Jensenip erseqqissarpaa.

- Aalisarneq Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutit pingaarnersaattut isigiuartariaqarparput, nunamilu isertitaqarnerpaajusariaqarluni. Nuna milliardilikkaanik ullumikkut annaasaqarfigisaminik aningaasarsiorsinnaaniassammat mingutsitsinngitsumik nukissiorneq nukissiuutinillu ataavartunik tunisassiorneq tullinnguuttariaqarput. Taamaattoqarpat aatsaat Kalaallit Nunaat patajaatsumik tunngavissaqassaaq. Allaat pisassiissutit qaffanneqanngikkaluartulluunniit isertitat amerlisinnaapput, Erik Jensen oqarpoq.

Nunani allani suliffeqarfinnut ataasiaannarluni akileraarutit

Sipaarniarnerit nuannarineqarpallaanngikkaluartut, aningaasaqarnerup ataavartumik ingerlanissaa qulakkeerniarlugu pisariaqartut Atassutip siulittaasuata Aqqalu Clasen Jerimiassenip erseqqissarpaa. Kalaallit Nunaat aningaasaqarnikkut imminut napatissasoq, silarsuarmilu eqqissiviilliorfiusumi sillimmasiisinnaasoq Atassutip erseqqissarpaa. Nunanit allanit suliffeqarfinnut akitsuuteqartariaqartoq taakku isumaqarput.

- Naleqartitat Kalaallit Nunaanni pilersinneqartut aamma Nunatsinniiginnarnissaat pingaaruteqarpoq. Taamaammat sinneqartoorutit ilaat nunatsinniiginnartassammata innuttaasunut iluaqutaasussatut nunani allani suliffeqarfiit ullumikkut sinneqartooruteqangaartut inuiaqatigiinnut annertunerusumik tapersiissasut, ataasiaannarluni akitsuusiisoqassasoq imaluunniit immikkut ittumik akitsuuserisoqassasoq Atassutip siunnersuutigaa.

Inuussutissarsiutit nutaat soorlu e-sport, takornariaqarneq aatsitassarsiornerullu nakkutigineqarnera aammattaaq misissorneqassasut Atassutip piumasaraa. Peqqinnissaqarfik sipaarniuteqartinneqassasoq aamma sumiiffiit ilaanni aamarsuarnik nukissiorfik nutaaliaasoq utaqqiisaasumik aaqqiissutaasinnaalluni mingutsitsinngitsumik ingerlatsineq piviusorsiortumik ingerlanneqassasoq.