Maniitsumik Sisimiunilu meeqqeriviit utoqqaallu illuisa kangiamiunik
meeqqanik utoqqarnillu paarsisussanik
sulilersitsisimaneri inuit nittartakkatigut
naapittarfiini aalassassutaapput.
Borgmesteri Malik Berthelsen, Siumut,
aalajangiusimavoq.
Maniitsumik Sisimiunilu meeqqeriviit utoqqaallu illuisa kangiamiunik
meeqqanik utoqqarnillu paarsisussanik
sulilersitsisimaneri inuit nittartakkatigut
naapittarfiini aalassassutaapput.
Borgmesteri Malik Berthelsen, Siumut,
aalajangiusimavoq.
Qeqqata Kommuniani suliffeqanngitsut
aatsaat taamak ikitsigipput, sulisussaqanngimmallu kommune kangianut saappoq.
Aallarniutitut kangiamiut tallimat Maniitsumi utoqqaat illuanni kangiamiullu tallimat
meeqqerivimmi Uiami Sisimiuniittumi
sulilersinneqarput. Sulilerlaat suliassat soorlu nerisassiorneq, nanginik taarsersuineq
silamilu meeqqat utoqqaallu sammisaqar-
tinneqarnerat isumagisarpaat.
Malik Berthelsenip pitsaaqutit pingasut
takusinnaavai.
SULIFFIUP TUNGAATIGUT TATINEQARNEQ
Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit
2024-p affaanut nalunaarusiaminni nuannersumik nutaarsiassaqarput, unammilligassaqarporli:
– Suliffiit aatsaat taama amerlatigilersimapput, tamannalu nunanit allanit suliartortartut amerliartornerannik pissuteqarpoq. Suliffissaaleqisut ikitsuararsuupput,
inuussutissarsiornermilu piginnaasaqartut
akornanni suliffissaaleqisoqanngilaq.
Kalaallit sulisinnaasut aningaasaataasallu
tamakkiisumik atorneqarnissaat aningaasaqarnerup siuariartornissaanut nunanit
allanit aningaasat piginnaasallu tikisinneqartuarnissaat aalajangiisuussaaq, siunnersuisoqatigiit allapput.
Sulisussaaleqineq siammassaaq.
Nunap aningaasaqarnerata iluani sulisartut nunanit allaneersut amerlagaluartut
sulisartut akissarsiaat annertuumik tatineqarput. Sulisartut nunanit allaneersut
siunissami taama amerlatigisut tikisinneqarsinnaanngippata tamanna sulisartunik
unammillernerujussuaqalernermik kinguneqarsinnaavoq, tamannalu akissarsiat
qaffakkiartornerannik kinguneqarsinnaavoq,
suliffiillu nikerarneri pissutigalugit sulisartut
suli pitsaanerusumik sulisinnaajunnaas-
sapput.
– Tamannalu Kalaallit Nunaata unammillersinnaassusianut ajortumik sunniuteqassaaq, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit inerniliivoq.
Meeqqerivik sulisussaqannginnera pissutigalugu matoqqappat angajoqqaat sulinatik
angerlarsimasariaqaramik ilungersulissapput.
Utoqqaat illuat sulisukippallaartoq najugaqartunut pisarialimmik sullissisinnaanngilaq, ilaqutaasullu namminneq isumagisassamik saniatigut ilaqutartik isumagisussanngussagamikku ilungersulertarput.
Minnerunngitsumillu sulisut, naammattunik suleqatissaqanngitsut.
– Suliffiit sulisukippallaartut attatiinnassallugit illlersorsinnaanngilaq. Sulisunut
aalajaatsunut qasunarpoq, sulisugullu
qasunnginnissaannut illersortariaqarpagut,
Malik Berthelsen oqarpoq.
Innuttaasut naveerneqartut
Aalassanneq aammattaaq Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinnerannut annguppoq,
tassani Naalakkersuisut siulittaasuat Múte
B. Egede ammaanersiornermini oqalugiaatimini quppernerit siulliit atorlugit innuttaasunut naveersivoq:
– Oqartariaqarpugulli aamma isertuaatsumik, nunatsinni innuttaaqateqaratta
sulinissamut ilaatigut piukkunnarseruttoraluarlutik tamakkiisumik sulinngitsunik
imaluunniit sulinngilluinnartunik. Illuatungaani suliffeqarfippassuit sulisussanik amigaateqarlutik ukiut kingulliit nalaappaat
unammilligassaqarfigeqisaminnik.
Imminut akerleriittoq aaqqiivigineqassappat inuit peqqillutillu pisinnaasut tamarmik sulissasut Múte B. Egede ersarissumik
naqissusiivoq.
Naalakkersuisut siulittaasuat oqalugiaammini suangasarpoq:
– Taamaaliortoqanngippammi kommuneni illoqarfiinilu arlalinni, utoqqaat illui
meeqqeriviilluunniit sulisussaqannginnertik pissutigalugu matoqqasariaqalersinnaanerat aarlerinaateqaleqqammat.
Múte B. Egede ilanngulluguttaaq apeqqummik migissutsinik tunngavilimmik
qaqiliivoq, avataaniit nunatsinnut suliartortut qujarunneqartarnerisa saniatigut aamma isummersortoqarmat illuatungaanik.
Qanorluunniit isumaqaraluarutta Thailandimeersut Filippinerineersullu akunnittarfinni, Kinameersut aalisakkerinermi, Polenimeersut sanaartorfinni, Sri Lankameersut
mittarfinni danskillu Namminersorlutik
Oqartussani takusarpagut.
Múte B. Egedep ammaanersiorluni oqalugiaammini Naalakkersuisut apeqqutinut pineqartunut akissutitut suliniutaat pingasut
eqqaavai: Inuussutissarsiornermi ataatsimoorussanik politikkeqarnissaq pillugu
qinikkanik kattuffinnillu oqaloqateqarneq,
sulisunik tikisitanik pitsaanerusumik aqutsineq kiisalu peqataalersitsinissamut pilersaarusiamik ingerlassiinnarneq.
Sulisartunik avataaneersunik
pisariaqartitsineq
Nuummi Ilulissanilu mittarfiit ammassapput, nunattalu iluani aatsitassarsiorneq
ingerlaannassaaq.
Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit
siulittaasuata Torben M. Andersenip, ukiup
affaanut nalunaarusiaannik saqqummiusseqqammersup, takornariartitsinerup aatsitassarsiornerullu siuariartornissaat sulisussaaleqinermut attuumassuteqartippaa.
Suliffeqartut isumaginninnikkut suliffeqanngitsullu sulissutigiuartariaqarpavut,
suliffissaaleqinerlu ima appasitsigaaq sulisinnaasut suliffeqarlutik. Kalaallit Nunaanni
sulisorineqarsinnaasunik amigaateqartorujussuuvugut, nunanillu allanit suliartortoqarsimanngitsuuppat suliassarpassuit
suliarineqarsinnaanavianngikkaluartut
ukiup qiteqqunnerani nalunaarusiatsinni
paasivarput, Torben M. Andersen Sermitsiamut oqarpoq.
Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit
ukiup qiteqqunnerani nalunaarusiaminni
naqissusiipput:
Kalaallit sulisorineqartut aningaasaataasallu tamakkiisumik atorneqarnissaat qulakkeerniarlugu nunanit allanit aningaasat
piginnaasallu tikisinneqartuartariaqarput.
Aningaasaqarneq kangiamiunit ingerlanneqartoq
Ineriartornermi pineqartumi kisitsisit tunngaviusut nalunaarusiami saqqummiunneqarput, tassani nunanit allaneersut suliartortarnerat ilutigalugu suliffissaaleqisut
ikiliartornerat takuneqarsinnaavoq. Nunanit allaneersut 17-it 64-illu akornanni ukiullit 2.386-it 2024-mi kvartalit pingajuanni
Kalaallit Nunaanni najugaqarput. 2023-mi
piffissami tamatumani 2.108-iupput ukiullu marluk matuma siorna 1.732-ullutik, 654-
inillu amerleriarsimanerannut pingaartumik kangiamiunit nutsertorpassuit pissutaapput. Innuttaasut 17-it 64-illu ukiullit
akornanni nunanit allaneersut 6,3 procentiuppiut, nunatsinnilu sulisinnaasut 8 procentiisa sinnerpaat.
Nuna tamakkerlugu siuariartoqarpoq,
Nuummili siuariartorneq malunnarnerpaasimavoq, ullumikkut angutit 557-it arnallu 409-t kangianeersut najugaqarput. Sulisut
nunanit allaneersut Kalaallit Nunaanni
najugaqanngitsut, assersuutigalugu sulisut
piffissami sivikitsumi sulinissaminnut isumaqatigiissuteqartut sulisullu ulapaarfinni
sulisorineqartartut matumani ilanngunneqassapput.
Nunanit allaneersut Kalaallit Nunaanniittut amerlassusaat kisitsisinut ilanngunneqarsimasut nunamit nuuttut nalunaarsorneqarnerisa kingusinaarnerisigut
allanngortinneqarsinnaapput.
– Taamaakkaluartoq qularutissaanngilaq
aningaasaqarneq nunanit allanit suliartortunik ingerlanneqarneruleriartortoq Kalaallit
Nunaanni Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit oqarput.
