Sermitsiap nittartakkatigut nutaarsiassaqartitsivianit maluginiarparput, nunatsinni suliffeqarfiit pingaarnersaanni, inatsisiliortussatut qinikkat kiffartuunneqarfianni, Inatsisartut allattoqarfiani qanoq annertutigisumik sulisut taarseraannersut, tassami ukiuni qulikkaani kingullerni ukiut tamangajaasa ataatsimiititaliat allatsissaannik pissarsiortoqartartoq aammalu allattoqarfimmi sulisussanik allanik pissarsiortoqartartoq arajutsisassaanngilaq.
Inatsisartut siulittaasuat Mimi Karlsen (IA) nittartakkatigut nutaarsiassaqartitsivimmit apersussallugu isumaqatigiissuteqarfigereerparput.
Tusarfigut kinaassutsiminnik isertuusserusupput
Matumani tusarfigut pingasuusut tamarmik kissaateqarput ilaquttatik pillugit kinaassusertik saqqummiunneqassanngitsoq, atiili tamaasa aaqqissuisoqarfimmit ilisimavagut. Tusarfigut tamarmik imminut attuumassuteqanngitsumik nassuiaapput suliffeqarfimmi pineqartumi aqutsisut sulisunit sulisuusimasunillu malersuisinnaassuseqartut, taamaammallu tusarfitta ilaquttatik illersorusullugit kinaassusertik isertuukkusuppaat.
Taamaattorli apersuinissarput sioqqullugu, aaqqissuisoqarfik kinaassutsiminik isertuussisumit (aaqqissuisoqarfimmit kinaanera nalunngilarput), allattoqarfimmi ukiuni arlalinni qinikkanut qanittumik sullissisimasumit sukumiisorujussuarmik oqaluttuunneqarpugut, sulinermi atukkat qanoq ilungersunartiginersut aammalu suliffeqarfimmi tassani avatangiisitigut ajornartorsiutit qanoq annertutiginersut ersersitsisumik.
Soraartut amerlalluinnartut
Tusarfipput naapertorlugu ukiuni 2018-miit 2022-mut sulisut 18-it allattoqarfimmiit atorfimminnit soraarsimapput.
Taakkunannga sisamat annertuumik nappaateqalernermik kingorna, paarlattaanerup naammassineratigut imaluunniit soraarninngornermik pissuteqartumik. Sinneruttut 14-it suliffimmi atugassarititaasut attanneqarsinnaanngitsut aqutsinerluttoqarneralu pissutaatippaat:
- Taakkunannga aqqanillit ataatsimiititaliani allattaapput (allatsitut atorfiit taamaallaat qulingiluat qulillu akornanni amerlassuseqartinneqarput). Ullumikkullu ataatsimiititaliani allatsi ataasiinnaq ukioq ataaseq sinnerlugu misilittagaqarpoq. Taamatuttaaq sulileraluartut arlallit ukiup ataatsip ingerlanerinnaani soraartartut arlalissuupput, kiisalu assersuutissaqarpoq sulileraluartut ilaat sapaatip-akunneri marluk ingerlaneranni soraarsimasut!
- Tamanna Inatsisartoqarnermi Inatsisartunillu sullissinermi ajornartorsiutaavoq annertooq, tassami ataatsimiititaliap allattai Inatsisartut ataatsimiititaliaannut aammalu Inatsisartuni ilaasortanut ataasiakkaanut siunnersuinermik suliaqartarput, saniatigullu partiinik siunnersortinik aamma naalakkersuisoqarfinnik suleqateqartarniartussaagaluarlutik. Aamma suliffimmi misilittagaqarneq annertuppat, suliamik ilisimasaqarneq annertunerusarpoq - tassunga ilanngullugu nunap Inatsisartuisa oqaluttuarisaanerannik ilisimanninneq annertunerugaluarluni, tusarfipput kinaassutsiminik isertuusserusuttoq oqaluttuarpoq, kinaassutsinilu isertuukkusuppaa aqutsisut aamma suliunnaareersunik malersuisarnerat pisarnerarlugu.
Suleqataasimasunit arlalinnit ilumoorneragaasoq
Sulinermi atugassarititaasut matumani tusarfitta oqaluttuarisai, suleqataasimasunit arlalinnit ilumoorneragaapput, taakku aamma taannatullu Inatsisatut allattoqarfiani sulisuusimapput.
Tusarfitta saniatigut ukiorpassuarni qaffasissumik atorfeqarluni sulisuusimasoq alla oqaluttuarpoq siusinnerusukkut suliffik nuannersorujussuusimasoq, suliat pitsaassusaat pingaartinneqarsimasut, suleqatigiit akornanni ataqatigiilluartoqarsimasoq suliffimmilu atugassarititaasut peqqinnartuullutillu kajungernartuusimasut:
- Aqutsisut ajuinnanngillat, suliffimmulli suliffiullu siunertaanut ajoqutaapput innarliisinnaassusillit suli taamatut ingerlatsiinnarnissaminnut periarfissaqartinneqartut, tassa sulinermi atukkat ajorluinnartut ingerlatiinnarneqarput. Assersuutigiinnarlugumi aqutsisut suminermilluunniit sulisuminnut kajumissaasinnaassuseqannginnerat nungullarsaataavoq imaannaanngitsumik, tassami aqutsisut soqutiginngilluinnarpaat suliffimmi pitsaasumik atugassaqartitsinissaq, taamaammat nersualaarinninnimininnguilluunniit inissaqartinneqanngillat, paarlattuanilli ulluinnarsiutaavoq aqutsisut malersuisarnerat sulisunullu nikassaasarnerat.
- Uanga nammineq suleqatigisimasakkalu arlalippassuit, suliatsinnut tunniusimalluarluta pitsaanerpaamik tunniusserusussuseqartuugaluarluta naggataatigut tunniutiinnarnikuuvugut sulinitsinni uagutsinnut nalaatsinneqartartut pissutaallutik, soraaginnartartullu ikittuaraanngilagut, amerlasoorujussuuvugut, uangalu assut paasiuminaatsippara sooq akuliuttoqarneq ajornersoq aammalu sooq aqutsisut taamak innarliisinnaatigisut ingerlatiinnarneqarnersut.
- Politikerinut kiinappalersortariaqartarnikuuvugut, ataatsimiititaliani inuiaqatigiinnut pingaaruteqaqisunik inatsisiliornermut tunngasunik suliaqarnerini sullissigaangatta, taannatuanngornikuugaluarporlu nuannersumik taasinnaasaq, tassalu ataatsimiititaliani politikerinik suleqateqarluartarnerput, taanna oqaluttuarpoq.
Alla suleqataasimasoq oqaluttuarpoq:
- Atorfineqqaarama sukkasoorujussuarmik malugivara aqutsisut sulisuminnut naalakkersuisorujussuusut suliagullu qanoq ingerlatissanerigut aqutseqqissaarniartuusut. Aallaqqaammut akuersaaginnaraluarpara, tassami sullitagut tassaammata nunap inatsisiliortui, taamaammallu pitsaasumik sulinissarput anguniagaasorigaluarpara.
- Piffissarli sivitsunngitsoq qaangiummat, paasiartuaalerpara aqutsisugut assorsuaq nakkutilleeqqissaarlutillu iliorninnguagut tamaasa eqqumaffigeqqissaaraat. Allaammi sulinngiffitsinni inuttut iliuutsigut pillugit malersugarineqartarpugut, suliartoraangattami sulinngiffitsinni sulerisarnerput pillugu killisiorneqartutut pissusilersorfigineqartarpugut.
- Aqutsisut tungaannit killissamik qaangiiffigitittarneq pisaraluartoq qinikkanut sullissinerput ingerlanniaannaraluarparput, tassami suleqatigiit nalinginnaasut akunnitsinni qiimmassaqatigiittarlutalu suleqatigiilluaratta aammalu politikerinut sullitatsinnut attaveqarluarlutalu suleqatigilluartaratsigit.
- Naggataatigulli aqutsisut ingasalluinnartumik pissusilersortuarnerisa kingunerisaanik sulerusussuseerutsitaavunga, tassami sulisutut ineriartornissamik kissaateqartaraluarnerput qaangiataaginnarneqartuarpoq kuseriarnerlu kingulleq uanni tasssaavoq sulinermi atukkat pillugit naliliinerup APV-p kingunerisaanik sulisut isumasioqqaannguarnagit aqutsisut allanngortiterimmata, tamatumalu kingorna pissutsit ajoreersut suli ajornerulersinneqarmata suliffiga qimaannartariaqalerpara, taanna oqaluttuarpoq.
Ajortoqarneranik kalerrisaarutit tusaanngitsuusaarneqarput
Tusarfipput naapertorlugu sulisunit aqutsisunut aammalu politikerit ilaannut ajortoqarneranik kalerrisaarisoqartaraluarpoq. Sullivinnik nakkutilliisoqarfik pissutsit pillugit saaffigineqarsimavoq, sulisuusimasorli naapertorlugu tamanna kinguneqarsimanani.
- Ukiut arlallit atorfeqareerlunga, ilaatigut qitiusumik inissisimaffimmi atorfeqarnikuullunga, Inatsisartut allattoqarfiannit soraaginnarnikunut ilaavunga. Nalinginnaasumik ilisimaneqarpoq allattoqarfimmi aqutsisut aqutsisullu tullersortigisaat, toqqaannartumik pisuussuteqartut, ukiut 50-it sinnerlugit misilittagaqarnerup, inatsisartunut qinikkat sullissineranni aammalu Kalaallit Nunaanni pisortat ingerlatsineranni misilittakkanik ilisimasanillu annaaneqartoqarneranut.
- Inatsisartut Siulittaasoqarfianit ukiuni arlalinni sulisut siornatigut sulisimasut mianersoqqussusisaraluartut pissutsit qanoq innerinik tassa tusaanngitsuusaarneqartuarput. Tamatuma saniatigut partiit allattoqarfiisa Inatsisartut allattoqarfiata aqutsineranut isornartorsiuinerat aamma ilisimaneqarpoq. Suliffimmi ajornartorsiutit annertuut ilaatigut upperineqarsinnaarpianngitsunilluunniit ilaqarput, tusarfipput nassuiaavoq.
Suliffimmi atugassarititaasut ajorluinnaraluartut, sulisut amerlasuut suliffimmiiginnarniarlutik ilungersuuteqartarsimapput. Ataniarsarisarsimagaluarput neriuutigalugu sulinermi atugassarititaasut pitsanngussasut. Kisianni pisut, tusarfipput malillugu, ukiumiit ukiumut ajorneruleriartuinnavissimapput. Taamaammat sulisut amerlasuut allaffeqarfimmiit soraaraannartalernikuupput ilisimasatik nassarlugit.
- Misilittagaqassuseq annaaneqarpoq
Tusarfipput innersuussivoq Inatsisartut allattoqarfiat tassaasimagaluartoq sulisut sivisuumik sulinermikkut misilittakkanik katersiviat, ilinniarsimanngitsunit ilinniagartuunut.
- Inatsisartut Allattoqarfiat, uagut nalitsinni uagullu sioqqulluta suliffiusimavoq pilerigineqartorujussuaq, atorfiit inuttassarsiuussat ikittunnguusarsimapput taakkulu atorfinikkumasunit assut pilerngunneqartarlutik, tassami suliffeqarfik pitsassuunikuugami, misilittakkatigut qaffassaanissamut periarfissaqarluarfiusoq aammalu minnerunngitsumik suliassat akimorlugit suleqatigiilluarfiulluni, soorlu assersuutigiinnarlugu ataatsimiititaliani allatsit akornanni aammalu inatsisartoqarfiup partiillu allattoqarfiisa akornanni, taamaalillutik sulisut suliffimminnik nuannarinnillutik sivisunerusumillu suliffimminniiginnartarnikuupput.
- Inatsisartut ilaasortaanik attaveqarneq pitaasuujuaannarsimagaluarpoq, naak inatsisartut sulinerat sullinnerallu sakkortusinnaasaraluaqisoq. Sulisut tamarmik ukiunik qulinik sinnerlugit misilittagaqartuupput, ilinniarsimanngitsunit akademikerinut ilanngullugit.
2015-imi nutarterineq pisimavoq, tassani siulittaasup allattoqarfiani pisortaq atorfinitsinneqarpoq, taanna generalsekretæri peqatigalugu allattoqarfik aqutsisussanngortinneqarluni.
Kisianni allattoqarfiup aaqqissuussaanerata allanngortinneqarnerata kingorna sulisut qanimut misigisimavaat sulisunut atugassarititaasut sukkasuumik annertuumillu ajorseriaateqartut, taamaalillunilu sulisut, inatsisartunut ilaasortanik sullissisut, suliffimminni pissutsit pitsaaneruleqqissasoralugit ataniarsarinerat aallartippoq.
Isumaliutissiissutit naatsuaqqat sukkasuumillu suliat piumasarineqartut
Inatsisartut sullinneqarnerat pitsaanerpaamik ingerlanneqartartoq isumaqarnarsinnaagaluarpoq, pingaartumik inatsisissatut siunnersuutinik aalajangiiffigisassatullu siunnersuutinik Inatsisartut ataatsimiititalianut ingerlateqqissimasaat peqqissaarunneqartarsimassasut isumaqarnaraluarpoq.
Taamaattorli politikkerit tassaagaluartut isumaliutissiissutit qanoq iluseqassanersut qanorlu imaqassanersut aalajangiisartut, allattoqarfimmi aqutsisut sulisuminnut piumasaqaateqartarnerat sakkortoorujussusoq tusarfipput oqaluttuarpoq:
- Ataatsimiititalianut allatsit aqutsisunit piumaffigineqarput isumaliutissiissutit sapinngisamik naannerpaassasut aammalu piffissap sivikitsuaqqap ingerlanerani naammassineqassasut, aamma suliat qanorluunniit annertutigigaluarpata sukumiisumillu suliarineqartariaqaraluarpata. Aqutsisut taamaalillutik Inatsisartut ataatsimiititaliaasa suliaqarnerannut aamma isiginninngitsuusaarput, tassami uanga isumaqarpunga ataatsimiititaliat namminneq aalajangigassarigaat isumaliutissiissutit qanoq suliarineqassanersut pitsaassusaallu qanoq qulakkeerneqassanersoq.
Napparsimasarnerit - pingaartumik uippakajaarnerit - aqutsisunit nakkarsagaasarnerup malersugaasarnerullu kingunerisaannik pisut
Isornartorsiuineq sakkortooq aamma toqqaannartumik Inatsisartut allattoqarfiani aqutsisut akerliuffigalugit matumani tusarfipput oqaluttuarpoq. Tusarfippullu ukiuni arlalinni allattoqarfimmi sulisuusimanermini naggataatigullu tunniutiinnarsimanermini pissutsit tungiminit qanoq innersut oqaluttuarai.
Tusarfippummi oqaluttuarpoq sulisut tamarmik, qanoq atorfeqarnermi inissisimanerat apeqqutaanani aqutsisunit tullersortinillu nakkarsarneqartuartartut, sinnilimmik nakkutigineqartartut, ingunneqaqattaartartartullu allaallu eqqumiilluinnartunik tunngavilinnik allaffimmut eqquteriarlugit oqaloqatigineqartarsimasut kiisalu allatigut aqutsisunit tujorminartorujussuarmik pineqartarsimasut.
- Amerlasuut stressimik napparsimalersarput aamma uggornaraluaqisumik amerlasuut tunniutiinnartarsimapput, taamaalillutillu suliffimmi Inatsisartut allattoqarfiani sulinerminnik nuannarinnikkaluarlutik soraaginnartarput qimarrallutik.
- Aqutsisut sulisuminnik tamanik nakkarsaasarput malersuillutillu, oqaloqatigiinnerit eqqumiilluinnartut tunngavissaqanngitsullu ingerlattarpaat, sinnilimmik nakkutiginnittarput, sulisutillu oqaluuseralugit inguttarlugit.
- Assersuutigiinnarlugu sulisut oqaloqatigineqartarput allaffimmut "minutsini marlunni" eqqunneqartarlutik, sunaaffa sakkortuumik oqaloqatigineqassallutik, tassaasut sulisunut oqaloqatigiinnerit pisarput malittarisassat unioqqutillugit.
Tusarfitta aamma oqaatigaa, ilisimaneqartoq sulisut kattuffiisa ilaannit allattoqarfimmi aqutsisunut suleqatiserineqarlutik saaffineqartarsimagaluartut, taamaattorli aqutsisut suleqatigiinnissamut innimiingaarlutik itikkaatitsisarsimasut.
APV sulisunut isertuunneqartoq
Tusarfipput oqaluttuarpoq sulisut ukiut ingerlanerini aqutsisunut naaperiaasaraluartut suliffik ingerlalluartoq nuannersoq peqqinnartorlu angorusullugu. Aqutsisulli pisassaasimanngillat naaperiaanerigaluillu tusaanngitsuusaarneqartarsimapput sulilu annerusumik malersugaanermik kinguneqaannartarsimallutik.
Sulisut namminneerlutik arlaleriarlutik suliffimminnik misissuinermik (APV) suliaqartitsinissamik noqqaassuteqartariaqarsimapput.
- Inatsisit naapertorlugit suliffimmik nalilersuinerit APV-t pinngitsoorani ukiut pingasukkaarlugit pisussaapput, tamannali ingerlanneqarneq ajorpoq, sulisullu piumasaqarnerisigut ingerlanneqatuarneqarnerata kingorna malitseqartitsisoqarnikuunngilaq.
- Aamma APV-tuannguit sulisuusimasunut kingusinnerusukkullu sulisunngortunut allaallu sulisut sinniisaannut aqutsisunit tunniukkumaneqarneq ajorput. Uffa massa inatsisit malillugit sulisut taakkulu sinniisaasa APV-t qaqugukkulluunniit takusinnaassagaat pisussaaffiugaluartoq.
Sulisitsisut APV-tuannguamik isornartorsiuinermik annertuumik imalimmik utertitsiffigineqarnermik kingorna allaffissornikkut aaqqissuussaanermik allannguisinnaanermik suliaqaraluarnikuuppummi, kisianni tamanna sulisut peqatigalugit pinngilaq. Aqutsisut ataanni aqutsisussat marluk inissinneqarnikuupput. Tamanna sulisunit pitsaasutut isigineqarsimanngilaq. Taakku aqutsisut ataanni aqutsisut (mellemledere) atorfinitsinneqarnerisa kingorna suliffik aatsaat iluamik avaanngunarsinikuuvoq aammalu suliffiup avatangiisai suli annerusumik taamaalilluni navianartorsiortinneqalernikuupput.
