Canadap aallartitaata Issittumi attaveqaqatigiinneq qaninnerulersinniarpaa

Carolyn Bennett Canadap Danmarkimi aallartitaatut taamaallaat ukiup affaata ingerlanerani sisamariarluni Nunatsinnut tikeraareerpoq.

Naalagaaffeqatigiinni nunat avannarliit kujataaneersunit soqutiginerullugillu alutorinerugai ilaatigut Københavnimi aallartitaqarfimmi takuneqarsinnaavoq, tassanimi Qungussutariannguamik pigisaqanngilaq, taarsiulluguli Canadap Issittortaaneersut Nunatsinneersullu eqqumiitsuliat kulturimullu tunngasut amerlasuut takuneqarsinnaallutik. Nerrivimmi ilaatigut puisip amianut iliorarneqarsimapput ukkusissamit qiperukkat sanianiillutillu ulu kusanartumik suliaq Maria Kreutzmannip atuakkiaanut ”Kalaallit Nunaanni Oqaluttuatoqqani Uumasupiluit”-nut talitillugu inissinneqarsimasoq. Kalaallit Nunaata Issittumi periusissiaa aamma takuneqarsinnaavoq, soorluttaaq Greenland Airportsimit pooqattaq aamma postkort aappaluttoq qaqortoq ”First Flight”, timmisartorsuup sapaatip akunnerata siuliani Nuummut angalaqqaarnerani aallartitap soorunami peqataasimaneranut takussutissaq.

Avannaarsua

Carolyn Bennettip Issittoq nuannarilluinnarpaa. Torontomi inunngoraluarluni peroriartoraluarlunilu Issittoq nuannarilluinnarpaa, isumaqarami tamanna Canadamut assersuunneqarluarsinnaasoq.

– Nunap alutornangaassusia, imaq, sermeq inuillu ataqqinassusiat imminnullu aamma allanut ataqqinninnerat. Tamakkua alutorisarpakka. Canadami nunap assinga atuartunut takutikkaangakku, takuneqarsinnaasarpoq Nunavummiittoq Baker Lake Canadap qeqqaniittoq. Tamanna amerlasuunit ilisimaneqanngilaq. Inuiattut erinarsuutsitsinnilu ”O Canada!”-mi erinarsortarpugut “Avannaa ilumoortoq nukittuvoq kiffaanngissuseqarlunilu!” Aamma aningaasatsinni 25 centimi tuttu assitaliunneqarsimavoq. Canadap Issittortaa sumi tamaani takuneqarsinnaavoq, Canadamiorpassuilli nunap avannarpasissortaa inuillu tamaani najugaqartut pillugit ilisimasaqarpallaanngillat, Carolyn Bennett oqarpoq.

Nunap inoqqaavinut maniguunnermik ersersitsineq

Aallartitaq nammineq nunap inoqqaavisa ilisimasaannut misilittagaannullu maniguuttorujussuuvoq, tamakkumi kinguaariippassuarni atugaasimammata, pinngortitamilu sakkortuumi atugaqarnermi misilittakkat aallaavigineqartarmata.

– Nunat inoqqaavisa fysikki ilisimalluarsimavaat, qaannamimmi anori najoqqutaralugu ingerlaartaramik aamma kemi ilisimalluarpaat, ilaatigummi tuttup qarasaa atorlugu ameq qitulisarneqarlunilu asiunaveersarneqartarmat. Uumassusilerineq aamma ilisimasimavaat, uumasummi piniakkatik salittarpaat nerisarlugillu. Peqqissutsimut assigiinngiiaarnerusumik ataatsimoortumillu isiginnittaaseqarput, utoqqaallu misilittagaat ataqqillugit. Naak nunasiaatillit isumaqartaraluartut ilinniagaqarsimanngitsuusut, taamaaqqajanngillat. Misilittakkaminnik tunngavilinnik ilisimasaqarluartuupput, tamatumali pingaaruteqarnera nunasiaatillit paasisinnaanngilaat. Akerlianik nunagisaminnit peersinneqarput, ininullu atuarfiusartunut mikisunut inissinneqarlutik, tamakkunanilu atuarfimmi allattarfissuaaqqamik atortulersorneqarlutik. Canadami kukkussuteqartarsimaqaagut maannalu oqaluttuarisaanermit tujorminartumit ingerlaqqinniarsaraagut. Canadamiut tamarmik angalanermut tamatumunnga peqataatinnissaat ukkatarivara, qulakkeerniarlugu kikkut tamarmik kinaassusiat tusaaneqarlunilu takuneqarsinnaassasoq.

Killeqarfiit akimorlugit ilaqutariinneq

Carolyn Bennett, nakorsatut ilinniagalik ukiunilu 20-ni nakorsatut sulisimasoq, Canadami inatsisartunut 1997-imit 2024-mut liberalit sinnerlugit ilaasortaavoq. Pingasoriarluni ministeriusarsimavoq. Siullermik 2003-mit 2006-imut peqqissutsimut ministeritut, taava kunngikkormiut nunap inoqqaavisalu attaveqarnerannut (2015-2021) naggataatigullu eqqarsartaatsikkut peqqissutsimut pinngitsuuisinnaajunnaarnermullu ministeriulluni (2021-2023).

– Piffissap ingerlanerani Kalaallit Nunaat paasilluarnerulerpara. Kalaallit Nunaata Canadallu nunanut allanut politikimut tunngatillugu suleqatigiinnerat kisimi pineqanngitsoq, aammali nunat killeqarfii akimorlugit ilaqutariittut ataatsimoortugut. Eqqarleriissuteqarpugut, oqaatsit kulturilu assigiissuteqarlutik. Taamaattumik Kalaallit Nunaata Issittumut periusissiaa atuaratsigu Canadami nuannaaqaagut, tassanimi Issittumi killeqarfiit akimorlugit ataatsimoorluta iliuuserisinnaasavut tamarmik oqaasinngortinneqarput silittumillu akuerineqarlutik.

 Issittumut periusissiaq

Taava Canadap Issittumut periusissiani sapaatip akunnerani kingullermi tallimanngornermi saqqummiuppaa, ilaatigut Nuummi Canadamiut konsuuleqarfiannik pilersitsinissaq ilanngullugu, Alaskami konsuuleqarfimmik assingusumik pilersitsineq peqatigalugu Canadap Issittumi kangimut kimmullu saniliminut attaveqarnini nukittorsarniarpaa.

– Nuummi Canadamiut konsuuleqarfissaanut Anchoragemilu konsuuleqarfissap pilersinnissaannut aningaasaliisoqarsimasoq takusinnaagakku nuannaarutigeqaara, tamannami Issittumi attaveqarnermik nukittorsaataasinnaammat, Carolyn Bennett oqarpoq.