KL

DK

Danmarki ukiuni aggersuni sioorasaarneqarnerussasoq Mette Frederiksenip siulittuutigaa

Ministeriunerup nunarsuarmi pissutsit nuanniitsutut piffissami sivitsortumi isigisarpai. Ukiumi nutaami oqalugiaatimi arfernani tamanna uteqqippaa.

Danmarkimi ministeriunerup Mette Frederiksenip (S) ukiumoortumik oqalugiaatimi arfernat pingasunngormat oqalugiaatigaa.
ritzau
Saqqummersinneqarpoq

Ministeriunerup Mette Frederiksenip (S) nunarsuaq ikuallattutut Europalu sorsunnersuup kingulliup kingorna aatsaat taama unammillernartoqartigisutut isigaa.

Tamanna ministeriunertut ukiumoortumik oqalugiaammi arfernani oqaatigaa.

- Nunarsuaq ikuallakkaangat Danmarkimi ataatsimoortarpugut. Iliuuseqartarlutalu. Tamatumuuna siuttuulluta.

- Annaaratarsinnaasagut annertusut ilisimagatsigu. Eqqissineq kiffaanngissuserlu naatsorsuutigiinnarsinnaannginnatsigit. Ukioq manna aniguisitaanerup kingorna ukiut 80-inngorsimalerput. Europa ukiunut tallimanut perloqqusaasunut sanilliullugu maanna unammillerneqarnerpaaffimminiippoq, oqalugiaatini aallarniutigalugu oqarpoq, naggataatigullu ima nangilluni:

- Ukiuni aggersuni nunatsinnut inooriaatsitsinnullu navianartorsiortitsisut amerliartuinnartut ajoraluartumik isumaqarpunga.

Ministeriunerup taamatut oqarnera nutaajunngilaq. Nunarsuarmi pissutsit nuanniitsutut piffissami sivisuumi oqaatigisarpai.

Mette Frederiksen assersuutigalugu decembarimi taamaaliorpoq, tassani oqariartuut taanna Politikenimit, Berlingskemit, Kristeligt Dagbladimit, Jyllands-Postenimit Weekendavisenimiillu apersorneqarnermini tallimariarluni oqariartuutigaa. Tassa nunarsuarmi pissutsit maannakkut atuuttut nammineq misigisimasaminit ajornerujussuusut.

Mette Frederiksenip tamatumunnga atatillugu „ajussutsip qiterpasissuaniittut nutaat“ Ruslandi, Kina, Iran Korealu Avannarleq, ministeriunerup oqaatigisaatut tamarmik Kitaanut akeqqiuttuusut, oqaatigai.

- Moskva, Pyongyang. Aamma Teheran. nunani pingasuni illoqarfiit pingaarnersaat, qaninnerugaluttuinnartumik suleqatigiilersut. Uagutsinnut akeqqiuttut, Mette Frederiksen ukiortaami oqalugiarnermini oqarpoq.

Tamanna Ukrainemi erseqqinnerpaavoq, Mette Frederiksen oqarpoq, innersuussutigaalu Ukrainemi sorsunneq, Ruslandimit tiguarneqartoq.

Ukrainemiut „sapiillutik imminnut illersortut“ oqarpoq. Russinuinnaq pinnatik aammali „sakkutuunut Korea Avannarlermeersunut dronenullu Iranimeersunut, Ruslandimut suleqataasunut. Maani Europami“.

- Eqqaanniipporlu Kina. Ruslandip Kinamiut tapersersuisimanngitsuuppata Europa taamatut saassussinnaanavianngikkaluarpaa. Tamanna ersarippoq. Sorsunneq Ukrainemuinnaq tunnganngisaannarpoq, Mette Frederiksen oqarpoq.

Ruslandip præsidentia Vladimir Putin eqqissinissamik kissaateqartoq taanna isumaqanngilaq. Eqqissinissamut isumaqatigiissummik atsiorusukkaluaruniluunniit.

- Isumalluarpallaassanngilagut. Putinip Ukraine eqqissinissamik isumaqatigiissuteqarfigigaluaruniulluunniit unissasoq isumaqassanngilagut. Naammagisimaarinnissasoq. Putinimmi eqqissineq kissaatiginngilaa. Europa russit tunngavigisaat malillugu ingerlassasoq kissaatigaa, Mette Frederiksen oqarpoq.

Nunarsuarmi pissutsit isumalluarnannginnerannik oqariartuuteqarnera nalaatsornerinnaanngilaq. Naalakkersuisut siuttuisa Mette Frederiksenimit, illersornissamut ministerimit Troels Lund Poulsenimit (V) nunanullu allanut ministerimit Lars Løkke Rasmussenimit (M) siulersorneqartut, piffissami aggersumi illersornissamut milliarderpassuarnik aningaasaliisoqartariaqartoq qanittukkut erseqqissaatigaat.

Europami sorsuttoqarmat naalakkersuisullu sorsunneq pinngitsoortinniarlugu eqqissinerlu pilersinniarlugu sakkussiaqalertariaqarlutik isumaqaramik.

Assersuutigalugu Nato-p sakkutuuisa amerlanerulernissaat anguniarlugu Danmarkip illersornissamut aningaasartuutit 300 milliard koruuninik ilasariaqarai Troels Lund Poulsen novembarimi oqarpoq.

nytårstale danmark mette frederiksen samfund inuiaqatigiit

ATORFIIT Se alle jobs

Powered by Labrador CMS