– Ukiuni kingullerni qulini GEUS ukiumut 3 millionit
koruuninik aningaasaliiffigineqartarpoq, taakkuli sipaarniarneqalerput.
- Tamanna
naalakkersuisunit aatsitassanik misissuinermut tapersersuinermut
pinngortitamilu ajunaarnersuarnut nutaanut tunngatillugu taama ersersitsineq
uggornarpoq, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut ilaasortaq Aaja
Chemnitz oqarpoq, taassumalu sapaatip akunnerani kingullermi Folketingimi
ammaanersiorluni oqalugiarnermini sipaarniutigineqarsimasut aamma tikkuarpai.
– Ukiuni kingullerni qulini GEUS ukiumut 3 millionit
koruuninik aningaasaliiffigineqartarpoq, taakkuli sipaarniarneqalerput.
- Tamanna
naalakkersuisunit aatsitassanik misissuinermut tapersersuinermut
pinngortitamilu ajunaarnersuarnut nutaanut tunngatillugu taama ersersitsineq
uggornarpoq, Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut ilaasortaq Aaja
Chemnitz oqarpoq, taassumalu sapaatip akunnerani kingullermi Folketingimi
ammaanersiorluni oqalugiarnermini sipaarniutigineqarsimasut aamma tikkuarpai.
Ujarassiuut marluk Martin Ghislerip aamma Henrik
Stendalip Sermitsiami atuartartut allagaannut siusinnerusukkut ilanngussaminni
aamma oqaatigaat, ilisimasanik katersivik Europami ilisimasanik
ineriartortitsinermut tapersiisartoq, ilisimatusarnerillu inerneri EU-mi,
Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu aatsitassanut tunngatillugu aalajangiinernut
tunngaviusartut, inerniliippullu, ”MiMa-p matuneqarneratigut Kalaallit Nunaanni
aatsitassarsiornissamut periarfissanik ilisimasanik ineriartortitsineq
amigaateqalissasoq”.
Isumaqatiginninniarnerit ingerlasut
GEUS-ip ukiut aqqanillit matuma siornatigut
Aatsitassanut Atortunullu Ilisimasanik Katersivik (MiMa) pilersippaa, aatsitassanik
pilersuinermik inuiaqatigiinnullu pingaaruteqarneranik ilisimasanik
ineriartortitsinissaq siunertaralugu, siunissami Danmarkimi, Kalaallit Nunaanni
nunarsuarmilu aatsitassanut unammilligassanut aaqqiissutissanik
tapersersuinissaq siunertaralugu.
Ilisimasanik katersivimmi pisortaq Jakob Kløve
Keiding, Estlandimi aatsitassat pillugit maanna ataatsimeersuaqataasoq,
Sermitsiamut oqarpoq neriuutigalugu aningaasanut inatsisissatut
isumaqatiginninniarnernut atatillugu ilisimasanik katersivimmut aningaasanik
nassaartoqarnissaa neriuutigigini.
– Isumaqarpunga tamanna pisariaqartinneqartoq.
Saffiugassat amigaataalersussat Danmarkip tungaanit
pingaartinneqartorujussuupput, aammali Kalaallit Nunaannut periarfissat
eqqarsaatigalugit. Tamatuma saniatigut EU-Kommissioni aamma Kalaallit Nunaat
aatsitassanik nungusaataanngitsumik
tunisassiornissamut suleqatigiinnissamut qanittukkut
isumaqatigiissuteqarput.
Pilersuinermut attaveqaatit pingaarutillit
Jakob Kløve Keidingip oqaatigisai naapertorlugit,
ilisimasanik katersiviup aatsitassanik pilersuinermut attaveqaatit tamarmiusut
immikkut ukkatarisimavai, Nunatsinnut aatsitassarsiorfiusumut periarfissat
sunniutaallu ilanngullugit.
– GEUS ujarassiornermi pisartunut tunngatillugu
annertuumik ilisimatusartareerpoq, kisiannili MiMA-mi pingaarnertut
eqqarsaataalluni pilersuinermut attaveqaatit tamarmiusut paasinissaat. Tassami
ujarassiornermi suliat saniatigut suliniutit piviusunngortinneqarnissaannut
aalajangiisuusinnaapput, kiisalu aatsitassarsiornermut suliniutini soqutigisat
suut aatsitassarsiornissami isiginiarneqassanersut, tamatumani nunani tamalaani
politikikkut pisut ilanngullugit. Jakob Kløve Keiding isumaqarpoq, ilisimasanik katersiviup sulinera
misissuineralu suli pisariaqartinneqartorujussuusut.
- Pisariaqartitsineq tamanna ukiut ingerlaneranni
minnerulernavianngilaq, anneruliinnartussaavormi, oqarpoq.
GEUS-imi sipaarniutigineqartut qitiusumi
allaffeqarfimmi sipaarniutit nalinginnaasut ilaattut isigineqartussaagunarput,
Danmarkimimi naalakkersuisut oqaatigisaat naapertorlugit, piffissami
tamakkiisumik sulisut 1.000-it missaannik ikilisinneqartussaammata.
Aningaasanut inatsisissamut isumaqatigiinniarnerit
decembarip qeqqata tungaanut ingerlanneqarajuttarput, tamatumalu kingorna
aningaasanut inatsit tamarmiusoq Folketingimit akuersissutigineqassalluni.
