Mercy M.
Cepe ukiut 13-it sinnerlugit Nuummi najugaqarsimavoq, Brugsenillu Nuummi
Caféani sulilluni.
Tassani kaffimik, juicinik, patitanik iffiukkanillu
kalaallinut sassaalliisarpoq.
Mercy M.
Cepe ukiut 13-it sinnerlugit Nuummi najugaqarsimavoq, Brugsenillu Nuummi
Caféani sulilluni.
Tassani kaffimik, juicinik, patitanik iffiukkanillu
kalaallinut sassaalliisarpoq.
Sullitallu amerlanersaat utoqqaanerupput tuluttut
oqalussinnaanngitsut.
– Pisiniartunit, amerlanertigut utoqqaanerusunit, kalaallisut
ilinniartinneqartarpunga. Taakkunannga oqaatsit pisariaqartinneqartut, soorlu
„qujanaq“ oqaatsillu allat inussiarnersut ilinniartarpavut. Ilassigaangata
akillugit ilassisarnissaat isaasalu toqqarlugit isigisarnissaat ilikkarpavut,
tamannami maani ileqquummat, Mercy M. Cepe Tuluttut taama nassuiaavoq.
Kalaallisut ilinniarneq qallunaatuumit ajornannginnerusoq
Leizel
Castillo Brugsenimi immikkoortortaqarfimmit allamut nuuteqqammerneqarpoq,
tassanilu nioqqutissanik nillataartitsivimmut ilisivinnullu ilioqqaanermi
periaatsit suliassallu nutaat sungiunnialeruttorlugit. Ukiuni tallimani maani
najugaqarsimavoq, uinilu qallunaaq peqatigalugu Nunatsinnut tikilluni.
– Kalaallisut ilinniarneq qallunaatut ilinniarnermit ajornannginneruvoq, Leizel
Castillo Tuluttut nassuiaavoq, takutillugulu allattaavik mikisoq
kaasarfimmiortakkani, oqaatsinik tunngaviusunik soorlu „nunguppoq“ aamma
„paasinngilara“-mik allattuiffigisimasani, oqaatsilli ilinniarnissaat
ajornakusoorpoq. – Kalaallit Nunaanni najugaqarninni Tuluttut oqallorinnerulerpunga, immaqa
utoqqalisimanera pissutigalugu Kalaallisut ilinniarnissaq ajornakusoornerummat,
Leizel Castillo oqarpoq nassuiaallunilu Sisimiuni Oqaatsinik Ilinniarfimmi
Qallunaatut pikkorissarluni misiliisimalluni.
Nunanit allaneersut Nuummi Brugsenimi suleqatiminnit kalaallinit
ilinniartinneqartarput, aamma oqaatsinut tunngatillugu.
– Nunanit allaneersut Kalaallisut ilinniarnertik maannakkut suleqatiminnit
ilinniarnerusarpaat, taamaalillutik suleqatitik suleqatigalugit oqaatsit
ilinniartarlugit, sulisoqarnermut attaveqaqatigiinnermullu pisortaq Ellen
Schärfe nassuiaavoq. Nunanit allaneersut ataasiakkaat kalaallisut
ilinniarnissamut soqutiginnittut, Sisimiuni KTI-mi oqaatsinik ilinniarfimmi
pikkorissarnerminnut akiliunneqartarput.
Kikkut
tamarmik kalaallisut ilinniarunik pitsaanerussasoq
Leizel
Castillo Nuummukannginnermini ukiualunni Muscatimi sulisimavoq, ammasumillu
nassuiaalluni Filippinerini ilinniarsimasuunani suliffittaarsinnaanani.
–
Ilinniagaqarsimanngikkaluarluni Kalaallit Nunaanni
suliffittaartoqarsinnaavoq. Kalaallit
kulturiat tamanna nuannaraara, angerlarsimaffiullu qanittuani
suliffittaarsinnaaneq ajornanngeqaaq. Filippinerini ilinniagaqarsimanngikkaanni suliffittaartoqarsinnaanngilaq,
suliffittaassagaannilu ilinniagaqarsimanermut uppernarsaatit pisariaqarlutik.
Taamaattumik maanga suliartorpunga, Leizel Castillo oqarpoq nassuiaallunilu
oqaatsinik pikkorissartitsisoqassagaluarpat kalaallisut oqalunnermik
ilinniarluarnissani kissaatigalugu.
–
Ajornanngippat kalaallisut ilinniarnerunissara sulissutigissagaluarpara,
pisisartutsinnummi paatsooqateqaraangatta attaveqaqatigiinneq
ajornakusoortarmat. Oqaatsinik pikkorissartitsisoqassagaluarpat, sunngiffinni
ingerlassinnaasannik, kulturimik Kalaallillu Nunaannik paasinninnerunissamut
iluaqutaasumik, nuannaarutigissagaluarpara, Leizel Castillo oqarpoq.
SIK-p
siulittaasuata Jess G. Berthelsenip nunanit allanit suliartortartut
oqaatsitigut inuiaqatigiinnullu akuunerulernissaannik politikimik suli
inuiaqatigiinnit aalajangiiffigineqanngitsumik ujartuinera, Mercy M. Cepep
nuannaarutigaa.
– Isumassarsiatsialaavoq, Tuluttummi taamaallaat oqalussinnaagaanni
kalaallisullu oqalussinnaanani attaveqaqatigiinneq ajornakusoormat. Maani
Kalaallit Nunaanniippugut oqaatsillu ilinniartariaqarpavut inuiaqatigiinnut
ilaalersinnaaniassagatta maaniikkattami suliartorluta. Qanormi ililluta
attaveqaqatigiissinnaavugut kalaallisut oqalussinnaanngikkutta,
pitsaanerussagaluarpormi tamatta oqaatsit ilinniarutsigik.
Naleqqussartariaqarpugut, inuuneq taamaappoq, Mercy M. Cepe oqarpoq.
Oqaatsinik
ilinniarnermut aningaasanik immikkoortitsisoqarli
Brugseni
Nuuk oqaatsinut inatsimmi paragraf 4 naapertorlugu oqaatsinut politikeqarput,
tassani sulisunut paasissutissat paasissutissallu allat kalaallisut,
qallunaatut tuluttullu allanneqartarput, nunanillu allaneersunut
sulisussarsisoqartillugu Brugsenip atorfinitsitsinermut isumaqatigiissut
Tuluttut suliarisarpaa.
Sulisoqarnermut
Attaveqaqatigiinnermullu Immikkoortortap eqqumaffigaa, nunanit allaneersut
sulisorineqartut amerliartortillugit, oqaatsinik ilinniartinneqarnissamik
piumasaqarneq anneruleriartortarmat.
– Sulisut
ataasiakkaat KTI-mi Oqaatsinik Ilinniarfimmi oqaatsinik pikkorissarnissaminnut
soqutiginnikkaangata, Brugsenip pikkorissarnermut akiliut akilertarpaa.
Inuiaqatigiinni nunanit allanit suliartortartut amerliartortillugit, Brugsenip
oqaatsinut pikkorissartitsinissamut periarfissat eqqarsaatigai, soorunamilu
oqaatsinut politikki pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 7, 2010-meersoq
oqaluuseraarput, aamma suliffeqarfittut qanoq oqaatsinik
ilinniartitsinerulersinnaanerput ilanngullugu, Ellen Schärfe oqarpoq.
– Oqaloqatigiissutigivavut
aningaasat AMA-meersut (Sulisitsisut sulisoqarnerminnut Akileraarutaat,
suliffeqarnermut tunngasunik ilinniartitsinernut immikkoortinneqartartut,
aaqq.) atorluarneqarnerusinnaasut sulisut oqaatsinik pikkorissartinnerisigut,
oqaatsinullu pikkorissartitsinermut aningaasanik immikkoortitsinikkut, Ellen
Schärfe oqarpoq nassuiarlugulu Brugsenimi sulisut tamarmik pisariaqartitaat
eqqarsaatigineqartartut, Kalaallisut, Qallunaatut Tuluttulluunniit
oqalussinnaanerat apeqqutaatinnagit. – Qallunaarpassuarnik aamma sulisoqarpugut, taakkulu qanoq ililluta
assingusumik tapersersorsinnaavavut. Kalaalerpassuarnik aamma sulisoqarpugut
qallunaatut ilinniarusuttunik, sulisoqarnermullu immikkoortortaqarfimmi
maluginiarparput taakkununnga politikimik erseqqissumik
pisariaqartitsisoqartoq. Taava periarfissat suut atorluarsinnaanerivut,
periarfissat suut pigereernerivut qanorlu ililluta nammineq
ilusilersuisinnaanersugut misissorpavut. Sulisut nunanit allaneersut
amerliartortillugit oqaatsinik ilinniarnissamut piumasaqarneq
annertusiartorpoq, Ellen Schärfe oqarpoq, kaammattuutigalugulu politikerit
nunanit allanit suliartortut oqaatsinik ilinniarnissaannut immikkut
aningaasaliissuteqartassasut.
– Nalunngilarput aningaasaliissutit AMA-t ukiup naannginnerani
assigiinngitsunut atorneqartartut. Nunani allani pikkorissarnernut nunamilu
maani pikkorissarnernut atorneqartarput, taamaattumik pikkorissarnerit
atorlugit oqaatsit nukittorsarniarutsigik, taava aningaasanik
immikkoortitsinissaq silatusaarnerussaaq, taamaalilluta inuiaqatigiinni
akuuneruleriartuaartitsisinnaaniassagatta, suliffeqarfittut
iluaqutigiinnarnagu, aammali inuiaqatigiit tamarmik iluaqutigissammassuk.
