Frankrig Kalaallit Nunaata mingutsitsinnginnerusumik periuseqalernissaanik tapersersuinissaminut piareersimavoq

Frankrigip præsidentia Emmanuel Macron sapaammi pisortatigoortumik Kalaallit Nunaannut tikeraarpoq, tassanilu Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen aamma ministeriuneq Mette Frederiksen ataatsimeeqatigai

Ataatsimiinnermi Frankrigip Kalaallit Nunaatalu suleqatigiinnerulernissaat, EU-p Kalaallit Nunaatalu suleqatigiinnerulernissaasa pisariaqarnera, nukissiornermi piujuartitsisumik ineriartortitsinissaq, silap pissusianik ilisimatusarneq nunallu assiliorneq kiisalu aatsitassat pillugit paasissutissanik katersineq eqqartorpaat.

Tikeraarneq Frankrigip teknologiiminik, ilisimasaminik nunanilu tamalaani attaveqaatiminik Kalaallit Nunaannik tapersersuinissamut piumassuseqarneranut ersarissumik takussutissaavoq, piffissami silap pissusiata allanngoriartornera pissutigalugu suleqatigiinnerup avaqqunneqarsinnaajunnaarfiani. 

Tamanna præsidentip Nunatarsuarmut angalanerata kingorna Nuummi Nuutoqqami tusagassiortunik katersortitsinermi erseqqissarneqarpoq, tassanimi silap pissusiata allanngoriartornerata kinguneri takusimavai.

- Kusanassusaa ajortiassusaalu takuagut. Sumiiffiit naassaanngitsumik kusanassasorisimasagut silap pissusiata allanngoriartorneranit ulorianartorsiortinneqarluinnarput. Allannguinerit sukkasuut ilaatigullu utertinneqarsinnaanngitsut toqqaannartumik kinguneri maannakkut misigisimavagut, præsident Emmanuel Macron Sermitsiamut oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut aammali nunarsuup sinneranut iluaqutaasunik sunik suliniuteqarusunnerluni aammattaaq oqaluttuarpoq.

Naalagaaffiup nukissiuutinik ingerlatseqatigiiffiutaa atugassikkaa

Præsidentip tikkuarpaa suleqatigiinneq aalajangersimasoq imeq nukissiuutitut atorlugu, taanna immikkut periarfissatut isigaa avatangiisinut iluaqutaasumik, aamma nunap iluani aningaasaqarnerup nukittorsarnissaanut.

- Aningaasaqarnikkut suliniutinut aalajangersimasunut peqataarusuppugut, piareersimallutalu imeq nukissiuutitut atorlugu suliniutinik ineriartortitsinissamut, suliniut pitsaasoq, nunap iluani naleqartitsisoq, aamma uulia gassilu akuutissatut atorneqarnerinik annikillisaasoq, oqarpoq præsidenti, tikkuarlugulu Frankrigip nukissiuutinik angisuumik ingerlatsivia, Électricité de France (EDF), suleqatigiinnissamut piareersimasoq.

Taanna nunarsuarmi nukissiornermik ingerlatsiviit annersaannut ilaavoq — annermik franskit naalagaaffiannit pigineqartoq — erngup nukinganik nukissiorfiliornissamut suliniutinik ajornakusoortumik naammassinninnissamut, ingerlatsinissamut aserfallatsaaliuinermullu teknologimik, ilisimasanik misilittakkanik immikkuullarilluinnartunik peqartoq.

Aatsitassat pillugit paasissutissanik katersineq

Silap pissusiata allanngoriartornera pissutigalugu nunap iluani pisuussutit pillugit ilisimasaqarnerulernissaq pingaaruteqarpoq. Tamakku piujuartitsisumik atorneqarsinnaalersinneqassapput, mingutsitsinnginnerunissamut allannguinissaq tapersersorneqassalluni, avatangiisillu illersorneqassallutik. Taamaammattaaq Frankrigip ujarassiornermut sullissivini atugassippaa.

- Aamma aatsitassarsiorfiit pillugit paasissutissanik misissuinissinnut peqataanissannut piareersimavugut, Emmanuel Macron oqarpoq.

Frankrigip nunap iluanik misissuisartut, BRGM-imik (Bureau de Recherches Géologiques et Minières) taaguuteqartut, nunap iluanik misissuinermi, ilisimatusarnermi siunnersuinermilu ukiuni qulikkuutaani siuttuusut, ikiuussinnaasut naqissuserpaa.

- Tassani BRGM-imik suleqateqarnerput annertusarniarparput. Pissutsit immikkorluinnaq ittut atugarigassigit nunap iluani pisuussutit — soorlu titaniumi aqerluusassarlu — piujuartitsisumik allanngortitsinissamut ilaasinnaapput, tassami atortussat taakkua piffissami ikummatissanik nunap iluaneersunik atuiunnaarluni nukissiuutinut ataavartunut nukimmik atuilerfiusumi pisariaqartippagut.

Peqatigiinneq suleqatigiinnerlu

Frankrigi Kalaallit Nunaata piujuartitsisumik allanngoriartornerani teknologii, ilisimasat nunanilu tamalaani attaveqaatit atorlugit ikiuinissamut piareersimavoq.

- Suliffeqarfinnut suliniummut tamatumunnga peqataarusuttunut sumiiffimmilu aningaasaqarnikkut periarfissanik nutaanik ineriartortitseqataarusuttunut aamma piareersimavugut, præsidenti Nuutoqqami oqalugiarnermini oqarpoq.

Frankrigip oqariartuutaa erseqqippoq, tassa Kalaallit Nunaat suleqatigiumavaat — nukissiornermut, aatsitassanut nunallu iluani pisuussutinik pitsaanerusumik nalunaarsuinermut tunngatillugu — piffissami silap pissusiata allanngoriartornerata nunat killeqarfii akimorlugit suleqatigiinnermik pisariaqartitsiffiani.

Frankrigip Kalaallit Nunaanni konsuleqarfik ammarniaraa, tamannalu Kalaallit Nunaata kisimiinnginneranik ersersitsissasoq Macronip oqalugiaatip aallaqqaataani aamma oqaatigaa.

Aallarniutigalugu oqaloqatigiinneq nuannaarutigigaa

Jens-Frederik Nielsenip Emmanuel Macronimik Mette Frederiksenillu tikeraarneranni qaaqqusisup tikeraartut Nunatarsuarmut sermimut iigartartumut Nuup Kangerluaniittumut angalaqatigisimagamigit nuannaarutigaa, tassani silap pissusiata allanngoriartornera sermillu aakkiartornera qanoq sunniuteqarnersoq inuiaqatigiinnullu qanoq sunniuteqarnersoq takutippaa.

- Imaani inuullutalu imaaneersunik inuussuteqaratta nunarsuarmi aniatitsineq iliuuseqarfigisariaqarparput. Tamatuma saniatigut nukissiuuteqarnerup ataavartussap periarfissai takusinnaagatsigit Kalaallit Nunaannit peqataasinnaavugut, tamakkulu eqqartorneri nuannaarutigeqaakka. Soorunami siunissami oqaloqatigiinnermi erseqqinnerusumik oqaloqatigiissaagut, kisianni tamanna eqqortumut alloriarnerusoq isumaqarpunga. Ullumikkut oqaloqatigiinnerit qujamasuutigaakka, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.