Ukiut 44-t matuma siornagut — 1980-imi oktobarip 15-ianni — Nuup kommunitoqaani inuit amerlassusaat aatsaat taama amerlatigilerput — 10.000-inngoramik.
Innuttaasut 10.000-issaat tassaavoq kigutilerisut qullersaatut atorfinitsinneqartoq Frank Senderowitz, Qasigiannguanit illoqarfimmut nooqqammersoq.
Ukiut 44-t matuma siornagut — 1980-imi oktobarip 15-ianni — Nuup kommunitoqaani inuit amerlassusaat aatsaat taama amerlatigilerput — 10.000-inngoramik.
Innuttaasut 10.000-issaat tassaavoq kigutilerisut qullersaatut atorfinitsinneqartoq Frank Senderowitz, Qasigiannguanit illoqarfimmut nooqqammersoq.
1980-imiilli illoqarfiit pingaarnersaanni inuit ukiumut agguaqatigiissillugu 227-nik amerleriartarput, amerliartornerallu taama ingerlaannarsimasuuppat, oqaluttuarisaanermi aatsaat taama amerlatigisut illoqarfimmi najugaqalersimassagaluarlutik. Tassa 20.000-it.
Innuttaasulli amerliartornerat tassanngaannartumik unimmat, ilaatigut inissianik amigaateqarneq pissutaanerarneqarpoq, piviusumili arlalissuit illoqarfimmit nuussimallutik.
Kommuneqarfik Sermersuup illoqarfiit pingaarnersaannut periusissiamini oqaatigaa, innuttaasut 2030-mi 30.000-inngornissaat siunnerfigineqartoq, tassa ukiut taamaallaat tallimanngulersut qaangiuppata. Taamaattorli illoqarfimmut nutsertut qanittukkut amerliartupiluulissanngippata takorluugaq tamanna takorluugaannanngorsinnaavoq.
Justus nassuiaatissaqartoq
- Politikerit innuttaasut 30.000-inik amerlassuseqalernissaannik anguniagaqarnissamik oqariartuuteqartut ilagaannga, kommunalbestyrelsimut ilaasortaq Demokraatillu gruppianni siulittaasoq Justus Hansen, illoqarfiup ineriartortinneqarnissaanut sanaartornermullu ataatsimiititaliami siulittaasoq, taama nassuerpoq.
- Ilaatigut nunani allani ilinniartut angerlarnissaat anguniarsimavarput, sulilu tamanna siunertaraarput, nangilluni oqarpoq.
Kigutit nakorsaat Frank Senderowitz oktobarimi 1980-imi Nuummi innuttaasuni normu 10.000-inngorpoq.
- Soormiuna innuttaasut amerliartornerat uneriasaartoq?
- Ineqarniarnerup ajornartorsiutaanerata saniatigut minnerusunik allanik pissuteqarpoq. Inuimmi ilarpassui nuuttarput. Avannaani aalisarneq qujanartumik ingerlalluarami, taamaattumik inuit ilaat taavunga nuuttarput, taavanimi inissaqarniarneq aamma ajornannginnerummat, Justus Hansen akivoq.
Ilanngullugu oqaatigaa sanaartornerit annerit, ingammik mittarfiliorneq, naammassiartulereersut, sanaartortullu illoqarfimmit qimaguttussaassasut.
– Aammattaaq ilinniartoqarfiit ulikkaangajalluinnarsimapput, maluginiakkani pillugu oqarpoq.
- Illoqarfiup alliartornissaa innuttaasullu amerliartornissaat pingaaruteqarpa?
- Takusinnaasattut tamanna ingerlalluartoqarneranut immini takussutissaanngilaq.
Pingaaruteqartoq tassaagami kikkut tamarmik pitsaasumik ineqarnissaat, pitsaasunik atuarfeqarnissaat suliffissaqarnissaallu. Taamaattumik maannakkut maanga nutsertut amerlannginnerat nuanniilliuutiginngilara, Justus Hansen akivoq.
Pilersaarut nutaaq
Kommuneqarfik Sermersuup illoqarfiit pingaarnersaannut periusissiani nutaaq 2016-imi saqqummiummagu, Nuummi innuttaasut 17.000-iupput. Ukiut tulliini arfineq-pingasuni tulliuttuni – ullumikkumut – innuttaasut ukiumut 375-inik amerleriartarput, tamannalu oqaluttuarisaanermi aatsaat taama annertutigisumik amerliartorfiulluni.
Ineriartorneq tamanna sukkasuumik taama ingerlaannassagaluarpalluunniit 2030-p tungaanut innuttaasut 22.000-iinnanngussagaluarput. 30.000-inik inoqarnissaanik anguniagaq suli angoqqajarneqanngitsoq. Taamanikkut aamma isumaqatigiissutigineqarpoq illoqarfimmi inissiat 7.000-it sananeqarnissaat.
Kommuneqarfik Sermersuumi piffissami sivisulaartumi periusissiamik nutartikkamik – “Nuuk 2035 – ataatsimut siunissarput” – suliarineqarpoq.
Innuttaasut amerlassusaat eqqarsaatigalugu qanoq anguniagaqartoqassanersoq ilisimaneqanngilaq. Isumalluartumilli suli isumaqartoqarpoq. Borgmesterip Avaaraq Olsenip (IA) pilersaarut ukioq manna siusinnerusukkut Danmarkimi kunngikkormiunut saqqummiukkamiuk ilaatigut mittarfik nutaaq, Atlantikukkoorutinut talittarfiup allilerneqarnissaa aamma Utoqqarmiut Kangerlunnguanni erngup nukinganik nukissiorfik illoqarfiit pingaarnersaanni ineriartornissamut periarfissatut nutaatut erseqqissarpai:
- Alloriarfissap soqutiginarluinnartup nutaap aallartiffiata killinganiippugut, tamanna illoqarfiit pingaarnersaannut Nunattalu sinneranut nutaanik periarfissaqalersitsissaaq, Dronning Marymut aamma kunngi Frederimmut oqarpoq.
Marlulissat
Illoqarfik aamma 1980-imi, innuttaasut 10.000-inik amerlassuseqarmata, allanngoriartorfiup aallaqqaataaniippoq. Taamanikkut innuttaasoq 10.000-iusoq — kigutit nakorsaasa qullersaat Senderowitz — kisimi tunissuteqarfigineqanngilaq. Innuttaasoq 10.001-iusoq innuttaasorlu 10.002-iusoq aamma tunissuteqarfigineqarput. Taakku assigiissuteqarluarput:
- Sapaammi oktobarip 19-ianni Krista Louise Berglund Nuummi Dronning Ingridip Napparsimmavissuani marlulissanik ernivoq. Taamaattumik kommunalbestyrelsimut ilaasortap Jonathan Jakobsenip niviarsiaqqat taakku marluk 500 koruuninik imaqartunik aningaaserivimmi bankbogitaartippai kommunimillu allagartamik pisortatigoortumik tunillugit, AG novembarimi 1980-imi pisimasoq pillugu taama allappoq, tassanilu aamma siunissami innuttaasut qanoq amerlatigilernissaat eqqarsaatersuutigineqarluni.
- Piffissap ingerlanerani Nuummi innuttaasut qanoq amerlatigilernissaat pillugu siulittuuterpassuaqarpoq. Ukiualuit matuma siornagut illoqarfik alliartornavianngitsoq pisortatigoortumik siulittuutigineqartoq, AG allappoq.
Ukiut 300-ngajaat matuma siornagut, 1728-mi aggustimi, Hans Egede qeqertamit siallerajuttumit Illuerunnernit nuukkami Godthåb qallunaat nunasiaataatut “tunngavilermagu”, tassani ikittuinnaat najugaqarput.
Taamanimit qanittukkut ukiut 300-t qaangiutissapput. Biskopitoqqallu taassuma illoqarfiup 20.000-inik imaluunniit 30.000-inik inoqalersinnaanissaa takorloorsinnaasimasinnaanngilaa.
Taamanikkummi aamma Danmarkimi, umiarsuarmik aallarfigisaani, inuit 800.000-iinnaapput; ullumikkut inuit 6 millioningajaat tassani najugaqarput.
