KNI: Nunaqarfinni kiffartuussineq ajorseriartoq

KNI-p aningaasaqarnera ataatsimut isigalugu oqimaaqatigiissumik ingerlasoq 2023/24-mut ukiumoortumik naatsorsuummi atuarneqarsinnaavoq, pingaartumik nioqqutissat immikkoortortaqarfiat nutarterinissamut kinguaattoorfiusut it-mullu aningaasaliinerit pisariaqartut pissutigalugit annertuumik unammilligassaqarpoq.

Nukissiuuteqarnermut immikkoortortaqarfik naammaginartumik sinneqartooruteqartoq, ilaatigut tankilersuinermut aningaasaliissutinik pisariaqartunik aningaasaliisoqarsinnaangnorlugu, Namminersorlutilli Oqartussat suliffeqarfiutaat nioqqutissanut immikkoortortaqarfik allaanerulluinnartumik unammilligassaqarpoq.

- Nioqqutissanik immikkoortortaqarfiup aningaasaqarnera oqimaaqatigiissarsinnaajumallugu ingerlatsinitsinnik allannguisariaqarpugut, taamaanngippat akiligassat annertusigaluttuinnassaaq kingusinnerusukkut iluarsisariaqartussanngorlugu, ukiumoortumik nalunaarusiami, suliffeqarfiup ataatsimeersuarnerani tallimanngornermi aggustip 16-ianni akuerineqartussatut naatsorsuutigineqartumi, allassimavoq.

Aningaasaqarnerat immikkoortut

Nukissiuutinik- aamma Nioqqutissanik niuerfiit aningaasaqarnerat immikkoortinneqartussaapput, Nioqqutissanillu niuernerup 30 millionit koruuningajannik sinneqartuulaarneq 80 millionit koruuninik sinneqartooruteqarnissamik angusaqarnissamut pisariaqartinneqartoq inornarpoq. Immikkoortortaqarfik illutoqqanik nutarterinermut aningaasaliinissamut naammattumik aningaasaateqassappat 80 millionit koruunik anguneqartariaqaramik.

- Taamaattumik aalajangerpugut nioqqutissanik nerisassanut tunngasuunngitsunik nioqquteqartarnerput naleqqussassallugu. Taamaalilluni nunaqarfinni nioqqutissat nerisassaanngitsut killeqalerlutik illoqarfinni anginerusuni nerisassaanngitsut amerlanerit nioqqutigineqartalerlutik. Tamanna nunaqarfinni kiffartuussinerup ajorseriarneratut kinguneqassaaq, kisianni Nioqqutinik immikkoortortaqarfimmi aningaasaqarnerup pisariaqartumik nukittorsarnissaanut iluaqutaassaaq, tassa nioqqutissat ingiinnarneqartartut aningaasartuutit annikillisinneqassapput, aamma nioqqutissanut nerisassanut tunngasuunngitsunut toqqorsiviit annikillisinneqassapput taamaalillunilu aningaasaliissutit kinguaattoorfiusut ikilisinneqassapput, suliffeqarfiup anguniagaani allassimavoq.

Tamanna tunngavigalugu KNI-p nioqqutissanik immikkoortortaqarfimmini sanaartornermut periusissiaq tamaat nalilersorpaa. Tassani nunaqarfiit illoqarfiillu, Kangerlummi nunaqarfinni 9-nik innuttalinnit Tasiilamut, illoqarfinni KNI-p kiffartuussinissamut isumaqatigiissutaata atuuttup annersaani, 1.800-nit amerlanerusunik innuttalimmi. KNI Kalaallit Nunaanni illoqarfinni nunaqarfinnilu 64-ini assigiinngitsuni 68-inik pisiniarfiuteqarpoq.

Atuisut ikiliartortut

KNI-p ulluinnarni nioqqutissanik atuisunut 21.000-ingajannut pilersuisuuvoq – 2000-imiilli 6000-inik ikileriarsimasunut. Piffissami tamatumani kiffartuussinermut isumaqatigiissut aqqutigalugu 2000-imi 68 millionit koruunit missaanniittut akiliutigineqartut ullumikkut 21 millionit koruunit missaanniipput, ilisimatitsissutigineqarpoq.

- Piffissami tassani Uummannami Upernavimmilu inuussutissarsiorneq ineriartorluarsimagaluartoq, sumiiffinni allani aningaasaqarniarneq annikilliartorpoq, tamannalu isertitassanut annertuumik tatisivoq. Tamanna KNI-p pisiniarfinnut quersuarnullu aningaasaliissutinik pisariaqartunik nammineq aningaasalersorsinnaaneranut ajornartorsiortitsivoq, ukiumoortumik nalunaarusiami ilisimatitsissutigineqarpoq, tassanilu aamma tikkuarneqarluni Nuummi, Ilulissani Qaqortumilu mittarfiit nutaat ammarpata, sumiiffinni KNI-p pisiniarfeqarfigisaani sullitat ikiliartornerat annertusissasoq. Tamatumalu kiffartuussinerup pitsaassusiata suli naleqqussaaffiginissaanik pisariaqassalluni.

Atugassarititaasut allanngornerat pisisartut ikiliartornerat pissutigalugu pitsanngorsaatitigut pisariillisaanermigullu, pilersuinissamut pisussaaffik akornuserneqarani, ingerlaavartumik iluarsineqartartoq KNI-p paasissutissiissutigaa.

- Kisianni aamma sipaarniartariaqarnermik, ingammik aserfallatsaaliuinermilu aningaasaliissutini, kinguneqarpoq. Taamaattoqarneralu kinguaattoorfiuvoq. Aningaasaliissutit kinguaattoorfiusut illoqarfinnillu alliartorfiusunut atatillugu allannguutit nutaat pissutigalugit Namminersorlutik Oqartussanik isumaqatigiissut tunngaviusoq 2000-p aallartinnerani ineriartortinneqarsimasoq nalilersorneqaqqittariaqarsimavoq, naqissuserneqarpoq.

Ukiut 30-t ingerlaneranni aningaasaliiffigineqarsinnaasut

Ukiumi naatsorsuusiorfiusumi qaangiuttumi Nioqqutinik immikkoortortaqarfimmi 45,2 millionit koruuninik aningaasaliisoqarpoq, tassani Nanortallip eqqaani Tasiusami pisiniarfik nutaaq ammarneqarluni. Quersuarni pisiniarfinnilu arlalinni aamma nutarsaasoqarsimavoq.

- Inissianik nutarterinerit pisariaqartitsineq eqqarsaatigalugu naammanngillat. KNI-p illuutai assigiinngitsorpassuupput, soorlu pisiniarfiit, quersuit sulisullu ineqarfii, taakkulu tamarmik immikkut aaqqiissutissanik pisariaqartitsipput. Illut ilarpassui pisoqaavallaarput, piffissamilu qaninnermi nutarternissaat piviusorsiorani. Taamaammat suliffeqarfiup ukiuni 30-ni aningaasaliissutaasinnaasut naatsorsorpai, taakkulu aningaasanik pingaarnersiuinermik pisariaqartitsipput, KNI-mi aqutsisut ilisimatitsipput, nangillunilu oqarput “illut sorliit nutarterneqassanersut iluamik naliliiffigineqartariaqartut, nunaqarfinnilu innuttaasunit ikileriarsimaqisuni aaqqiissutissanik nutaanik nassaartoqartariaqarpoq”.

Assersuutigalugu KNI-p misigaa mittarfiup nutaap ammarnissaanut atatillugu Kangerlussuarmiit Nuummut maannakkut nutsertoqartoq, tamatumalu Kangerlussuarmi pisiniarfiup niuernikkut tunngavia sanngiillisillugu.

- Aammattaaq Kangerlussuarmi akileraaruteqanngitsumik pisiniarfik matuneqassaaq. Taanna KNI-p Mittarfeqarfinnut tunngaviusumik ukiuni qulikkaani marlunni isumaqatigiissuteqarfigaa. Tassanngaanniillu sinneqartoorutit Kangerlussuarmi Narsarsuarmilu piniarfiit ingerlanneqarnerat aningaasalersorneqarluni, paasissutissiissutigineqarpoq.

Pisiniarfiit taakku marluk qanoq aningaasalersorneqassanersut suli erseqqissarneqanngilaq, Suliffeqarfiulli Namminersorlutik Oqartussat oqaloqatigai ukiullu naannginnerani inerniliisoqassalluni.

Ikummatissaasivik nutarterneqartoq

Nukissiuuteqarnermut immikkoortortaqarfimmi ukiumi naatsorsuusiorfiusumi 64,1 millionit koruunit aningaasaliissutigineqarput, taakkulu nunaqarfinni illoqarfinnilu ikummatissaasivinnik pioreersunik nutarsaanermut taavalu Kangerluarsorusemi eqqussuinermik peqqumaateqarfimmik nutarterinermut atorneqarput.

- Nanortallip eqqaani Tasiusami ikummatissaasivik nutarterneqarpoq. Nuummi timmisartunut ikummatisssaasivimmut aningaasaliineq naammassineqareerpoq, mittarfillu nutaaq 2024-mi novembarimi ammarpat timmisartunut orsussamik pilersuinissamut piareerluni. Iliuuserisassaq tulliuttoq tassaavoq Ilulissani timmisartunut orsersortarfinnik naleqqussaanissaq, ingerlatseqatigiiffiup aqutsisui ilisimatitsipput.

Benzinamik piumasaqarneq annertusiartuinnarmat, ingammik Avannaani, benziinaasiviit amerlineqarnissaat pisariaqarsimavoq.

- Assersuutigalugu Ilulissani ukiuunerani ikummatissamik atuineq ukiuni qulini marloriaatinngorsimavoq, taamaammallu sikuunerani benziinamik naammattumik pilersuinissaq unammillernarsisimalluni, ilisimatitsissutigineqarpoq.