Kuno Fencker Siumumi ilaasortamit taperserneqarpoq
Kuno Fencker kisimiilluni USA-mut angalanera pillugu isornartorsiorneqangaatsiartoq Doris Jakobsenip Jensen Fencker illersorpaa isumaqarlunilu demokratii tunngavigalugu pisinnaatitaaffini atortuinnarsimagaa.
Jens Rafaelsen
Politikki nunatsinni qaqutsikkut pikkunaatarpoq. Maanna Kuno Fenckerip (S) USA-mut kisimiilluni angalasimanera qulequtaasaqattaarpoq.
Naak nunatsinni ataatsimoornissap pingaaruteqassusaa oqallisaagaluartoq, Kuno Fenckerip kuffertini poortoriarlugu nammineq akilikkaminik Washingtoniliarpoq - amerikami politikerit oqaloqatigiartorlugit.
Siumumi siulittaasup Erik Jensenip erseqqissarpaa Siumumit pisinnaatitsissummik tunniussisimanatik, oqaatigalugulu nammineq angalanini nammineq akisussaaffigigaa.
Ajortumik siunertaqarluni angalanngilaq
Doris Jakobsen Jensenip (S) Kuno Fencker illersorpaa, isumaqarlunilu oqartussaaqataanini maliinnarlugu kisimi angalasoq:
- Isumaqarpunga Kuno ajortumik siunertaqarluni angalanngitsoq,
kisianni aamma paasititsiniaaniaanissani pingaartillugu taamatut angalasoq. Takusinnaagamiuk aamma iliuuseqartoqartariaqavittoq.
- Tassami amerikap præsidentia oqariartorpoq
nunarput pigilerusullugu aqukkusullugulu, taava tassunga killissanngikkutta
soorunalimi paasititsiniaasariaqarpugut.
Kuno Fencker angalasimanini pillugu oqaluttuarami inuit nittartakkakku attaveqatigiittarfiini oqarpoq USA-miinnermini inuit 300-ut missaaniittut oqaloqatigisimallugit. Ilaatigut politikeri Andy Ogles Trumpip Kalaallit Nunaata pisiarinissaanik pigilernissaanillu pilersaarutaanut siunnersuuteqartoq. Taannami "USA-p Kalaallit Nunaata pisiarinissaa qulakkeerniarlugu præsidentip Kunngeqarfik Danmark isumaqatiginninniarfigisinnaanngorlugu piginnaatinnissaanut" inatsisissatut siunnersuuteqarpoq.
Taassumallu oqaloqateqarsimanera Doris Jakobsen Jensenip tusagassiortunik oqaloqateqarnermut assersuuppaa:
- Assersuutigiinnarlugu uanga nunarsuarmi
tusagassiortorpassuit nuummi saaffiginnimmata piffissaqarfigalugit
apersorneqaqattaarpunga, killilersorneqanngilanga pissutigalugu aamma nunanut
allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliami ilaasortaagama, politikkikkullu
oqaaseqartartuullunga, parteera sinnerlugu.
- Aamma Kuno nunanut
allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliami Siumut sinnerlugu ilaasortaavoq.
Uattuulli aperineqaruni aamma akisinnaasariaqarpoq.
Nunamut ajoqusiisoq annaassisorluunniit
Naak Kuno Fencker illuatungiliuttuniit isornartorsiorneqaraluartoq, folketingimilu ilaasortamiik Aaja Chemnitzimiit (IA) aamma isornartorsiorneqarluni nunamut ajoqusiisumik ingerlatsinerarneqarneraluartoq, tapersersorneqarpoq.
Illoqarfimmi politikkikkut malinnaasoq oqallissaareqataasartorlu Karl-Jørgen Enoksen isumaqarpoq Kuno Fenckerip politikeritut pisinnaatitaaffini aamma atuinnaraa.
- Paasivara Naalakkersuisut ataatsimoornissamik kissaateqartut. Kisianni aamma ajoriffissaqartinngilara Kuno Fencker nammineq pisinnaatitaaffini atorlugu angalappat, Karl-Jørgen Enoksen oqarpoq nangillunilu:
- Isumaqarpunga nammineq inuttut taakunnartoq soqutigisani
aallaavigalugit, uummatini maliinnarlugit taakunnartoq.
Taamaattorli Inatsisartut siulittaasuata, Mimi Karlsenip Sermitsiami siusinnerusukkut allaaserisami erseqqissaatigaa Inatsisartunut qinigaasup akisussaaffini iperaannarsinnaasanngikkaa:
- Inatsisartunut ilaasortat inersimasuupput, ilisimavaallu akisussaaffitsik unitsikkallaannarsinnaanagu. Inatsisartuni ilaasortaaneq ulloq unnuarlu, ullut tamaasa ukioq kaajallallugu atuuppoq suliffiullunilu, taanna erseqqissaavoq.