“Maligassiorluarpaatigut”

Mette Frederiksen Folketingimi oqaluttarfimmut sassarami iliuuserinikuunngisaannakkaminik iliorpoq.

Tassa nittarsaassivoq.

Nittarsaassinerali Danmarkimut, EU-mut socialdemokratilluunniit isummersuutaannut attuumassuteqanngilaq, Kalaallit Nunaannulli attuumassuteqarluni.

- Nunarsi alianaaqisoq ullumikkut apeqqarissaarfigineqarnissanni oqaaserlunga nittarsaanniarpara, Folketingimut qinikkat allat ingilluataartitileruttorneranni ilaalu mobiiliminnik inaaliileruttorneranni oqarpoq.

Kalaallit eqqarsartaasiat nuannaartoralugu aamma oqaatigaa:

- Nunassinni pinngortitaq alutornaqisoq oqaatigikulasarpara. Eqqarsartaasersili, ingasattajaarlusilu ikasartarnersi, imminut ilaarutiginnittarnersi, qunutitassaannginnersi inuunermullu isiginneriaasersi tamatumuuna erseqqissaatigerusunnarput, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Ilissitulli ileqqoqarnissaq piffissami aggersumi pisariaqartissagipput qularinngilara, uagutsinnut aamma maligassiuisinnaallusi. Tamaanimi uagut isummakkut uniuallanneqaraangatta ilaannikkut orulussinnaasarpugut, ilissili kalaallit nunassinni ulluni arlalinni appussaallusi silarlussioraluaraangassiluunniit tamatigorluinnangajak uippallernasi eqqissisimaannartarpusi.

Oqaluuserisassaqaqisut

Mette Frederiksen ministeriunin¬ngoramili tallimariarluni Kalaallit Nunaanniippoq. Kalaallit Nunaata amerikamiunit soqutigineqar¬nera USA-mi præsidentip illorsuaniit suaartaatigineqaqattaarnera kalaallit sunnerneqaatigigaat Mette Frederiksenip sapaatit akunnialuit qaangiuttut ulluni pingasuni Nuummi-innermini maluginiarpaa.

- Kalaallit Nunaannut tunngatillugu ilissi kalaallit pinngortitamut pinngortitallu nukinganut uagut-sinninngarnit nalimmassallaqqinneroqinersi nuannaartorinerpaa¬sannut ilaavoq. Nukinilli allanik sak-kortuunik sunniiniapiloqarpoq, taakkuali maleruutiinnarfigissanngilagut, Mette Frederiksenip oqaatigaa.

Naalakkersuisunngoqqammertut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutaat atuaramiuk soqutigi-nartorsiffigisimaqigini nalliuttullu ilaannik, tassa tussiarfissuarmik atorunnaarsitsinissamik Danmarkimi naalakkersuisoqatigiilersussanngoramik isumaqatigiissutiminni siunnersuuteqarnermisulli siunner-suuteqarsimannginnerat imminut ilaarutigiitigalugu ma¬luginiarini aamma oqaatigaa. Tussiarfis-suarmimmi nalliuttuujunnaarsitsinissamik Danmarkip naa¬lakkersuisoqatigiiullutik aalajangernertik sivisuumik mamia¬suu¬tigineqaatigaat.

- Siuariartornissamut, suliffissa¬qartitsinerunissamut, pingaarutilinnik attaveqaasersuinissamut aammalumi aningaasarsiorne¬runissamut tunngasuni suleqatigiinnerunissaq Kalaallit Nunaanni naalakkersuisunngoqqammertut isumaqatigiissutiminni siunniussimagaat uppernarsarusuppara. Naal-agaaffeqatigiinni oqaluuserisassaqaqaagut, Savalimmiut aamma peqatigalugit, ulapputissaqa¬qaagullu, Mette Frederiksen aamma oqarpoq.

Soqutigineqangaanngitsoq

Partiit siuttuisa ilarpaaluisa ministeriuneq Kalaallit Nunaannik toqqaannartumik nittarsaassineranut apeqqarissaareernermi qutsavigaat. Naalagaaffeqatigiinnerup nukittorsarneqarnissaa partiimi 2022-mi siunnersuutigisimagaa soqutigineqangaarsimanngitsorli, Konservativit siulittaasuata Mona Juhlip eqqaasitsissutigaa.

- Taamanikkut siunnersuuterput, Christiansborgimi tusagassiorfinnilumi, allaallumi Kalaallit Nunaanniikkaluarattaluunniit, soqutigineqarujussuanngitsoq tusangiasaarutigigukku ajuallatsitsinaviarunanngilanga, taanna oqarpoq.

Taamaaliornissamut piffissannguittoq Mona Juhlip oqaatigaa, tamatumunngalu tunngatillugu Mette Frederiksen naalagaaffeqatigiinneq pillugu qanoq aaqqiissuteqalersaartoqarneranik apeqqummut akissuteqaqqullugu. Naalagaaffeqatigiinneq pillugu ministereqarfimmik pilersitsinissaq taassuma aamma siunnersuutigaa

Pingaartuusoq

Isummersuutini eqqartornianngikkini, Mette Frederiksenip akissummini erseqqissaatigaa. Tassa kalaallit pineqartilluta ilaatinneqarnissamik oqaasinnaaqartuusut akerlilersornianngikkai nalunanngivippoq.

- Pissutsit maanna atuuttut eqqarsaatigalugit danskit siunnersuuteqartuunnginnissaat, imaluunniit kalaallit savalimmiormiullu immikkut siunnersuuteqartuunnginnissaat, pingaaruteqarluinnartoq isumaqarpunga. Aap, isummersuuterpassuaqarpunga, Folketingimilu partiit tamarmik siunnersuuteqarnissamut soorunami suleqatigerusuppavut, naalagaaffeqativulli, tassa Kalaallit Nunaat Savalimmiullu aamma suleqatigerusoqaavut.