Jens-Frederik Nielsenip (D)
naalakkersuisunut siulittaasunngussalluni paasigamiuk ministeriuneq Mette
Frederiksen (S) piaarnerpaamik Kalaallit Nunaannut qaaqquaa.
Taanna
pingasunngornermi apriilip aappaaniit tallimanngorneq apriilip sisamaat
ilanngullugu Nuummut tikeraarpoq, amerikamiut præsidentiata tulliata J.D.
Vancep marsip 28-ani Pituffimmi sakkutooqarfimmiinnerata kingorna sapaatip
akunnera ataaseq qaangiuttoq.
Jens-Frederik Nielsenip (D)
naalakkersuisunut siulittaasunngussalluni paasigamiuk ministeriuneq Mette
Frederiksen (S) piaarnerpaamik Kalaallit Nunaannut qaaqquaa.
Taanna
pingasunngornermi apriilip aappaaniit tallimanngorneq apriilip sisamaat
ilanngullugu Nuummut tikeraarpoq, amerikamiut præsidentiata tulliata J.D.
Vancep marsip 28-ani Pituffimmi sakkutooqarfimmiinnerata kingorna sapaatip
akunnera ataaseq qaangiuttoq.
Tassani Kinamiut Issittumi soqutigisaat
sumiginnarneqarsinnaanngitsut, Danmarkilu EU-lu illersornissamut
aningaasaliissuteqarpallaannginnerat pillugu isornartorsiorlugit amerikamiut
sakkutuuinut oqarpoq.
- Danmarkip Kalaallit Nunaanni
isumannaallisaanerup qulakkeernissaa naammattumik iliuuseqarfiginngilaa, JD
Vance oqarpoq, Danmarkilu Kalaallit Nunaata isumannaallisaaneranut
aningaasaliinngippallaartutut unnerluutigalugu, aamma Europami suleqataasut
allat illersornissamut aningaasartuutit malinnaaffigisimanngikkaat oqaatigalugu.
Præsident Donald Trumpip Kalaallit
Nunaannik arlaatigut piginnittuunissamik aqutsinissamillu kissaateqarnini
oqaatiginikuummagu JD Vance USA-p Kalaallit Nunaannik soqutiginninnera
pissutigalugu tikeraarpoq.
- Kisianni aamma isiginngittuusaarneqarsinnaanngilaq, nunarput
tiguaanissamik oqariartorfigineqaqattaartoq ataqqineqanngilluinnartut nunat
tamalaat akornanni inatsisit taanna peqqutaalluni oqaloqatigiinnerit
sukkasoorujussuarmik aallartinneqartariaqartut, Jens-Frederik Nielsen sapaatip akunnera kingulleq
sisamanngornermi sakkutuut imarsiortut umiarsuaata alapernaarsuutaata
”Vædderen”-ip aquani oqarpoq.
Tassani ministeriuneq Mette Frederiksen
(S) aamma Naalakkersuisut siulittaasorigallagaat Múte Bourup Egede
peqatigalugit tusagassiortut ornigullutik apersuinissaannut aggersarsimavai.
USA-p Danmarkillu suleqatigiilluarnerat
Ullormi tassami Mette Frederiksenip, Múte Bourup Egedep aamma Jens-Frederik
Nielsenip umiarsuarmi Vædderenimi tusagassiortunik katersortitsineranni,
qallunaat nunanut allanut ministeriata Lars Løkke Rasmussenip (M) USA-p nunanut
allanut ministeria Mark Rubio (Rep.) Bruxellesimi nunanut allanut ministerit
ataatsimiinneranni naapippaa.
“Ataatsimut pingaarnersiuineq, ilaatigut NATO-p illersornissamut
aningaasartuutaasa qaffannissaat, akisussaaffiit agguataarnerat aamma Nato-mut
ulorianartorsiortitsisut, ilaatigut Ruslandip Kinallu
ulorianartorsiortitsinerat, qanoq iliuuseqarfigineqassanersoq eqqartorpaat.
Aamma Europami patajaallisaanerup isumannaallisaanerullu annertusarneqarnissaat
Ukrainemilu ataavartumik eqqissineq qulakkeerniarlugu ataqatigiissaarinerup
ingerlanera eqqartorpaat,” Mark Rubiop ataatsimiinnermi, Kalaallit Nunaannik
eqqartuiffiunngitsumi, oqaaseqartartua allappoq.
- Periarfissaq atorluarlugu USA-p
præsidentiata Kalaallit Nunaata tiguarnissaanik takorluugaqarneq
anguniagaqarnerlu pillugit oqaaseqattaartuarnera tunngavissaqanngitsoq
kunngeqarfik sinnerlugu erseqqissarpara, Lars Løkke Rasmussen DR-imut oqarpoq
Tamatuma kingorna Danmarkip Kalaallit
Nunaata Danmarkimut ilaarusunnginnera eqqarsaatiginerusariaqaraa Mark Rubiop
naqissuserpaa.
- Taakku (Kalaallit Nunaat) namminiilivinnissamik
kissaateqarput, uaguunngitsoq. Taamatut isumassarsinngilagut, taakkuuku.
Taamatullu aalajangerpata USA suleqatigilernissamut piareersimasinnaavoq. Suli
tassunga killinngilagut. Tamannali præsidentip tulliata sapaatip akunnerani
kingullermi nunamut tikeraarnermini erseqqissarpaa. Oqaasii ersarilluinnarput.
Kalaallit namminneq aalajangiisinnaatitaanerat ataqqissagipput oqarpoq,
taakkualu Danmark qimanniarlugu kissaateqarput, uaguunngitsoq, Mark Rubio
Bruxellesimi tusagassiortunut akivoq.
Suleqatigiinnissamik kajumissaarisoq
Mette Frederiksenip Vædderenip aquaniinnermini periarfissaq atorluarlugu USA
toqqaannartumik saaffigaa.
- Kalaallit Nunaata Danmarkillu
illersornissaq isumannaallisaanerlu, aningaasaliinerit aatsitassanillu piiaaneq
eqqarsaatigalugit Amerikamiut suleqatigerusuppaat. Amerikamiut suut pillugit
isumaqatigisinnaanerlugit taava takujumaarparput, oqarpoq.
- Suliffeqarfigut ilissinni
aningaasaliinerunissaannut qinnuigigaangassigit taamaaliortarput.
Illersornissamut aningaasaliinerunissatsinnut qinnuigigaangatsigut
taamaaliortarpugut. Issittumilu isumannaallisaanerup nukittorsarnissaanut
qinnuigigaangatsigut matu ammasoq isimmittarparsi. Kunngeqarfiulli ilaanik
tigusiniarussi, qanigisatut suleqatigisatsinnit tatineqarlutalu
sioorasaarneqarutta, taava nuna ukiorpassuarni nersorsimasarput qanoq
isigilissavarput? Mette Frederiksen oqaaseqaamminut nangilluni aperivoq:
- Nuna kiffaanngissutsitsinnik allallu
kiffaanngissusianik illersuisoq, ilisarisimannittoq sunillu illersuinitsinnik
nalunnginnittoq. Tunniutiinnassanngitsugut aamma nalunngilarsi. Taamaammat
ersarilluinnartumik oqaatigisariaqarpara: nunat killeqarfii, naalagaaffiit
oqartussaanerat, nunallu immikkoortuisa ataqatigiinnerat nunat tamalaat
inatsisaanni sorlaqarput – nunat mikisut nunat angisuut
ersigisariaqassanngimmatigit najoqqutassiat tunngaviusut sorsunnersuup
kingulliup kingorna pilersinneqartut. Taamaammat maannakkut pisut Kalaallit
Nunaannut Danmarkimulluunniit taamaallaat tunnganngillat. Nunarsuarmi
aaqqissuussaaneq ataatsimoorluta Atlantikoq ikaarlugu kinguaariit
ingerlaneranni ineriartortissimasarput pineqarpoq. Nunat allat
oqartussaaffigilerneqarsinnaanngillat, nunat tamalaat isumannaatsuunissaat
tunngavilersuutigigaluaraanniluunniit, Mette Frederiksen oqarpoq.
USA-mik oqaloqateqarneq nalorninartoq
Kalaallit Nunaata illersorneqarnissaa pillugu Danmarkip USA-llu akornanni
1951-imi isumaqatigiissut suli atuuttoq ministeriunerup Mette Frederiksenip
erseqqissarpaa.
- 1951-imili isumaqatigiissuteqartoqarpoq
suli atuuttumik, tassani amerikamiut sakkutuulersorlutik nunamiinniaruni
siammasissunik pisinnaatitaaffeqarput. Aamma amerikamiut siornatigut Kalaallit
Nunaanni 17-inik sakkutooqarfeqarsimasut tusindilinnillu arlalinnik sakkutooqarsimasut
erseqqissassallugu pingaaruteqarpoq. Amerikamiut aallussinertik
annikillisinniarlugu namminneq aalajangersimapput, uagulli akerlianik
iliuuseqarluta amerikamiullu suleqatigiumavagut, Mette Frederiksen oqarpoq.
Kalaallit Nunaat iligiinnut killermiunut peqatigiissortaanni ilaasortaasoq
Naalakkersuisut naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissutaanni aamma
erseqqissarneqarpoq, qaammatinili kingullerni USA-mit tatineqarnerup kingorna
USA, Kalaallit Nunaat Danmarkilu qaqugu oqaloqatigiilissanersut suli
ilisimaneqanngilaq.
- Ulluliiuminaappoq ulluni makkunani, maannakkuli iligiit akornanni
pitsaanerusumik suleqatigiinnissamut aqqutissat ujartorneqarsinnaakutsoorput
kisianni ataqqinninnermik aallaaveqassapput. Nunarput EUp tungaanut qiviartariaqarpoq. Ilissaqartariaqarpugut
nukittuunik piffissami matumani nunarsuarmi pissutsit taama
allanngorartigisuni, taanna avaqqunneqarsinnaanngilaq, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.
