Nunanit allanit suliartortut ullumikkut 12-13
procentiupput.
Tassa EU-mi Skandinaviamilu sulisut amerlaqatigigaat, kisianni
assersuutigalugu Schweizimi sulisunit nunanit allanit suliartortunit
ikinnerujussuunerat pitsaasuusoq Sulisitsisut isumaqarput.
Nunanit allanit suliartortut ullumikkut 12-13
procentiupput.
Tassa EU-mi Skandinaviamilu sulisut amerlaqatigigaat, kisianni
assersuutigalugu Schweizimi sulisunit nunanit allanit suliartortunit
ikinnerujussuunerat pitsaasuusoq Sulisitsisut isumaqarput.
– Aningaasaqarnitta ineriartorneranut
takussutissaavoq, ineriartornerlu ingerlaannassappat taamatuttaarlu atugarissaarneq,
assersuutigalugu peqqinnissaqarfik, isumaginnittoqarfik, attaveqaasersuutit,
utoqqarnik isumaginninneq allarpassuillu ingerlanneqassappata sulisut
pisariaqartinneqarput. Tamanna pitsaasuuvoq, Sulisitsisuni pisortaq Christian
Keldsen oqarpoq. Utoqqaat soraarnerussutisiaqalertartut amerliartortut
Utoqqaat amerliartorlutillu sulisinnaasut
ikiliartormata innuttaasut amerliartornissaat pillugu siulittuutit
eqqarsaatigineqassasut Christian Keldsen SIK-p siulittaasuatut Jess G.
Berthelsenitut kajumissaarivoq.
– Inuiaqatigiit ineriartorneranni utoqqaat
soraarninngorumaartut amerlanerat ukiukinnerusullu ikiliartornerat
ilungersunartutut isigisariaqarparput, Christian Keldsen oqarpoq.
Siunissaq ungasinnerusoq qaninnerusorlu eqqarsaatigalugit pilersaarusiorneq
Sulisartut pillugit suliniutit marlunnut immikkoortinneqarsinnaasut
Sulisitsisut isumaqarput.
Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu
inuiaqatigiit pisariaqartitaannut naleqqussarlugu sulisartunik
ilinniartitsinissaq aamma siunissaq qaninnerusumut eqqarsaatigalugu
sulisartunik nunasisunik sullissinerup eqaannerulersinnissaa.
– Nunasisunik
sulisoqarnissamut aaqqissuussineq Islandimi Savalimmiunilu aaqqissuussinermut
assingusoq kissaatigaarput, tassani sulisut suliap suliarineqarnerata nalaani
ullormiit ullormut sulilersinneqarsinnaapput.
- Uagut maani
taamaaliorsinnaanngilagut, ilaannikkullu sulisut Kalaallit Nunaannut
tikinnissaat utaqqitillugu akissarsisittariaqartarpavut, Christian Keldsen
oqarpoq.
Pigisat
apeqqutaasartut
Nunami
maani suliassat nammineq suliarisinnaannginnatsigit nunanit allaneersut suliartortinneqartarnerannik
isuma allanngortinneqassasoq Sulisitsisut kajumissaarutigaat.
–
Siornatigut ”oqaluttuarineqartartutut” Kalaallit Nunaanni
nammineersinnaannginnatta taamaammat inunnik maanga suliartortunik
pisariaqartitsinerput atorunnaarsittariaqarparput. Nammineersinnaavugut! KISIANNI
suliassamut angisuumut, tassa inuiaqatigiit ingerlannissaannut, naammattunik
sulisussaqanngilagut. Piginnaanerit pineqarpallaanngillat, pigisalli
pineqarnerullutik, Christian Keldsen oqarpoq.
Nunanit
allaniit suliartortut iluaqutaasut
Inuiaqatigiit
innuttaasut ikiliartornerat pimooruttariaqaraat
Sulisitsisut pisortaata erseqqissarpaa. innuttaasut Kalaallit Nunaanni
inunngorsimasut 2050-imi 39.000-iinnanngussapput, aamma akuutitsinermik
eqqarsaateqarnissaq pisariaqartinneqarpoq.
– Akulerutsitsinissaq
inuillu Kalaallit Nunaanni najugaqalerneranni immaqalu kinguaariinni arlalinni
maaniiginnarneranni periarfissat tamakkiisumik eqqarsaatigisariaqarpagut.
-Angajoqqaat inuiaassuseqatigiinnerat apeqqutaatinnagu meeqqat maani inunngortut
Kalaallit Nunaat angerlarsimaffigalugulu inuiaqatigiinnut peqataasinnaassapput.
Innuttaasut amerliartornissaat aamma ”utoqqaatsullitassatut” taaneqartartut
pimoorullugit isiginiartariaqarpavut, Christian Keldsen oqarpoq; inuiaqatigiit
utoqqarnik isumassuisinnaasunik sulisinnaasutullu ukioqartunik amerlanerusunik
amigaateqassapput.
Akuutitsinissamut politikki pingaaruteqartoq
Christian Keldsen naapertorlugu innuttaasuni, suliffinni politikkikkullu oqartussaasuni
nunami qanoq amerlatigisunik inulimmiinnerput suliassallu qanoq angitiginerat
piviusorsiortumik isiginnittaaseqarfigisariaqarparput.
– Taamaammat avataanit suliartortut ersigisariaqanngilagut, taakkumi
inuiaqatigiinnut iluaqutaapput, amerlasuullu inuiaqatigiit aalajangersimasatta
kissaatigisattalu attatiinnarnissaannut pisariaqartinneqarlutik, Christian
Keldsen oqarpoq, erseqqissarpaalu inuiaqatigiit akulerutsitsinermut politikkip
pisariaqartinneqarneranik isummersimanngitsut, oqaatsilli pillugit politikki
akiuminaannerusoq.
– Akuutitsinissamut
politikki pingaaruteqarpoq. Inuiaqatigiittut tamanna
iliuuseqarfigisimanngilarput, taamaaliornissarpullu iluaqutaasinnaakutsoorpoq,
Christian Keldsen oqarpoq.
Sulinermi
tuluttut oqalunneq
Oqaatsinut
politikki siammasinneruvoq, tamannalu Sulisitsisuniit ersarissumik
akissuteqarfigissallugu ajornakusoorneruvoq.
– Taamatulli
oqarnermi politikkikkut pissutsit pitsaanerulersinniarlugit suliniuteqarneq,
assersuutigalugu oqaatsinut pikkorissarsinnaaneq, pineqarpoq, Christian Keldsen
oqarpoq nassuiarlugulu sulisut oqaatsinut pikkorissarnermikkut tunngaviusumik
pisinnaasat atorlugit ingerlasinnaallutillu paasisinnaaniassammata sulisitsisut
ilaat kalaallisut ilisimasaqarnermik qulakkeerinnittuusut.
Christian Keldsenip
nunarsuarmi sumiiffiit allat oqaatsinut politikkimik allaanerusumik
ingerlatsisut tikkuarpai.
– Nunani tamalaani suliffippassuit tuluttut oqaaseqartartut
inuiaqatigiinni ajornartorsiutaanngikkaluamik allatut oqaaseqartoqartarpoq.
Assersuutigalugu suliffeqarfiup suussusaa apeqqutaalluni suliffippassuit tuluit
oqaasii ataatsimoorussamik oqaaserigaat ilisimaneqarluarpoq
