“Nunap isasuunnginnissaa pingaartuusoq”

Folketingimi naalakkersuinermik suliaqartut naggataarutaasumik oqallinnermi oqaluttarfimmiit taarseraatiinnavipput ilaatigullu danskit inuuniarnermi aningaasartuutaat qaffakkaluttuinnartut oqaluuseralugit, aamma kalaallit Danmarkimiittut 17.500 missaanniittut ilanngullugit.

Danmarkimi inuussutissanik niuernermi niuertarfiit pingasuugaangata ataatsip naatsorsuutigisaraa akit qaffakkumaartut saniatigut nutaarsiassaqarpoq, tamannalu Danmarks Statistikimi misissuinermi takutinneqarpoq. Akinik appaanissamik pilersaaruteqartoqanngilaq.

Ukiuni sisamani kingullerni inuussutissat akiisa 27 procentimik qaffassimanerisa qaavinut ilineqartussat nalunaarutaavoq, TV2 nalunaarpoq.

Ingammik sukkulaatit, kaffi, neqit punnerlu tunisassiassat akiisa qaffakkaluttuinnarnerat peqqutigalugu akitsoriartuinnarput. Taamaammat Kalaallit Nunaanni akit qaffannerat peqqutissaqarluarpoq.

”Nukittuut”

Folketingimili ilaasortat 179-it ilaatigut Atlantikumi qinikkat sisamat ullaakkut arfineq pingasunguinnartoq naggataarutaasumik oqallinnissami piareermata nerrivimmi ullaakkorsiorfimmi kaffeqarlunilu rundstykkeqarpoq. Naalakkersuinermik suliaqartut ilaat allaanngillat eqaarsaarsimasut, tassami nunap iluani nunanilu allani pisut pillugit iternga tikillugu oqallinnissaminnut piareersimaqqissaarput.

Oqallinneq ullup unnuallu aappaata affaa sinnerlugu ingerlarsorpoq, qinngasaarisoqartarluni, ajuallatsitsisoqartarluni akipiloortoqartarlunilu, aammali nersualaarisoqarlunilu quiassuartoqartarluni.

Aatsaat unnuap qeqqata qaangeraa kingullit qasusimaqalutik taamaatikkamik Christiansborg qimappaat.

Kalaallit Nunaannut USA-mullu tunngatillugu pisut ilungersunartut pillugit oqallinneq ilimagineqarsimasoq akimorlugu tupinnaannartumik annikippoq. Ilaannili saqqummertoqartarpoq.

Ministeriuneq Mette Frederiksen (S) nunanut allanut tunngasut danskit ajornartorsiutaannit samminerugamigit oqallinnerup ingerlanerani isornartorsiorneqarpoq, ilaatigut neriulersitsiniutiniit ajornartoornerit ernumanartullu oqaluuseriumanerugai Dansk Folkepartimi siulittaasoq Morten Messerschmidtip isumaqarluni. Tamannali sunniuteqanngilaq. Mette Frederiksenilu aamma tassaavoq Danmarkimi naalakkersuinermik suliaqartunit Kalaallit Nunaannik oqaluuserisaqarnerpaaq.

- Asasakka kalaallit, nukittunerujussuarsi takutipparsi. Assoralisimaarnerup nalaani siunissarsi pillugu allat oqaasissaqanngitsut takutipparsi. Uagut Danmarkimiittugut iliuuserisasi malinnaavigaagut, sapiissusersilu nunarsuarmi tamarmi akisuasoq akaarnertillugu, oqarpoq.

- Suleqatigiinnissap annertusinissaanut inuiaqatigiinnullu kalaallinut aningaasaliinissamut piareersimavugut. Piumagussi namminersorneq pillugu inatsit nalilersorsinnaavarsi, uagut piareersimavugut, Mette Frederiksen oqarpoq.

2.000-it apersorneqartut

Aki-Matilda Høegh-Dam (N) Aaja Chemnitzilu (IA) aamma Folketingimi ilaasortaqatiminnit nersualaallattaarneqarput.

- Suliarujussuassinnut nersortariaqarpusi, aamma tusagassiuutini sulinissinni, danskit partiivini oqaaseqartartut ilaat oqarpoq.

Aaja Chemnitz januaarimiilli 2000-iarluni apersorneqarsimalluni oqarpoq. Nunani allani pisut pinartut nalaanni tusagassiuutinilu aamma kalaallit nalinginnaasumik inuunerat isiginiarneqarnerulersimammat tamanna aamma pingaartutut isiginerarpaa.

- Ilutsinni aarlerinartoqarmat aamma oqartoqarsinnaavoq. Ilaatigut naligiinnginneq pineqarpoq. Aamma inuiaqatigiinni kalaallini aaqqissussaanikkut ilungersunartoqarpoq. Aningaasatigut ajutooraluttuarnerup nalaaniippugut, soorlu tamanna aningaasaqarneq pillugu siunnersuisoqatigiinnit ukiuni arlalinni siulittuutigineqartoq.

- Kalaalerpassuit Danmarkimut nuuttarnerat suli annertuumik ajornartorsiutaavoq, tamannalu sulisussarsiornermik ilungersunartorsiortitsivoq. Sulisussanik amigaateqarpugut, Aaja Chemnitz oqaluttarfimmiit nassuiaavoq.

Inuussutissarsiornermik siammasissumik kivitsisinnaasumik siunissamut ungasissumut isigaluni inuiaqatigiinni pilersaarusiortoqarnissaa pingaartuusoq isumaqarpoq.

- Suliffeqarfiit 90 procentii mikisuullutillu akunnattumik angissuseqarput, taakkulu inuussutissarsiornikkut isertitat 50 procentiinik pissarsiffiusarput. Suliniutit takorluukkersaarutit pinnagit aningaasat suliniutinut piviusorsiortunut atorneqarnissaasa pingaassusaa erseqqissarpaa, oqarpoq.

Peqqinnissaqarfiup pitsanngorsarnissaanut Danmarkimit ikiorneqarsinnaanissaq neriuutigaa.

- Peqqinnissaqarfiup nukittorsarnissaanut 140 million koruuninik aningaasaliisimavugut, ilaatigullu kræftimik katsorsaaneq pitsanngorsarlugu suleqatigiinnerup nukittorsarnissaa pingaartuuvoq.

- Kalaallit Nunaanni kræftimik toqquteqartartut napparsimanerisa kingusinaareerluni paasineqartarnera peqqutigalugu nunat avannarliit sinnerinut sanilliullugit ullumikkut marloriaammik amerlanerupput.

Aaja Chemnitz naapertorlugu Danmarkimik suleqateqarnissaq tapersersorneqarnerusoq marsimi qinersinerup inernerata takutippaa. Taamatulli oqarnera Aki-Matildamit akerlilerneqarpoq. Chemnitz naapertorlugu Kalaallit Nunaata Danmarkillu saammaasseteqatigiinnissaat pingaartuuvoq.

- Suleqatigiinnissamut tunngavissaavoq, isumaqarpoq.

Nuummi ajungitsumik ingerlasoqartoq illoqarfinnilu anginerusuni sanaartornermut kraanerpassuusut Moderatiniit oqaaseqartartup Henrik Frandsenip eqqaasitsissutigaa.

- Innuttaasulli sumiiffinnut ikittunut katersuunnatik nunami tamarmi najugaqarnissaat pingaartuuvoq. Nunap avissaartuutinnginnissaa pingaartupilussuuvoq. Tamanna nalingiimmik ineriartornissap qulakkeernissaa ajornartorsiutaagaangat aamma Danmarkimi takusarparput, oqarpoq.