Nuummi ilagiit sinniisaannut
siulittaasunngortoq isumalluarlunilu nukissaqarluartoq, 2021-mi
qinersisoqareernerani Sermitsiamit naapinneqarpoq.
–
Oqaluffik aamma toqusunik
ikuallaasarfik qinigaaffimmi 2021-25-mi pingaarnertut
suliniutigissavavut, ukiut sisamat matuma siornatigut Pollas Lyberth
oqarpoq.
Nuummi ilagiit sinniisaannut
siulittaasunngortoq isumalluarlunilu nukissaqarluartoq, 2021-mi
qinersisoqareernerani Sermitsiamit naapinneqarpoq.
–
Oqaluffik aamma toqusunik
ikuallaasarfik qinigaaffimmi 2021-25-mi pingaarnertut
suliniutigissavavut, ukiut sisamat matuma siornatigut Pollas Lyberth
oqarpoq.
Ullumikkut
siulittaasoq pakatsisimasoq, marlunngornermi apriilip aallaqqaataanni
qinersinissamut qinigassanngorteqqinngilaq.
–
Oqaasissaqartitaannginnatta,
Pollas Lyberth oqarpoq.
Pollas
Lyberthilu kisimi pakatsisimanngilaq.
Nuummi
ilagiit sinniisaannut ukiut
sisamat matuma siornatigut qinersisoqarmat, inissat 13-it pilerngullugit
15-it qinigassanngortipput.
Ullumikkut
ilaasortatut
inissanut
13-iusunut
sisamat qinigassanngortipput.
Palasit
politikerillu akornanni kiggigussaasutut
misigisimasut
Ilagiinnut
inatsimmi
2010-meersumi
ilagiit sinniisaasa malitassaat aalajangersarneqarput,
minnerunngitsumillu inatsimmi paragraf 22 pissutigalugu Pollas
Lyberth siullermeerluni 2021-mi qinigassanngortippoq: - Iivangkiiliup
nalunaajaatigineqarnissaata
periarfissarissaarnissaa ilagiit sinniisaasa pisussaaffigaat. Pollas
Lyberthili
ukiuni
sisamani taakkunani palasit politikerillu akornanni kiggigussaasutut
misigisimavoq.
-
Palasit, provstit biskopillu ilagiit ulluinnarni inuunerannut
tunngasut pillugit inatsisitigut aalajangersakkat, ilagiit
sinniisaannit allaanerusumik nassuiartarpaat, taakkulu
ajornartorsiummik aaqqiiumaneq ajorlutik, Pollas Lyberth oqarpoq.
Aamma
nuna tamakkerlugu kommuninilu politikerit suli
suleqatigiuminaannerupput. - Naalakkersuisut ilagiinnut
akisussaanerpaapput,
pissaaneqarnerlu Naalakkersuisoqarfimmiilluni,
Pollas Lyberth ukiuni sisamani ilagiit sinniisaannut
ilaasortaareerluni paasisani
pillugit oqarpoq.
Namminersorlutik
Oqartussat aamma kommunit akisussaaffimmik agguataarinerat
erseqqippoq. Tamatumani pineqarpata oqaluffiliortoqarnissaa,
(Namminersorlutik Oqartussat) iliveqarfinnillu pilersitsineq
ingerlatsinerlu (Kommuni). Oqaluffiliortoqarneranullu atatillugu
toqusunik ikuallaavimmik sanaartorneq Namminersorlutik Oqartussanit
kisimi akisussaaffigineqanngilaq, aammali kommuninit ataasiakkaanit
pilersinneqarsinnaalluni. Namminersorlutik Oqartussat kommuniluunniit
Nuummi oqaluffiliornissamut toqusunillu ikuallaaviliornissamut
aningaasaliissuteqarsimanngillat.
Ilagiit
sinniisaasa
anguniagarisimasatik pingaarnerit marluk ukiuni
sisamani angusinnaasimanngilaat.
Nuummi
qinersisoqassanngitsoq
Nuummi
ilagiit sinniisaannut 13-iusussanut qinigassanngortittut tassaapput
Sara Elgaard-Jørgensen, Kaj Peter Møller Heinrich, Ingrid Inûsugtok
aamma Knud Møller.
Ingrid
Inûsugtok 69-inik ukiulik, ilagiit
sinniisaannut
qinigaaffinni arlalinni ilaasortaasarsimavoq.
–
Aatsaat taama ikitsigisunik
qinigassanngortittoqarsimasoq tusarakku tupaallaatigaara taamalu
ikitsigisunik qinigassanngortittoqarnera alianaqaaq, Ingrid Inûsugtok
Sermitsiap podcastianut oqarpoq.
Taakku
sisamat eqqissisimasumik qinersinermi qinerneqarput, maannalu
illoqarfimmi angalaassapput ilagiinni sinniisuusussat qulingiluat
allat qularunnaarsinniarlugit. Qinigassanngortittut
sisamat tamarmik qinersinertaqanngitsumik qinigaapput. Maannalu
illoqarfimmioqatiminnik qulingiluanik ilagiit sinniisaannut
ilaasortanngorusuttunik kajumissaarisussanngussallutik. – Soorunami eqqarsalersitsivoq,
tunniutiinnarnianngilangali,
Ingrid Inûsugtok oqarpoq.
Podcasti
tamakkerlugu uani tusarnaarneqarsinnaavoq: www.sermitsiaq.ag.
Ilagiit
sinniisaasa ukiut sisamat matuma siornagut Nuummi oqaluffiit
pingajuannik pilersaarusiornissamik suliamik ingerlatseqqinnissaq
Pollas Lyberthimut suliassiissutigisimavaat.
Suliassiissutiginninnermi mappet issusuut marluk ukiorpassuarni
pineqartoq pillugu allagarineqartarsimasunik aamma illussanik
titartaasartut titartarsimasaannik imaliit tunniunneqarlutik.
Mappet
taakku maannakkut siulersuisut siulittaasussaanut nutaamut
tunniunneqassapput.
