NORDISK RÅD

Peqataatinneqarnissaq pillugu ilungersuuteqarneq

Savalimmiuni Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivi pillugit aaqqiagiinnginneq pissutigalugu Naalagaaffeqatigiinnerup qanoq ilusilersorneqarnissaa pillugu oqallinneq aallarteqqinneqarpoq. Mette Frederiksen Savalimmiunut Kalaallillu Nunaannut tapersersuivoq: - Aaqqiissutissamik nassaartariaqarpugut.

Savalimmiuni namminiilivinnissaq pillugu oqallinneq aallarteqqippoq nuna Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivinut tamakkiisumik ilaasortanngorsinnaanngimmat. Mette Frederiksenip Savalimmiut – aamma Kalaallit Nunaata – kissaataat tapersersorpai.
Saqqummersinneqarpoq

Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivini maanna siulittaasuutitaqartut Sverigemeersut aamma Nuummi Tórshavnimilu naalakkersuisut akornanni pissutsit pitsaavallaanngillat.

PISARTAGAQARTUNUT

Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat ilaanni allaaserisaavoq.

Allaaserisat pisartagaqartunit siunissami taamaallaat atuarneqarsinnaajumaassapput.

Atuarluarna.

Savalimmiuni sapaatip akunnerini kingullerni Siunnersuisoqatigiit pillugit sakkortuumik oqallittoqarpoq. Savalimmiuni immikkut ilisimasalik naapertorlugu oqallinneq tamanna »Savalimmiormiut namminiilivinnissamik oqallinnerannut, ukiuni 20-ni uninngatinneqarsimasumut, uummarissisitsivoq«.

- Savalimmiut Kalaallit Nunaatalu nunani avannarlerni suleqatigiinnermi taama inissisimaffeqalernissaat kissaatiginartinnerpaavarput, Mette Frederiksen oqarpoq.

Savalimmiunit Folketingimut ilaasortap Anna Falkenbergip Christiansborgimi misigissutsit pineqartut ima oqaatigai:

- Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa Tórshavnimi ungasinngitsukkut ataatsimiinneranni, Sverigemi nunat avannarliit suleqatigiinnerannut ministeri Savalimmiuni tv-qarfimmut oqarpoq, Savalimmiut Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivinut tamakkiisumik ilaasortanngornissaa Sverigep tapersersunngikkaa.

- Savalimmiuni naalagaaffeqatigiinneq pillugu oqallinneq sakkortuumik aallarteqqinneqarpoq. Oqallinneq ingerlarsorpoq, Falkenberg nassuiaavoq, innersuussutigalugulu nunap naalagaaffiunnginnera pissutigalugu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivinut ilaasortaasinnaanngitsoq.

Nunarput nunat tamalaat suleqatigiinnerinut arlalinnut atatillugu aamma taama inissisimavoq, tassami nunat tamalaat akornini suleqatigiinnerni, nunat naalagaaffiit namminersortut kisimik kattuffinni siunnersuisoqatigiinnilu pitsaanerpaamik pineqartarmata.

Naalagaaffik pillugu ataasiussuseq

Anna Falkenbergip oqaasii Folketingimi naalagaaffeqatigiinneq pillugu oqallinnermi oqaatigineqarput, Savalimmiuni atugarliuutigineqartut Nunallu Avannarliit Siunnersuisoqatigiivinik pakatsissutiginninneq qaffatsinneqarmata.

Ministeriuneq Mette Frederiksen (S) Savalimmiunut Kalaallillu Nunaannut tapersersuivoq.

- Savalimmiut Kalaallillu Nunaata nunat avannarliit suleqatigiinneranni nunat taakkua marluk kissaatigisaattut inissisimalernissaat kissaatiginerpaavarput. Suleqatigiinnerpummi tamanna uagut nammineq pingaartipparput ukiorpassuarnilu ineriartortillugu, nalinginnaasumillu ajornartorsiutit nunat avannarliit periaasiannik, tassa piviusorsiortumik, eqqissisimalluta aaqqissinnaasarpavut, Folketingip ataatsimiittarfiani naggataarutaasumik oqaaseqarnermini oqarpoq – nangillunilu:

- Soorunami tamanna oqaatigaara Danmarkimi naalakkersuisut isumaqaratta nunani avannarlerni suleqatigiinneq tamanut ammasuussasoq, nunallu arfineq-pingasut suleqatigiissasut. Nuannaarutigaara Savalimmiuneersut Kalaallit Nunaanniillu suleqatitta ilaat oqarmata, immaqa allat paasigaat ataatsimoortugut, naalagaaffeqatigiinnermi akerleriinneq uagut akornatsinniinngitsoq, Nunalli Avannarliit Siunnersuisoqatigiivini akerleriittoqartoq. Tamatumunnga aaqqiissutissarsiumaartugut soorunami neriuutigaara.

Tamanna IA-meersup Aaja Chemnitzip nuannaarutigaa. - Kalaallit Nunaata Savalimmiullu namminneq ilaasortanngorusunnerat Danmarkip tapersersormagu soqutiginartorujussuuvoq.

Politikikkut oqaatigineqartut saniatigut immikkut ilisimasalik Rógvi Olavson Savalimmiuni Universitetimeersoq Altinget.dk-mi isummersorluni allaaserisaqarpoq. Taassuma oqaatigaa,

siunnersuisoqatigiinni eqqissiviilliorneq marlussunnik kinguneqartoq. Namminiilivinnissaq pillugu oqallinneq aallarteqqinneqarpoq, tamatumalu saniatigut naliliisoqarluni Savalimmiut Danmarkimit avissaartariaqanngitsut, Danmarkili peqatigalugu naalagaaffittut namminersortutut aaqqissuussaasariaqartut.

- Savalimmiuni oqallinneq siusinnerusukkut sakkortuuliorluni oqallinnermit allannguuteqarsimavoq, Savalimmiormiummi namminiilivinnissamik kissaateqartut ilaasa paasigamikku, Savalimmiut namminersortuunerat aatsaat anguneqarsinnaasoq Danmarkimik naalagaaffeqateqarneq ataannassappat, Rógvi Olavson allappoq.

Mútep sioorasaarinera

Savalimmiormiut kisimik sukannersumik oqaaseqanngillat, aammali Kalaallit Nunaat taamaaliorpoq. AG-mi ukiarmi saqqummersumi allaaserineqarpoq, Múte B. Egedep Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivisa Oslomi ataatsimiinneranni oqaluttarfimmit qanoq sioorasaarisimanera.

- Ikinngutigiinnerput pimoorutinngikkussiuk aamma peqataanissarput tusaaneqarnissarpullu qulakkeernianngikkussiuk peqataanerput nalilersoqqittariaqassavarput. Ataatsimoortunut tamanut ilaarusuppugut, ilaat kisiisa pinnagit, Múte Oslomi oqarpoq.

Naalagaaffeqatigiinneq pillugu oqallinnermi Savalimmiormiup Folketingimut ilaasortap allap oqallinneq allamut saatseriaraluarpaa, isumaqarluni oqallinneq inuiannut timitaqanngippallaartoq.

- Naalagaaffiit inatsisitigut aaqqissuussaanerat, nunat tamalaat akornanni sammisaqarfiit ilaasortaanerillu pillugit oqallittoqartarsimavoq, tamakkulu tamarmik ajunngillat. Nammineq tamakkunani oqalliseqataasarnikuuvunga. Ilaannikkulli silarsuarmi innuttaasup nalinginnaasup ulluinnarni inuuneranut pingaaruteqanngitsumi tammarsinnaasarpugut – nunarsuarmi ilaannikkut uagut nammineq ilagisartakkanut pitsaasunut isersinnaanissarput pineqarnerusarluni, innuttaasumut nalinginnaasumut takornarnarsinnaasunut, naak taakku akiliisuugaluartut, Sjúrdur Skaale oqarpoq.

Powered by Labrador CMS