Plastikit tappiorannartut taama annertutigisut immamut pisarnerat ernumanarpoq

Aarhus Universitetimi aamma Danmarks Tekniske Universitetimi (DTU) ilisimatusarnikkut allaaserisami nutaami naliliipput, allarutissiat isugutattut 1,2 tonsit ukiut tamaasa perusuersartarfinnit kuutsinneqarlutik imartatsinnut pisartut.

Aammattaaq sinerissami nalinginnaasumik plastikinik ulikkaarpoq, tamakkulu sumiiffinni mingutsitsisoqarneranut takussutissaapput. Inoqarfiit mikinerusut eqqaanni mingutsitsinerit ilaat pissuteqarput anartarfiit puussiartaat, sissamut ima qanitsigisumut iginneqartarmata kingorna immamut pisarlutik. Puussiat tamakkua ilarpassuisa imarisarpaat, nalequttat, tampongit, usuup puui aamma allarutissiat isugutattut aamma mingutsitseqataasartut.

Nakkartitsiviit inerteqquteqarnerillu 

AAMMA ATUARUK

Allarutissiat isugutattut igittakkagut immamiilertarput

Erngup minguttup kuuffiisigut mingutsitsinermut atatillugu, ilisimatusartut innersuussutigaat kuuffiit aniaffiisigut nakkartitsivilersuisoqassasoq, allarutissiat isugutattut igitallu annerusut taamaalillutik immamut pinnginnerini unitsinneqarsinnaaniassammata.

Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiuutinut Avatangiisinullu naalakkersuisoq Kalistat Lund mingutsitsineq inassuteqaatillu pillugit saqqummiivigineqareerluni Sermitsiamut allappoq, allarutissiat isugutattut taama annertutigisumik immamut kuutsinneqartarnerat, taamalu plastikinik tappiorannartunik immamut kuutsitsisoqartarneranik allaaserisat atuarlugit ernumanartoq.

- Immami avatangiisit kulturitsinnut, aningaasaqarnitsinnut ulluinnarnilu inuunitsinnut qitiusumik pingaaruteqarput, taamaattumik soorunami illersortariaqarpavut paaralugillu.”

Nuummi saliiveqalissasoq

Kalistat Lundip erseqqissarpaa erngup minguttup iliuuseqarfigineqarnissaa kommunit akisussaaffigigaat, Naalakkersuisulli suliniutinik arlalinnik tapersersuisimasut, ilaatigut saliisarnermut tunngasut aningaasalersorsimallugit.

”Saliisarfiit siunertaraat eqqakkat annertunerusut (assersuutigalugu allarutissiat isugutattut) imaani avatangiisinut pitinnagit katersorneqartarnissaat. Eqqakkat taamaalillutik kommuninit avatangiisinut illersorneqarsinnaasumik iginneqartassallutik. Kommuneqarfik Sermersooq – paasitinneqarnera naapertorlugu – ilaatigut Saqqarlerni Inneruulanilu maskiinanik saliivinnik ikkussuiniarpoq. Saliisarfiit taakku marluk suli atorneqalinngillat, 2025-mili atorneqalernissaat kommunimit naatsorsuutigineqarluni. Misilittakkat sunniuteqarluarlutillu aningaasartuuteqarpallaanngitsut paasineqarpat, tamanna aaqqiissutissatut nunap immikkoortuini allani qanoq atulersinnaanerannut pingaarutilimmik paasisaqarfiussaaq”, Kalistat Lund allappoq. 

Inerteqquteqarnermut taarsiullugu paasisitsiniaaneq

Immikkut ilisimasallit allarutissianik isugutattunik inerteqquteqalernissamik siunnersuutaat pillugu Kalistat Lund allappoq, politikikkut oqallinneq annerusoq pisariaqartoq, innuttaasulli pissusilersortarnerat allanngortinniarlugu iliuuseqarusunnerulluni. „Allarutissianik isugutattunik plastikinillu tikisitsisarnerup inerteqqutigineqarnissaanut atatillugu, tamanna politikikkut amerlanerusunit oqallisigineqartariaqarpoq. Nalunngilara innuttaasut ileqquinik allannguinissaq unammillernartuusinnaasoq, isumaqarpungali paasisitsiniaasarneq aaqqiissutissanut ilaasinnaasoq pingaarutilik. Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiuutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfiup siornatigut paasititsiniaasarnerni misilittakkat misissorniarpai, taamaalillunilu eqqortumik eqqakkanik isumaginninnerup pingaaruteqassusia pitsaanerpaamik qanoq paasissutissiissutigineqarsinnaanersoq nalilerniarlugu. 

Anartarfilerinermut iliuusissasut pilersaarutit

Anartarfinnut atatillugu, tassa sumiiffinni kuuffilersugaanngitsuni anartarfiit puussiartaannik atuiffiusut pillugit pilersaarusiortoqartoq, Kalistat Lundip erseqqissarpaa.

„Naalakkersuisut tamanna pingaartippaat, anartarfinnullu iliuusissatut pilersaarutit imermut minguttumut iliuusissanut piffissaq ungasinnerusoq isigalugu aaqqiissutissarsissavai.“

Erngup minguttup salinneqarsinnaanera misissorneqalersoq

Aarhus Universiteti aamma DTU, Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivinit 2025-mut aningaasaliiffigineqarput, Kalaallit Nunaanni, Islandimi Svalbardimilu erngup minguttup pinaveersaartinnissanut atugassanik. Suliniummi tamatumani meeqqat atuarfiini atuartut innuttaasullu imermit eqqakkat immamut sunniutaat pillugit paasisitsiniaavigineqassapput.

Tamatuma saniatigut DTU, Oulu Universiteti aamma Luleå Universiteti kiisalu Islandimi EFLA aamma Sverigemi Lumire suleqatigalugit, suliniummut aningaasaliiffigineqarpoq, tassani Issittumi erngup minguiarnissaanut aaqqiissutissat assigiinngitsorpassuit sunniuteqarluarsinnaanerat misissorneqassallutik, aamma minguiaaviit, Nuummi minguiaavik ilanngullugu, toqqarneqarnerannut, atulersinneqarnerannut ingerlatsinerannullu innersuussuteqassalluni.

– Plastikit saniatigut aamma tappiorannartunik misissuissaagut. Aningaasat EU-p NPA-mut suliniutaanit pissarsiarineqarput suliniullu ArcticSewlutions-imik taaguuteqarluni.

Kommuneqarfik Sermersooq aamma Qeqqata Kommunia suleqataasutut peqataapput aamma Sisimiuni apriilimi isumasioqatigiissitsissaagut, Kalaallit Nunaannit soqutiginnittunit tamanit peqataaffigineqarsinnaasumik. DTU-mi Avatangiisinut Isumalluutinullu Teknologimik ingerlatsivimmi lektori Pernille Erland Jensen oqarpoq.