AALISARNERMUT INATSIT
RG 2009-mitut nammineq akiliisinnaassuseqarnermigut inisseqqajaasoq
Inuiaqatigiinnit pigineqartoq ingerlatseqatigiiffik 2009-miitut inissisimalersutut isikkoqarpoq, taamani nammineq aningaasaatiminik akiliisinnaassusia 22 procentiuvoq ingerlatseqatigiiffiullu naatsorsuutai 196 millioni koruuninik amigartooruteqarfiulluni, 2023-milu nammineq aningaasaatiminik akiliisinaassusaa 23 procentiuvoq 259 millioni koruuninik amigartooruteqarluni. 2009-mi Inatsisartut taamani aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq aqqutigalugu 250 millioni koruuninik taarsigassarsisitsivoq aamma aningaasaliissuteqarluni 250 millioni koruuninik.
Royal Greenlandip imminut kingunissaasinnaasut erseqqissassallugit pisariaqatikkaa maluginiagassaavoq, aalisarnermut inatsisissatut Naalakkersuisut siunnersuutaanni Royal Greenlandimut atugassarititaasut allanngortussaanngikkaluartut.
Grafik: Royal Greenland
Aalisarnermut inatsisissaq ilusinikkuartuaarpoq. Naalakkersuisut aalajangiusimavaat, Royal Greenland inatsimmi immikkut inissisimassasoq aamma taamaalilluni ingerlatseqatigiiffimmut atugassarititaasutigut ajornerulersitsisoqassanngitsoq Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni suliassaqarnera pissutaatinneqrluni.
Inatsisartut aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiititaliaat Naalakkersuisunut apeqqutigeqqippaat tusagassiortunik paasissutissiinermi apriilip 23-ani sermitsiamit apeqqutigeriigarput, tassalu, Royal Greenlandimut annaassiniarneq pineqarpa?
"Royal Greenlandip immikkut ittumik pineqarnissaanut annertuumik
akiitsoqarnera pissutaava? ?" ataatsimiititaliap apeqqutigisimavaa, Naalakkersuisullu ima akissuteqarsimapput:
"Naamik, tunuliaqut tassaavoq Royal Greenland A/S-ip inuiaqatigiinni
suliassaqarnera pisussaaffeqarneralu ingerlatseqatigiiffiullu Kalaallit Nunaanni
inuiaqatigiinnit tamanit pigineqarnera, tamannalu tunngavigalugu Royal Greenland
pisassiissutinik tuninissamik pinngitsaalineqarpat piginnittuunerup siammarnissaanik
kissaateqarnermut akerliunera."
Aningaasatigut nammineq matussusiisinnaaneq sanngiilliortoq amigartoorujussuartoqarlunilu
Ilisimaneqareersutut Royal Greenland ataatsimeersuassaaq maajip 17-ani. Naalakkersuisut ilimasaarutigereerpaat ingerlatseqatigiiffimmut piumasaqaateqarnerulernissaq naatsorsuutigineqassasoq. Ilanngullugu ingerlatseqatigiiffiup inuiaqatigiinnik sullissinerulernissaa aammalu aqutsisut tamarmik Kalaallit Nunaanni najugaqartuunissaat piumasaqaataassaaq.
Ingerlatseqatigiiffiup nammineq nalunaarutigaa sipaarniartoqassasoq aammalu allannguutissatut siunniussat annertuut atuutilersinniarlugit aningaasatigut ajornartorsiutit annertuut iluarsineqarnissaat anguniarlugu.
Kisianni ukiumut naatsorsuutit misissornerini takuneqarsinnaavoq, suliffeqarfik maanna 2009-misut najummatsisimanartumik inissisimasoq, taamani 500 million koruuninik annaassiniartoqartariaqarsimavoq, pingaartumik ingerlatseqatigiiffiup isasuunnginnissaa qulakkeerniarneqarluni, kisiannili aamma aningaaseriviit aningaasaateqarfiillu ingerlatseqatigiiffiup pisussaaffeqarfigisai eqqissisarniarlugit.
Sermitsiamit Naalakkersuisut siulittaasuannit, Múte Bourup Egede (IA) oqaaseqartinniaraluarparput, ingerlatseqatigiiffik maannakkut aningaasatigut ikiorsiissutinik pisariaqartitsissanersoq, aammalu Naalakkersuisut Royal Greenland qanorpiaq piumasaqaateqarfiginiarneraat paasiniarlugu.
Aamma akissutissarserusukkaluarparput, sooq Royal Greenlandip immikkut iluaqutissillugu inissisimatinneqarnissaa pingaaruteqartigisoq, tassami namminersortut ingerlatseqatigiiffiit ersarissumik pitsaanerusumik ingerlasut aamma arajutsisassaanngimmat, taamatullu Naalakkersuisut sooq aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu ataatsimiititaliap namminersortunngorsaasinnaanermik imaluunniit aalisartunik suleqateqalernissamik ujartuineranut akissuteqannginnersut.
Maajip pingajuani tusagassiutinut nalunaarummi Naalakkersuisut siulittaasuat ima oqaaseqarpoq:
”Naalakkersuisut paasivaat amigartooruteqarnerup ilarujussua Royal Greenlandip Amerikami Kujallermi aningaasaliinerineersuusoq. Tamanna naammaginanngilluinnarpoq, taamaattumillu Naalakkersuisut naatsorsuutigaat Royal Greenlandimi maannakkut aqutsisut Royal Greenlandimi pissutsit iluarsinissaannut iliuuseqassasut aammalu ingerlatseqatigiiffiup pissusissamisoortumik inissisimaffia immikkut ukkatarissagaat – tassalu Kalaallit Nunaat aamma Atlantikup Avannaa”.
Aamma:
”Maluginiarpara aqutsisunngortut suliffeqarfiup ilusiligaanerata allanngortinnissaanut kiisalu aaqqissuussaanerup sunniuteqarluarnerulersinnissaanut, suliniuteqalersimasut. Taamaattumik naatsorsuutigaara Royal Greenlandip suliffeqarfik sapinngisamik piaarnerpaamik siumut aallarteqqissagaa kiisalu suliniutissat, nunani allani aningaasaliinernit sunnertianermik annikillisitsisussat, aallartissagai aammalu akiitsut annikillisinnissaat kiisalu Royal Greenlandip Kalaallit Nunaanni sulinerani aningaasaliinerit ukkatarissagai. Royal Greenland Kalaallit Nunaanni innuttaasunit pigineqarpoq aammalu tamanna, tunisassiornermut aqutsinermullu tunngatillugu, aallaavigisussaallugu. Royal Greenland ataatsimeersualerpat Naalakkersuisut piumasaqaatitik saqqummiutissavaat.”
