Savalimmiuniit oqariartuut: Naalagaaffeqatigiinni taama sakkortutigisumik oqaluttoqarnera alianaqaaq

„Akileraartarnermi sipaarit – savalimmiormiu aallajuk.“ Sjúrður Skaalep Savalimmiut ukiut 20-t matuma siorna namminiilivinnissamik Nyrupimik isumaqatiginninniarmata inuppassuit sakkortuumik oqaluttarsimasut eqqaamavaa.

Maanna pisumi Kalaallit Nunaata Savalimmiullu akornanni oqalunneq aamma sakkortuvoq.

- Tilluuttut sinaaniit isiginnaarpakka. Maluginiakkakka Kalaallit Nunaata namminiilivinniarluni ilungersuuteqarnermini immaqa atorsinnaavai, Savalimmiuni Folketingimut ilaasortaq, Sjúrður Skaale, Savalimmiuni Socialdemokratini Javnaðarflokkurinimeersoq, oqarpoq.

Namminiilivinnissaq avissaarnissarlu pillugit nuannersumik oqalunnerit aammalu aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu pissutsit piviusut assigiinngilluinnartut isumaqatigiissutigisariaqatigullu oqarpoq. Taannalu Savalimmiut avissaarnissamut isumaqatiginninniarmat atorfilittaanikuugami misilittagaqarpoq.

Sjúrður Skaale atuakkiamini Nyrupip 2000-imi Savalimmiormiunut periaasia qilalugarniarnermut assersuuppaa. Sivisunaarneqassanngilaq. Savik sukkasuumik aalajangersimasumillu kappunneqassaaq.

Savalimmiormiut naalagaaffimmit tapiissutit ukiuni 15-ini appariartuaartinneqarnissaat kissaatigaat. Nyrupillu ukiuni sisamani appariartuaartinneqassasut akissutigaa.

Savalimmiormiut marloqiusamik innuttaassuseqarusupput. Nyrupi naaggaarpoq. Savalimmiormiut taamaalillutik ajorsartinneqarput. Savalimmiormiut isumaqatigiinniartut qinersisartunik aperinissamut naammattumik angusaqarsinnaasimanngillat. Savalimmiut avissaarnissaat sissami arfertut toqungasutut ippoq.

Danmarkimiit aningaasanik ikinnerusunik kissaateqartut

Savalimmiormiulli tunniutiinnanngillat. Kamallutillu pakatsipput. Maannali allatut iliorniarput. Savalimmiormiut Sjúrður Skaalep oqarneratuut „naaralaartitsivinniit meeqqat atuarfiinut“ ataasiakkaarillutik akisussaaffimmik tigusiartuaarput. Savalimmiormiut ullumikkut nunanut allanut politikki, politiit eqqartuussiviillu kisiisa pinnagit oqartussaaffiit tamaasa tigusimavaat. Aningaasaqarnikkut ajornartorsiornerminni naalagaaffimmiit tapiissutit 950 millionit koruuninit 600 millionit koruuninut ikiliseqqullugit Danmark qinnuigisimavaat, annertussusaallu taamatiinnaqqullugit. Maannakkut aamma ukiumut 25 millionit koruuninik ikilisinneqarput.

- Savalimmiut naalagaaffinngortinnagu avissaartinnagulu illu naqqaniit sanavarput. Mumisitsiniarluni eqqarsaatiniit ineriartortitsinissamut sangutitsivugut. Avissaartuutitsinissamik oqariartuutit pinnagit namminersornissaq qinerparput. Nammineernerulerpugut. Kiffaanngissuseqarnerulerpugut. Tamatuma peqatigisaanik Danmarkimik suleqateqarnerput nukittunerulerlunilu naligiinnerulerpoq. Naligiikkaanni attaveqatigiinnermut pitsaaneruvoq, Sjúrður Skaale nassuiaavoq.

Savalimmiuni avissaarnissaq pillugu ullumikkut oqallittoqanngilaq. Ullutsinni pisunut attuumassuteqanngilaq. Taava Kalaallit Nunaata Savalimmiut misilittagaannit suna ilikkarsinnaavaa?

Nunat arlaannaalluunniit minnerujumanngitsoq

- Isumaqatiginninniartoqartillugu tamatta isumaqataanerluta immitsinnut aperisariaqarpugut. Tamanna kalaallit ilisimasariaqarpaat. Savalimmiut 2000-imi Savalimmiut naalagaaffittut namminersortunngornissaat pillugu isumaqatiginninniarput. Danmarkip naalagaaffeqatigiinneq attatiinnarusuppaa. Taamaalilluta akerleriippugut.

- Nunat arlaannaalluunniit minnerulerusunngilaq. Tamanna politikkikkut isummaavoq naleqqulluartoq. Danmarkimi partiit tamarmik naalagaaffeqatigiinneq attatiinnarusuppaat. Taamaammat qallunaat isumaqatiginninniartut naalagaaffimmik kalaallimik tapersersuinerminni killeqanngitsumik tukkortuunnginnissaat Kalaallit Nunaata naatsorsuutigisariaqarpaa. Kalaallit qinersisartut isumaqatigiissummut anguneqarsinnaasumut angerniassammata qallunaat taama ikiuiumatigissanersut apeqqutaaginnarpoq, Sjúrður Skaale oqarpoq.

- Kalaallit Nunaat nammineerluni aalajangiisinnaatitaavoq. Tamanna namminersorneq pillugu inatsimmi allassimavoq. Tamanna qallunaanit ataqqineqassaaq. Tamanna qularinngilluinnarpara. Isumaqatigiissuteqartoqassappat Danmarkip Kalaallit Nunaatalu isumaqatigiissutaat qanoq isikkoqassanersoq apeqqutaalerpoq. Danmarki qanoq annertutigisumik akuersissava? Danmarkip Kalaallit Nunaat qanoq ikiortigissavaa? Kalaallit Nunaat suliassaqarfinnik tiguneqarsimanngitsunik tamanik tigusissaguni Danmarkimit annertuumik tapersersorneqartariaqarpoq. Tamanna qallunaat piumassuseqarluarnissaannik pisariaqartitsiffiussaaq. Piumassuseqarluarnera naammassanersoq apeqqutaalerpoq, Sjúrður Skaale oqarpoq.

Naalagaaffeqatigiinneq iluatsilluartoq

Nunatta, Danmarkip USA-llu akornanni isumaqatigiinngissuteqaleruttornermut akuliunnissani mianersuutigaa.

- Savalimmiut aamma Kalaallit Nunaat angissusiatigut, kulturikkullu, attaveqaasersuutit tungaatigut, aningaasaqarnikkut nunallu immikkoortuini politikkikkut pingaaruteqarneratigut assigiinngilluinnarput. Inuit amerlassusii, aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerput naalagaaffeqatigiinnermullu ilaasortaanerput assigiissutigaagut. Savalimmiut isumassarsiorfiusinnaapput, Sjúrður Skaale oqarpoq.

Naalagaaffeqatigiinnermik tapersersuinini isertuutinngilaa. Savalimmiut namminersortutut naalagaaffinngortinneqarnissaat akerlerinngilaa, isumaqarporli Savalimmiut maannakkut pissutsit atuuttut naapertorlugit Danmarki qanimut suleqatigalugu kiffaanngissuseqarnerpaallutillu pigissaarnerussasut.

- Inuit nalinginnaasut ulluinnarni atugaat uannut pingaarnerpaapput. Aalisakkerivimmi sulisoq atugarissaarpat, oqarpoq.

Namminiilivinnissamik eqqarsaatit nuannersut atugarissaarneq eqqarsaatigalugu tunulliunneqartariaqartut atuagaq Da Færøerne ville løsrive sig (Savalimmiut avissaarniarmat) saqqummersikkamiuk oqarpoq. Inuiaqatigiit atugarissaarnissaat naalagaaffeqatigiinneq maanna atuuttoq aqqutigalugu pitsaanerpaamik siuarsarneqarsinnaasoq isumaqarpoq.

- Assigiinngeqigattali paasinnilluarnissaq pisariaqarpoq. Immitsinnulli inissaqartilluarutta aatsaat naalagaaffeqatigiissinnaavugut.

- Naalagaaffeqatigiinneq uagutsinnut iluatsilluartuusoq isumaqarpunga. Savalimmiuni nammineerluta aaqqissuussaatigut aningaasaqarnigullu ineriartortissimavagut. Inuiaqatigiit atugarissaarfiusut nutaaliaasut Danmark suleqatigalugu ineriartortissimavagut. Kulturerput oqaatsivullu attatiinnarsimavagut. Nunanut mikisunut allanut sanilliullugu tamanna iluatsilluarpoq. Savalimmiut 2000-imi namminiilivinnissamik isumaqatigiinniarnerit ajalusoormatali nammineerneruleriartuaarnera Danmarkip akerlerisimanngisaannarpaa. Akerlianik oqaloqatigiinneq paasinninnerillu ingerlanneqarsimapput. Suliassaqarfinnik tigusiartuaarnitsinni Danmarkip ikiorsimavaatigut, Sjúrður Skaale oqarpoq nangillunilu:

- Kalaallit Nunaanni oqallinnermut akuliukkumanngilanga. Taamatut iliorsinnaatitaanangalu ilisimasaqanngilanga. Kalaallit Nunaalli immaqa misilittakkatsinnit ilikkagaqarsinnaavoq.

- Namminiilivinnissaq suaarutigineqarneq ajorpoq. Akisussaaffikkaarlugu pilersikkiartuaarneqartarpoq. Piitsuussuseq akiorniarlugu inuussutissarsiornerlu nukittorsarlugu. Aningaasaqarneq pingaaruteqarluinnarpoq. Illu toqqavoaniit sananeqartarpoq - qalianiiunngitsoq.

Trump naatsorsuutissaanngitsoq

Trumpip Kalaallit Nunaannik tigusiniarluni allaallu nunarsuarmi qeqertat annersaannik USA-mut ilanngussinissamik nalunaarutaa qanoq pimoorussassaatiginersoq aperigakku Skaale ima akivoq:

- Trump upperisassaanngitsoq pimoorussassaasorli oqartoqarsimavoq. Oqaasii aarlerinarput. Takorloorsinnaanngilarali Kalaallit Nunaat sakkutuulersorluni tiguarniaraa. Kisianni USA-p Kalaallit Nunaat isumannaallisaanikkut politikkimut tunngatillugu qularnaveeqquteqanngitsutut akuerinngisaannassavaa. Danmark Kalaallit Nunaallu avissaassappata USA-p isumannaallisaanikkut qularnaveeqquteqassasoq ersarissumik qulakkeerneqartariaqarpoq. USA Kalaallit Nunaata naalagaaffinngortinneqarnissaanik isumaqatigiissummi aalajangiisooqataasariaqarpoq.

- Trump naatsorsuutissaanngilaq, pissusilersorneralu immikkuullarilluinnarpoq. Trumpip oqaasii tamaasa upperigaanni paatsiveerulluinnartoqarlunilu sammiveeruttoqassaaq. USA-mi aqutsisunngortut oqaloqatigineqassasut isumatusaartumillu aaqqiisoqarsinnaasoq takorloorsinnaavara.

Tatiginninnginneq sakkortuumillu oqalunneq

Suliaq tamanna Kalaallit Nunaata Danmarkillu suleqatigiinneratigut pissaaq. tatiginninnginnerujussuaqarnerali Sjúrður Skaalep ernumassutigaa.

- Oqallinnermi isiginnaartutut oqaaseqartartut sakkortuallaarnerat nuanniillioqqajaassutigisarpara. Immaqa aaqqiagiilernissamut tamanna pisariaqarsimavoq. Immaqa illuatungeriit tamarmik qaqiliinissamut annilaangavallaarsimapput. Sakkortuumik oqaaseqarneq aaqqiagiilernissamut iluaqutaasinnaavoq. Immaqa qaqiliineq pitsaassaaq. Sakkortuumik oqaaseqarneq Ilaannikkut minguiaataasarpoq.

– Aamma avissaarnissarput pillugu Nyrupimik isumaqatiginninniarnitsinni sakkortuumik oqallittoqarpoq. Qallunaarpassuit ima oqaluttarput: Aniniaritsi, savalimmiuusugullu kamaalluta.

- Taava assigiimmik atugaqartugut nassuerutigineqarpoq. Tamanna aaqqittariaqarparput. Politikkikkut aaqqissuussaasumik ataatsimiittarneq aallartippoq. Oqaloqatigiippugut, taamaalillutalu siornatigut taamaassimanata ilisarisimannilerlutalu tatigeqatigiilerpugut. Tamanna tatigeqatigiinnerulluni suleqatigiilernermik kinguneqarpoq.

- Ullumikkut kalaallit ilaat Danmarkimiit peerusupput. Qallunaat amerliartuinnartut oqartalerput: Kalaallit Nunaat nuannarinninngippat inuiannillu toqoraasimaneraappat qimaqitigu. Kalaallit Nunaat akisuallaarpoq. USA-mut akeqqiunneq Danmarkimut ulorianarpallaarpoq.

- Danmarkilli Kalaallit Nunaat piumanngippat nammineerluni anisissinnaanngilaa. Tamanna ukiuni 300-ni ataatsimooreernermi akisussaassuseqanngitsuliornerussaaq.

- Kalaallit Nunaat qanorluunniit iliorniaraluarpat Danmarki Kalaallit Nunaannut akisussaaffeqarpoq. Nalaatat akisussaaffeqartitsipput.