Nunanit allanit Kalaallit Nunaannut nuuttut ikiliartupiloorsimapput, nunanili avannarlerni allani ukiut qulikkuutaat kingulliit ingerlaneranni amerliartupiloorsimallutik.
Tamanna nunat avannarliit pillugit nalunaarusiami nutaami State of the Nordic Region 2024-mi, Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa aningaasaliiffigisaanni, atuarneqarsinnaavoq.
Nunanit allanit Kalaallit Nunaannut nuuttut ikiliartupiloorsimapput, nunanili avannarlerni allani ukiut qulikkuutaat kingulliit ingerlaneranni amerliartupiloorsimallutik.
Tamanna nunat avannarliit pillugit nalunaarusiami nutaami State of the Nordic Region 2024-mi, Nunat Avannarliit Ministeriisa Siunnersuisoqatigiivisa aningaasaliiffigisaanni, atuarneqarsinnaavoq.
Misissuinerup tamatuma takutippaa nunani avannarlerni tamani inunngortut ikileriarujussuarsimasut.
Kalaallit Nunaanni meeqqat 2022-mi 757-it inunngorput, kisitsit sorsunnersuup aappaata kingorna aatsaat taama annikitsigaaq. Arnat 20-niit 30-nut ukiullit illoqarfiit annerit avataanni najugallit meerartaarnissartik kinguartittaraat Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataani takuneqarsinnaavoq.
Kalaallit Nunaanni inunngortut amerlassusaasa ikilisimanerat tunngavigalugu nunani avannarlerni inoorlaat amerlassusaasa ikiliartornerpaaffiattut inissinneqarpoq.
- EU-mi meerartaartartut ukiuni qulini kingullerni ikilisimapput, allanngorarnatillu. 2010-lli kingorna nunani avannarlerni inunngortut aatsaat taama ikitsigisut nalunaarsorneqarput. Nunani avannarlerni inunngortut amerlassusaat piffissap ingerlanerani inuiaqatigiit imminnut taarsersinnaanissaannut pisariaqartinneqartumit ikinnerujussuupput, nalunaarusiami nutaami allassimavoq.
Innuttaasut ikiliartupiloornerat innuttaaqatigiinnik ilisimatuut tupigusuutigaat.
- Siunissaq pillugu nalornineq pissutigalugu inuusuttut angajoqqaanngornissartik kinguartittarpasippaat, kinguaassiortullu ikinnerulernerat atuuttuaannartussanngorunarluni takkuppoq, nalunaarusiami inerniliunneqarpoq.
Nunani avannarlerni utoqqaat "avannarlermiut“ amerliartorput — inuusuttullu nunanit allaneersut amerliartorlutik.
Assi: Leiff Josefsen
Inunngortut ikiliartornerat nunanut tamanut unammilligassaavoq; ajornartorsiut innuttaasut utoqqartaasa amerliartuinnarnerannit annertusiartuinnassaaq. Sulisinnaasut amerligaluttuinnarnissaat anguniarlugu nunasisunik tikisitsisoqartariaqarpoq, tamannali politikkikkut akerleriissutaasinnaavoq.
Nunanili Avannarlerni nunanit allaneersunit suliartortorpassuaqareerpoq. Misissuinerit naapertorlugit ineriartorneq tamanna nunat taakkua aningaasaqarnerannik siuarsaaqataasimavoq. Dansk Industrip naatsorsuinera naapertorlugu Danmarkimi 2021-mi nunanit allaneersut 211 milliardit koruuninik naleqarnerulersitseqataasimapput.
Aatsaat taama amerlatigisut Nordredio nalunaarusiaani (Nunat avannarliit ministeriisa siunnersuisoqatigiivisa ataaniittup) ilisimatusartut Sverigemi, Danmarkimi, Norgemi Isladimilu nunanit tamalaanit nunasisut »Nunani Avannarlerni assigiinngisitaarnertut« taaneqarpoq. Nunani avannarlerni nunasisut aatsaat taama amerlatiginerat paasissutissiissutigineqarpoq.
- Qanittukkut tikillugu nunat avannarliit akuliuffigineqarpallaarsimanngillat — tamangajammik nunap inoqqaaviupput, assigiimmik oqaaseqarlutik kulturimilu naleqartitaat assigiillutik. Ukiuni qulikkaani kingullerni nunasisorpassuaqarneranit nunani taakkunani assigiinngitsoqarnerulersimavoq, ilisimatusartut nalunaarusiami nutaami allapput.
Nunani avannarlerni nunanit allaneersut tikittarnerat eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaat immikkorluinnaq inissisimavoq, tassanimi nunasisut ikiliartorput. Naak Asiamiut Kalaallit Nunaannut nutsertut ukiuni qulikkaani kingullerni amerliartoraluartut.
- Namminersorlutik Oqartussani allaffissornikkut suliassat siornatigut qallunaanit suliarineqartartut kalaallinit suliarineqaleriartortillugit nunanit allaneersut ikiliartuinnarput. Siusinnerusukkut qallunaanit suliarineqartarsimasut, nalunaarusiami tamanna eqikkarneqarpoq, Nunanilu Avannarlerni oqartussani marlunni allani akerlerluinnaanik ineriartortoqartoq maluginiarneqarpoq.
- Savalimmiormiuni nunasisunit meerartaarineqartut 1990-ikkut qiteqqunneranni aalisarnikkut ajornartorsiornerup kingorna amerliartuinnarput, maannalu 16 procentiupput. Ålandimi assigusumik ineriartortoqarpoq, inuit tallimararterutaat nunasisunit meerartaarineqarlutik.
Nunap eqqaaniittumi Islandimi ineriartorneq immikkut maluginiarneqarpoq. "Nunamit allameersut“ maanna 27 procentiupput.
Nalunaarusiami nutaami aamma nunat assigiinngitsut aningaasaqarniarnerat misissorneqarpoq, tassanilu allassimavoq Norgemi pisuujunerpaasut.
Sverigemi Kalaallit Nunaannilu isertitat assigiinngissuteqarnerpaapput, Norgemi Savalimmiunilu appasinnerpaallutik,
