Sverigemi unnerluussisussaatitaasup Rasmus Paludan musliiminut uumissuisutut eqqartuuteqquaa

Sverige-mi oqaatsinik saqqummiussisinnaatitaaneqarpoq. Kisianni oqaatsinik saqqummiussisinnaatitaaneq killilersugaavoq, taamaattumillu inunnik allanik

Sverigemi kiffaanngissuseqarluni isummersinnaatitaaneq atuuppoq, tamannali aamma killeqarpoq. Taamaattumik inuit allat pillugit qanorluunniit isummersuinnartoqarsinnaanngilaq.

Svenskit unnerluussisussaatitaasut taama isumaqarput, taakkualu kissaatigaat qallunaaq partiimik pilersitsisoq Rasmus Paludan inuiaqatigiinnut uumissuinertut aamma ilaatigut musliimit pillugit oqaaseqaatit tunngavigalugit ajuallatsitsisutut eqqartuunneqarnissaa.

Sverigemi illoqarfimmi Malmømi eqqartuussivimmi Paludanimut unnerluussutit ataasinngorpat saqqummiunneqartut Sverigemi nutaarsiassaqartitsivik TT allappoq.

Maani unnerluussisussaatitaasoq Adrien Combier-Hogg siullersaalluni oqaaseqarpoq.

- Inuiaqatigiinnik uumissuinermut inatsit inunnik atugarliortunik illersuinissamut pingaarnertut siunertaqarpoq. 1930-kkunnisut avissaartuuttoqarnissaa pissanngilaq.

- Tassa tunuliaqutaa. Tamanna eqqaamassallugu pingaaruteqarpoq, unnerluussisussaatitaasoq Adrien Combier-Hogg Paludanimut unnerluussummik saqqummiussinermut tunngavilersuilluni oqarpoq.

Eqqartuussiviup ilaatigut aalajangertussaavaa qallunaap partiimik pilersitsisup Sverigemi inatsisit unioqqutissimaneraa ima oqarluni: "Muslimiulluni inuttut ajunngitsuuniarnissaq ajornakusoortorujussuuvoq“.

Rasmus Paludan eqqartuussinermut najuutinngilaq, Sverigemili eqqartuussivimmit allamit videokkut attaveqaat aqqutigalugu eqqartuussinermut peqataalluni.

Unnerluussisoq oqaluttoq Paludanimit qallerneqarpoq.

- Piviusut kukkussutigineqarput, oqarpoq eqqartuussisullu aqutsisup oqaaseqarnissaanut utaqqilaaqqullugu qinnuigaa.

Paludanip suna eqqunnginnerarneraa paasineqanngilaq.

Eqqartuussinermi unnerluutiginnittup Rasmus Paludanip musliimit Koranilu pillugit oqaaserisai immiussat arlallit takutippaa.

Immiussani ilaatigut takuneqarsinnaavoq proffiitt Muhammed pinngitsaaliilluni arnerisartutuusoq taassumatullu inooriaaseqarniarnerup ajornartorsiutaaneranik oqaluttoq.

Oqaatsit, uumissuisutut ajuallatsitsisutullu unnerluutigineqarnermik kinguneqartut, apriilimi septembarimilu 2022-mi Malmømi oqaatigineqarput.

Rasmus Paludan ukiumi tamatumani Sverigemi inatsisartunut qinersinermi partiimi Stram Kursimi qinigassanngortippoq qinigaananili.

Ukiut pingasut tamatuma siorna partiia Danmarkimi folketingimut qinigassanngortippoq, aammali naammattunik qinerneqarani.

/ritzau/TT