Danmarkip ukiup affaani
tulliuttumi EU-mi siulittaasuuffimminik tigusineranut atatillugu Mette
Frederiksenip siullermeertumik Europami oqalugiarnermini Kalaallit Nunaat
ataasiarluni eqqaavaa.
Europami Inatsisartut
atatsimiittarfianni peqataasut tinguartisimarpiaratillu inukisaartup
ministeriuneq tusarnaarpaat.
Danmarkip ukiup affaani
tulliuttumi EU-mi siulittaasuuffimminik tigusineranut atatillugu Mette
Frederiksenip siullermeertumik Europami oqalugiarnermini Kalaallit Nunaat
ataasiarluni eqqaavaa.
Europami Inatsisartut
atatsimiittarfianni peqataasut tinguartisimarpiaratillu inukisaartup
ministeriuneq tusarnaarpaat.
Piffissalli ingerlanerani inersuarsuaq (720-nik
issiavilik) innukkiartorpoq silaannarlu qeratanarsiartorluni. Ministeriunerup
Ruslandimi nunavissuarnilu allani ajornartorsiutit annersaat eqqartormagit
inuit tusarnaartut ersaattaattarput, illalaartarput pimoorusserpasittumillu
isikkoqarlutik.
- Pissutsit
taamaaginnarsinnaanngillat. 1940-kkunniilli EU unammilligassaqarpoq.
Inooriaaserput naleqartitavullu tatineqarput. Qanorli pisinnaanerput
eqqaamassavarput. Nukivut qamanngaanneerput, Mette Frederiksen oqarpoq.
Amerlangaartunit
tapersersorneqarneq
Strasbourgimiit Nuummut 3.866
kilometerit missiliorlugit ungasissuseqarpoq. Kalaallit Nunaatalu EF-imit
anineranit ukioq manna ukiut 40-t qaangiupput. Nunatta aninissaa ukiunik
pingasunik sioqqullugu innuttaasunit taasissutigineqarpoq. EU-milli suleqateqarneq
kalaallinik Bruxellesimiittoqarnerani, EU Nuummi allaffeqarfeqarnerani kiisalu
suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarnermik suli annertuvoq.
EU-p kommissioniani siulittaasoq
Ursula von der Leyen Kalaallit Nunaannut siorna tikeraarpoq, qanittukkullu –
EU-mi pissaaneqarnerpaap Frankrigip præsidentia Emmanuel Macron Nuummut
tikeraarpoq. Taamaammat EU-mit Kalaallit Nunaannut soqutiginnittoqarnera
annertusiartupiloorpasippoq.
Europamili Inatsisartut Mette
Frederiksenimik ataatsimeeqateqarnerminni Atlantikoq akimorlugu nunat akornanni
(Washington, København, Nuuk) pissutsit najummatsisimanarnerat
tupaallannartumik eqqaanngilaat.
Inatsisartunili gruppip EEP-ip,
anginerpaap pisoqaanerpaallu, oqaaseqartartua Jeroen Lenaers, ima oqarpoq:
- EPP-p Danmark tapersersorpaa –
Ukrainemut Kalaallit Nunaannullu tunngatillugu, ataatsimiinnermi oqarpoq.
Mette Frederiksenip oqalugiarnini
qujassuteqarluni ima naggaserpaa:
- Kunngeqarfimmik
tapersersuinermut qujanaq, aamma Kalaallit Nunaannut.
Danmarkimi nunanut allanut
ministeri Lars Løkke Rasmussen (M) sapaatit akunnerini kingullermi nunanut
allanut ministeri Marco Rubio Washingtonimi ataatsimeeqatigigamiuk
peqataanngilaq. Ataatsimiinnermi Kalaallit Nunaat eqqartorneqarsimanngitsoq
kingorna oqarpoq, aamma toqqaannanngitsumik. Kalaallit Nunaata Washingtonimi
sinniisoqarfianeersoq ataatsimiinnermi peqataasoq aamma oqaatigaa, Nunarpullu
eqqartorneqalissagaluarpat peqataanissamik piareersimalluni. Taamali
pisoqanngitsoq Løkke oqarpoq, tassalu illuatungeriit “Kalaallit Nunaata
eqqartorneqarnissaanut piareersarsimanissaat” peqqaartussaammat. – Aammalu
kalaallimik suleqatitsinnik peqataatitsisimassagaluarpunga, Løkke Ritzau
naapertorlugu oqarpoq.
