ILLERSORNISSAQ PILLUGU ISUMAQATIGIISSUTIP ILASSUTAA 2
Troels Lund Poulsen: Sakkutooqarnikkut saqitsaattoqannginnissaa anguniagaavoq
Illersornissamut ministeri Troels Lund Poulsen (v) Sermitsiaqimut erseqqissaavoq Issittup aamma Atlantikup Avannaata illersorneqarnissaat pillugu isumaqatigiinniarnerni Naalakkersuisut qanimut suleqatigineqarsimasut aammalu naggataatigut anguniagaasoq sakkutooqarnikkut saqitsaattoqannginnissaa.
- Isumannaallisaanikkut pissutsit ilungersunarput. Sakkortusisamik isumannaallisaanikkut politikkikkut inissisimaffimmut Kunngeqarfiup qisuariarnissaa, taamaaliornikkullu Issittumi Atlantikullu Avannaani illersorsinnaaneq isumannaallisaanerlu annertusineqassapput, illersornissamut ministeri Troels Lund Poulsen Sermitsiarmut erseqqissaavoq.
Asseq toqqorsivimmit: Leiff Josefsen
Sakkutuut
umiarsuaanut sikunik aserorterisinnaasunut nutaanut tallimanut talittarfik, timmisartut imartatsinnik nakkutiginnittartussat, Atlantikup Avannaani immap naqqani kabeli, silaannarmik alapernaarsuinermik radari, Kangerlussuarmi
mittarfimmi atugarissaarnerulerneq, dronit amerlanerusut, silaannarmik
alapernaarsuinermik nukittorsarneq.
Tamakku tassaapput illersornissaq pillugu isumaqatigiissutip ilassutaani 2-mi Naalakkersuisut aamma danskit naalakkersuisuisa akornanni isumaqatigiissutaasut .
Taamatut isumaqatigiissusiortoqarpoq nunarsuarmi sillimaniarnikkut politikkikkut pissutsit najummatsisimanartorsiortitsigaluttuinnarneranni, taamaattoqarneranilu issittumi, piumagaluaraanni piumanngikkaluaraanniluunniit, inissisimaneq qajannartumik inissikkaluttuinnarnerata nalaani.
- Sillimaniarnikkut politikkikkut pissutsit imaannaanngillat. Taamaattoqarnerani Kunngeqarfiup qisuariarnissaa sillimaniarnikkullu politikkikkut pissutsit sakkortusinerat pillugu, illersornissaq aamma sillimaniarneq issittumi aamma Atlantikup Avannaani nukittorsarneqartariaqarmata, illersornissamut ministeri Troels Lund Poulsen Sermitsiamut oqarpoq.
Tatigeqatigiilluni qanimut oqaloqatigiinneq
Sermitsiaq illersornissamut ministerimut apeqquteqarpoq Siumup siulittaasuata, Aleqa Hammondip, isornartorsiuinera pillugu danskit naalakkersuisuisa, Kalaallit Nunaat aperinagu aamma Kalaallit Nunaat akuersisimanngikkaluartoq, suliassaqarfiit illersornissamut tunngasut ingerlanneqarsimanerarlugit isornartorsiuinera qanoq oqaaseqarfigisinnaaneraa. Hammondip isornartorsiuinera illersornissamut ministerip oqaaseqarfiginngilaa, kisianni erseqqissaavoq:
- Illersornissaqarfiup naalakkersuisullu akornanni oqaloqatigiinneq tatigeqatigiinnerlu tunngavigalugu suleqatigiipput, tassa Issittumi aamma Atlantikup Avannaani illersornissamut isumaqatigiissummut 2024-2033-imut tapiliussap immikkoortuisa aappaat isumaqatigiissutigaat.
Sakkutooqarnikkut saqitsaattoqannginnissaa anguniagaavoq
Takorlooruminaappoq qanoq pisoqassagaluarnersoq, nunat allat Kalaallit Nunaannut pinngitsaaliillutik piumasaqarnialissagaluarpata, aamma ullumikkut illersornissaqarfiup atortorissaarutai atorlugit. Tamannarpiarlu eqqarsaatigalugu nunanut allanut tunngasunut Naalakkersuisoq siusinnerusukkut Sermitsiamut oqaatigereerpaa illersornissakkut atortorissaarutinik qaffassaasoqartariaqartoq.
Illersornissaq pillugu isumaqatigiissutip ilassutaa 2-mit takussutissiaq. Takussutissiami ilisarnaasersuutit tamarmik qanoq isumaqarnersut, ilassutitut isumaqatigiissut 2-mi atuarneqarsinnaapput, ataani linki toorlugu sukumiinerusumik misissuisoqarsinnaavoq.
Tusarfik: Illersornissamut ministeriaqarfik
- Aningaasaliissutit nutaat pingaarutillit Illersornissaqarfiullu qaffasissumik najuunnera Kunngeqarfiup anguniagaanut naapertuuppoq, tassa eqqissisimaneq, isumannaassuseq patajaassuserlu unammillernartoqartillugulu qaffasissumik inissisimanissamik anguniagaq, illersornissamut ministeri oqarpoq nangillunilu:
- Tassunga atatillugu danskit naalakkersuisuisa pingaartippaat, Issittumi illersornissamut isumannaallisaanermullu aalajangiinerit Naalakkersuisut peqatigalugit pisassasoq, kiisalu pisariaqartitsineq tunngavigalugu iliuusissat aalajangersimasut paaseqatigiinnermik tunngaveqassasut.
Illersornissamut isumaqatigiissutip ilassutaata 2-p saqqummiunneqarnerani isumaqatigiissut aqqutigalugu isumannaarniarneqarsimasoq illersornissaqarfiup nukittussusianik qaffassaaniartoqarsimasoq Issittumilu kiisalu Atlantikup Avannaani suliassanik isumaginnissinnaaneq annertusarneqarsimasoq, isumaqatigiissullu annertunerusumik paasisaqarusukkaanni UGGUUNA iserfigineqarsinnaavoq.
Nunap namminersortutut imminut oqartussaaffiginerata paarineqarnermigut naqissuserneqarnera illersornissaanullu piareersimanerata annertussusaa tunngavigalugit, sakkutooqarnikkut saqitsaattoqalernissaanik pinaveersimatitsineq annertusisussaavoq, tamannalu tunngavigalugu isumaqatigiissut eqqissisimanerup qaffasissumik qulakkeerneqarnissaa anguniarlugu suliarineqarsimasoq illersornissamut ministerip oqaatigaa.
Umiarsuit pisoqalisut umiarsuillu nutaat kiisalu sakkutuut umiarsuinut talittarfik
Ukiut marlussuit matuma siornatigut, illersornissaqarfik sakkukinngitsumik isornartorsiorneqartarpoq umiarsuit pisoqalisimasut piffissamullu naleqqutinngitsut atorlugit nunap oqartussaaffigineqarneranut killeqarfimmik nakkutilliissutitut isumalluutaanerat pillugu.
Maannalu pingaartumik Siumup aamma illuatungiliuttutut partiiata Naleqqap tungaaniit sakkukinngitsumik isornartorsiuisoqalerpoq, illersornissaqarfimmut umiarsuit nutaat piffissamullu naleqquttut sikumillu aserorterutaasinnaasut pisaarineqartussanngormata.
Taamaakkaluartoq pilersaarutit Kalaallit Nunaanni innuttaasut qulaatiinnarlugit ingerlanneqarsimanngillat, tassami nutaanik iliuusissanut tunngatillugu isumaqatigiinniarnerit, innuttaasunik ataatsimiititsinerit minnerunngitsumillu iliuusissat pillugit ilisimatitsisarnerit ingerlanneqarsimapput. Tassa illersornissaq pillugu isumaqatigiissutip ilassutissaanut 2-mut tunngatillugu Naalakkersuisut aamma naalakkersuisut Issittumi aamma Atlantikup Avannaani isumaqatigiissutaasut pillugit, taakkulu tunngavigalugit maanna danskit aningaasanut inatsisissaatigut 27,4 milliardit koruunit immikkoortinneqarnissaat tullinnguuppoq.
