Aalajangiussisarnermikkut namminneq atukkaminnik ajornerulersitsiartuinnassannginnerpat?

Takornariaqarnermi inatsisissaq takornariaqarnermik siuarsaanermut tunngatillugu iluatserujussuanngikkuni ajutoorujussuarsinnaavoq. Inatsit taanna iluatsinngikkuni ajutoorsinnaavoq.

Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutaat oqaluuserineqaqisoq uparuartorneqaqisorlu paasiuminartumik nassuiarneqassaguni taama oqaatigineqarsinnaavoq.

Nuummi mittarfissuartaaq novembarip 28-ani ammassaaq, juulliliivimmallu angalasut illoqarfissuarmut illoqarfissuarmiillu angalallutik timmisartut ulikkaartassavaat.

Isumalluartuusut naatsorsuutigaat Nuummi, Ilulissani Qaqortumilu mittarfiit nutaat ammarnerisa kingorna aamma umiarsuarnik takornariartaatinik angallassinerup annertusiartornerata kingunerisaanik ukiuni aggersuni Kalaallit Nunaannut takornariarpassuit tikikkumaartut.

AAMMA ATUARUK

Helge Tang: – Inatsit taamaattoq atorsinnaanngilaq

Kalaallit Nunaannili takornariat amerlingaatsiarnissaaq imaaliallaannaq naatsorsuutigineqassanngilaq. Inuit marluk aningaasaqarnermut inuussutissarsiornermullu tunngasunik ilisimasallit isumaqarput.

Helge Tang, ukiorpassuarni ilaatigut akunnittarfinnik ingerlatsisoq Kalaallit Nunaannilu takornariartitsinermik ilisimasaqarluartoq, aamma qallunaaq aningaasaqarnermut professori tusaamasaq Torben M. Andersen ernumaqaat.

Takornariat suli tikeralernatilluunniit amerlinngitsooratarsinnaasut Helge Tang mianersoqqusivoq. Aap, amerlingaatsiarnissaannut piffissaq sivisungaatsiarsinnaavoq, taanna isumaqarpoq.

- Takornariaqarnermut inatsisissaq akuerineqarpat kalaallit takornarialerisut avataanit suleqatissarsisinnaanngippata nunaniillu allaniit aningaasaliisoqarsinnaanngippata takornariaqanermik inuuniuteqarnerup ineriartornera unissaaq. Kalaallit Nunaanni takornariartitsisarnerup ineriartortinnissaa sivisungaatsiartumik ingerlassaaq.

Helge Tang, Sulisitsisut akunnittarfeqarnermut takornariaqarnermullu ataatsimiititaliaanni siulittaasoq, taama oqarpoq.

Takornariaqarnerup siuarsarnissaa inatsimmi anguniagaasoq

Inatsisissatut siunnersuummi Kalaallit Nunaanni takornariartitsisartut taamaallaat inunnit imaluunniit ingerlatseqatigiiffinnit piginnittut affaat sinnerlugit Kalaallit Nunaanni najugaqartunit akileraartartunillu ingerlanneqassasut piumasaqaataammat Kalaallit Nunaanni akunnittarfinnik takornariartitsinermillu ingerlatsisut utoqqasaartaata takornariartitsinerup unittoornissaanik ernumassuteqarneranut pissutaavoq.

Naalakkersuisut takornariaqarnermut inatsisissatut siunnersuutaat Inatsisartuni tallimanngornermi novembarip 15-ianni aappassaaneerneqassaaq. Ullut arfinillit qaangiuppata pingajuattut suliarineqarlunilu akuersissutigineqarumaarpoq. Kalaallit Nunaanni takornariaqarnerup siuarsarnissaata takornarialerisullu inuiaqatigiit ineriartornerannut tapersiinissaasa qulakkeernissaa inatsimmi ilaatigut siunertaavoq.

Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit

Aningaasaqarnermik suliaqartut danskit kalaallillu arlallit aamma takornarialerinermut inatsisissaq qularalugulu ernummatigaat.

Takornarialerinermut inatsit maannatut iluseqarluni akuerineqarpat najukkami takornarialerisut takornarialerinermi suliffeqarfimmik aallartitsinissaat ajornakusoorneruleratarsinnaavoq, taamatuttaarlu nunanit allanit aningaasaleerusussuseqarneq aningaasaliinissamullu periarfissat annikillisinnaapput. 

Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit oktobarimi nalunaarusiaminni kingullermi taama allapput. Siunnersuisoqatigiit Kalaallit Nunaanni aningaasaqarneq pillugu arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsunik nalilersuillutillu misissueqqissaartarput, Naalakkersuisuniillu pilersinneqarput.

Siunnersuisoqatigiit siulittaasuat, Torben M. Andersen, aningaasaqarnermut professori Danmarkimilu aningaasanik katersuiniaqatigiiffiit annersaanni ATP-mi siulittaasoq, inatsisissatut siunnersuut pillugu suli qularnersoq Sermitsiap aperaa.

- Takornariaqarnermut inatsisissatut siunnersuut allanngortinneqarnikuuvoq. Takornariaqarnermili periarfissanik ilippataatilinnik mittarfittaallu pisinnaasatut periarfissaanik unikaallatsitsissanersoq suli apeqqutaavoq, oqarpoq.

Siulittaasoq suliaqarani issianeq pillugu

Akunnittarfiilli kalaallinit pigineqartariaqarnerat pillugu piumasaqaat Naalakkersuisut takornariaqarnermut inatsisissatut siunnersuutaanniinngikkaluartoq kalaallit takornarialerisut inatsisissatut siunnersuut naapertorlugu takornariartitsisartut minnerpaamik 50 procentii kalaallinit pigineqartariaqarmata takornariartitsinermut suliffeqarfimmik aallartitsinissartik ineriartortitsinissartillu ajornakusoortissinnaavaat?

Aap, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiinni siulittaasup Torben M. Andersenip tamanna ernummatigaa, oqarpoq.

- Takornariaqarnerup ineriartortinnissaa Kalaallit Nunaannullu takornariartut sammisassaqartinneqarnissaat pingaaruteqarpoq.

- Takornarianik sullissinissamut naammattumik sullissisoqarsinnaanngippat takornariat Kalaallit Nunaannut tikeraarusunnerat unikaallassaaq, akunnittarfimmimi suliaqarani issianiarlutik Kalaallit Nunaannukarneq ajorput. Kalaallit Nunaata angalanermik takornariartitsinermillu allanik ineriartortitsinissamut periarfissaqarpallaannginnera ernumassutigaara, Torben M. Andersen isumaqarpoq.

Naalakkersuisut takornariaqarnermut inatsisiliornissaminnut utaqqisimassagaluarpat?

- Naamik, taama isumaqanngilanga. Takornariaqarnermi ilippanaatillit innuttaasunut periarfissiisup qulakkeernissaat naapertuullunilu pingaaruteqarpoq. Taamatulliuna iliornermi nalorninartoqaannartoq.

- Inatsit naapertorlugu periarfissanik mattussuisoqalersinnaasoraara, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiinni siulittaasoq oqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuut

Inatsisit naapertorlugit siunissami Kalaallit Nunaanni takornariartitsisarniaraanni akuersissummik pissarsisoqartariaqarpoq. Inuit akuersissutillit Kalaallit Nunaanni najugaqarlutillu tamakkiisumik akileraartuusassapput

Kalaallit Nunaanni takornarialerinermik inuuniuteqarumalluni atuuttumik akuersissuteqarnissap piumasaqaataanissaanik aaqqissuussisoqassasoq Naalakkersuisut siunnersuutigaat. Inatsisissatut siunnersuummi paragraf syvimi allassimasutuut inuk takornarialerinermik inuuniuteqarnissaminut akuersissummik qinnuteqartoq Kalaallit Nunaanni inuit allattorsimaffianni allassimassallunilu Kalaallit Nunaanni tamakkiisumik akileraartartuussaaq.

Paragraf ottemi allassimavoq takornarialerinermut akuersissut Kalaallit Nunaanni aningaasatigut ingerlatseqatigiiffimmut ingerlatseqatigiiffimmulluunniit inunnit aqunneqartumut taamaallaat tunniunneqarsinnaasoq.

Naalakkersuisut aalajangiivigisassavaat akuersissuteqarnikkut piginnaatitsisarneq inummut imaluunniit inatsisit naapertorlugit inummut takornariartitsinermik ingerlatsiniarluni qinnuteqartumut tunniussaqartoqarsinnaanera.

- Kalaallit Nunaanni pingaartumik takornarissanut misigisassanik neqerooruteqarnissamik siunertaqarlutik, taakkualu unnuinertaqanngitsumik ulluinnarlugu, aamma ullorpaalunni angalanernik neqeroorutigineqarlutik aningaasaqarnermik ingerlatsinertut, ingerlatsinertullu takornariartitsinermik ingerlatsineq paasineqassasoq siunnersuutigineqarpoq, inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatini allassimavoq.

Takornariartitsinermut inatsisissatut siunnersuut oktobarip pingajuani siullermeerneqarmat, takornariartitsisartut piginneqatigiiffiisa pingajorarterutaat marluk kalaallinit pigineqartariaqarnerat piumasarineqarpoq.