Ukiup qiteqqunnerani angusat: Royal Greenland amigartooqqippoq

Ukiup qiteqqunnerani angusat akileraannginnermi 59 millionit koruuninik amigartooruteqarfiusut siorna taamaalinerani angusanut sanilliullugit pitsanngoriaataangaatsiarput, siornami amigartoorutit 113 millionit koruuniusimapput. Kaaviiaartitsineq 3,7 procentimik qaffammat kaaviiaartitat 2,64 milliardit koruunit anguneqarput.

Aalisakkerinermut suliffeqarfissuaq amigartooruteqaraluarluni sinneqartooruteqaqqilernissani – allannguineq, aqutsisut “back to black”-imik taaguusersimasaat (kisitsisit naqqaniittut qernertunngorteqqillugit, aaqq.) anguniarlugu annertuumik suliniuteqarpoq.

Pissuseqatigiiaat aallussat siuariartortut

Pissuseqatigiiaat aallussat siuariartorput, aqutsisut ukiup qiteqqunnerani nalunaarusiami nalunaaramik Europami raajat uusut qalipaajakkallu tunineqarneri immikkut erseqqissarpaat, saattuallu akii ukiualunni unammillernartoqarsimagaluartut ilorraap tungaanut aallaqqipput.

Kinamili niuerfiit pingaaruteqarluinnartut Kinami aningaasat naleerukkiartornerat pissutigalugu suli unammillernartoqarput, tamannalu raajanik qalipalinnik tuniniaanermut sunniuteqarpoq. Illuatungaanik Japanimut tuniniaaneq qaffakkiartorpoq.

Pissuseqatigiiaanik qaleralinnik saarullinnillu tuniniaaneq akiillu 2023-imi ukiup affaani siullermisuulli inissisimapput.

Kilisaatip kivinera unammillernarpoq

Kilisaatillu Lomurip marsimi kivinera ingerlatseqatigiiffimmut Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartumut ajoqutaavoq, sinerissallu qanittuani raajarniarnermi kilisaammik taarsiissutissamik nassaartoqanngimmat tamanna raajarniarnermut sunniuteqarpoq. Taamatuttaaq siornatigumut sanilliullugu raajat mikinerusut pisarineqartarmata annertussutsit attatiinnarniarlugit raajat annertunerusut pisarineqartussaapput.

Aqutsisut 2023-mi angusat ajorluinnartut kingorna isertitanut aningaasartuutinullu pitsanngorsaanerit 100 millionit koruuninik nalillit, aatsaalli ukiumi naatsorsuiffiusumi tullermi tamakkiisumik iluaqutaalersussat, ingerlappaat.

Aalisakkerinermut suliffeqarfissuaq ukiup affaata ingerlanerani sulisunik 100-nik, annermik Europami sumiiffinni assigiinngitsuni tuniniaavinni sulisuusunik, soraarsitsivoq. Nunani allanittaaq tunisassiorfiit matuneqarput taamatuttaarlu aningaasartuutit assigiinngitsut soorlu tunisassiornermi aningaasarsianut aningaasartuutiniit nunatsinni tunisassiorfiit attavilersuutaannut annikillisarneqarput.

Anguniagaq

Royal Greenlandip akileraannginnermi isertitai 200-250-it millionit koruuninngoqqissasut aqutsisuniit anguniagaasoq ilisimatitsissutigineqarpoq. Suliniutilli ilai ukiut pingasut sisamalluunniit qaangiuppata aatsaat tamakkiisumik iluaqutaassammata naammagittartoqartariaqartoq ilisimatitsissutigineqarpoq.

Aalisakkerinermi suliffeqarfissuaq ukiup sinnerani ingerlatsinermi atugassarititaasunik makkunannga sunnerteqqassaaq:

• Europami ineriartorneq uninngaannanngikkuni appariartortoq
• Tuluit Nunaata EU-mi ilaasortaajunnaarnerata kingorna niuerfik unammillernartoq
• Kangiani, pingaartumik Kinami ineriartorneq appasinnerusoq
• Aningaasartuutit qaffasinnerusut
• Ukrainemi sorsuttoqarnerata kingunerisaanik nunarsuaq niuerfiillu nalorninartoqarfiusut

Ukiumi naatsorsuutigisat

Ukiorli tamarmi naatsorsorneqarpat sinneqartooruteqarnissaq angumerineqarsinnaasoq aqutsisunit naatsorsuutigineqarpoq. Juulli ukiortaarlu – pingaartumik Kangiani – ingerlatseqatigiiffiup tunisaqarfigilluartarmagit tamatumunnga ilaatigut pissutaavoq.

Ukiup affaani siullermi kisitsisit pingaarnerit mill. kr.-ninngorlugit

(2023-mi ukiup affaa siulleq ungaluutit iluanniippoq)

• Kaaviiaartitat: 2.64 (2.546)
• Akileraannginnermi angusat: -59 (-113)
• Nammineq aningaasaatit: 1,399 (1,703)
• Akiitsut ernialersukkat: 2,867 (3,243)
• Sinneqartoorutit -0,4 % (-2,4 %)