”Hans Egedep eqqaassutissaa imaanut
iginniarsiuk”, taama Aka Hansen aalassassimaqisoq ukiut sisamat
matuma siorna eqqaassutissap sapaammut unnuaani 21. juni qalipaammik
aappalaartumik kuineqarlunilu ”decolonize”-mik
allaffigineqarnerata kinguneranik oqallinnermut atatillugu
oqariartorpoq.
-
Hans Egedep eqqaassutissaa pillugu oqallinnermut atatillugu ima
oqariartortoqarnera eqqaamavara: ”isornartorsiuiinnarnasi
aaqqiissutissamik nassaarniarniaritsi, pitsaanerusumillu
saqqummiussillusi”, nunasiaataajunnaarsaanermullu tunngatillugu
qanorpiaq eqqarsarnera ukiut sisamat paasiniarsimavara, Aka Hansen,
atuakkap Nuummi eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmi atuakkap
saqqummiunneqarneranut atatillugu atuakkiaminik ”Manifesti”-mik
tigummiartoq oqarpoq.
Atuakkami
Aka Hansenip decolonize-aktivistitut ineriartornera,
nunasiaataajunnaarsarnermullu tunngatillugu eqqarsaatai
sammineqarput.
Nunarsuarmut angalalluni Saminik, Inuit for
Palæstinamik illersuinini takutinniarlugu angalasarpoq,
namminiilivinnissamillu siunertaqartunik aaqqissuussinerni
peqataasarluni, inuinnaat qarasaasiakkut naapittarfii atorlugit
taalliaminik, allaaserisanik saqqummiussisarluni taamatullu
atuakkamik Manifestimik pulaartunik atuffassititsisarluni.
-
Nunasiaataajunnaarsarnerup oqaluuserinera
nalinginnaasunngortikkusunnera atuakkiorninni patsisit annerpaat
ilagaat, taamaalilluta namminiilivinnermut
alloriaqqissinnaalissaagut, Aka Hansen oqarpoq.
Angerlarsimaffimmi
meeraaffiani arnanik illersuineq aallunneqartoq
’Manifesti’
Aka Hansenip arnanik illersuisutut naligiissitaanermik
sammisaqartumik angerlarsimaffeqartumit, Danmarkip qanoq Kalaallit
Nunaannut pissusilersorneranut apeqqusiisumut inuttut
ineriartorneranik takutitsivoq.
- Aallaqqaammut arnanik illersuineq, suiaassutsillu qanoq naligiinngitsiginerat, arnat akissarsiakinnerunerat, arnat tarnikkut oqimaatsunik isumaginnittuunerusarnerat, illumik meeqqanillu, meeqqat atuarnerannik allarpassuarnillu isumaginnittuunerat sammisorujussuuakka.
-Arnat nammataqarnerupput, tamannalu angerlarsimaffimmi peroriartorfigisanni oqallisaasarpoq, Aka Hansen oqarpoq.
USA-mi
Black Lives Mattersimit, inuit ammisa
qalipaataat aallaavigalugu assigiinngisitsinermik
sammisaqarpoq aalassatsinneqarpoq.
- Black Lives Matterimut tunngasut allatut periartoqarsinnaaneranik eqeersarpaanga. Suiaassutsikkut assigiinngissutaannaanngitsut, aammali ammip qalipaataa tunngavigalugu assigiinngissutsit, qallunaallu immaqa uatsinnit Inunnit atugarissaarnerunerat, Aka Hansen oqarpoq.
Allaaserisatigut,
apersuinernit tigulaakkanit, podcastimi apersuinernik,
saqqummersitsinernit, inuinnaat qarasaasiakkut naapeqatigiittarfiini
assitigut, taalliatigullu kiisalu nunap inoqqaavisa
pisinnaatitaaffitik pillugit naalagaaffimmut akerliussutsimik
takutitsinerinit, assersuutigalugu Samit Oslomi naalagaaffiup
aatsitassarsiornermik suliniutaannut akerliussutsimik
takutitsinerini.
Taalliortoq
Aka
Atuakkami
”Manifesti” Aka Hansen taalliortutut saqqummeqqaarpoq, taallallu
ataasiakkaat tamarmik Aka Hansenip nunasiaataajunnaarsaanermik
sorsuuteqartutut ineriartornerani kalaallit Danmarkip
nunasiaateqarneranut sooq qujamasuttussaanerannik eqqumiiginnittumit,
politikeriaatsimik inuit isumaannik assersuutigalugulu
nunasiaataajunnaarsarnermut isumaannik naqisimanninnermut
uumisuuteqarneranik uppernarsaasuuvoq.
Kamaateqarluni taallianik
Inuit sumiginnarneqarnerannik, persuttagaanerannik imaluunniit
inatsisitigut illersugaannginnerannik aallaaveqartut, sorlaqarfinnik
nassaarneq namminiilivinnissamillu tamanut saqqummiussuinernik
aallaaveqartut.
-”Tone-policing” misigaara (tone-politik, aaqqiss.), nipangersaaneq ”sammisaq qimassinnaanngilarput”, ”oqaluuserinikuuarput”, ” ukiorpassuit matuma siorna pivoq, tassaniikkunnaareerpugullu”. Oqaluuserigaanniluunniit pilliutaasutut pisuutinneqarneq. Pilliutaasimasutut misigisimaqqusinnginneq. Pisulli oqaluuserinerat siuariarnissatsinnut aqqutituaavoq, Aka Hansen oqarpoq, nunasiaataajunnaarsarnermillu oqaloqatigiissuteqarneq Danmarkip Kalaallit Nunaannik nunasiaateqarnerata kingunerisa, inunnullu kinguneqaataanik tamanik kalluaasunik oqallisiginninnermik saqqummeeqataasarpoq.
- Eqqortuliornerit kukkussutillu amerlasuut pisimapput. Inatsisit 1950-ikkunni, 1960-ikkunni 1970-ikkunniluunniit arlaatigut tamatta sunnerpaatigut. Tamakku ukiuni makkunani isummersuutigisarpakka.
- Tamakku ataatsikkut pinngillat, piffissalli ilaani inatsisitigut ataataqanngitsut annertuumik sammineqarput, tamannalu ilaquttatsinni qanipparput, peqatigisaanillu spiralilersuisimanermik suliaq aamma ilaquttatsinnik toqqaannartumik kalluaasimasoq sammineqarpoq.
- Kikkut tamarmik sunnerneqarput, aanaga aatagalu taakkuluunniit ukioqataat aamma kalluarneqarput, Aka Hansen oqarpoq.
Nunasiaataajunnaarsarnerup
sammineqarnera namminiilivikkiartornitsinnut iluaqutaassasoq taanna
isumaqarpoq.
- Nunasiaataajunnaarsarnerup oqaluuseriuarneratigut, inatsisitigut ataataqanngitsut spiralilersuisimanermillu suliaq ilanngullugit aamma oqaluuserisinnaasimavagut. ”Aap pisimasut isornartorsiorsinnaavagut”-mik oqariartoqataavoq.
- Uanga nammineq taamatut paasivara. Tamanna ima oqarsinnaalernitsinnik kinguneqassasoq neriuppunga: ”aap maanna ukiorpassuarni oqaluuserisimalerpavut, namminiilivinnissatsinnullu piareerpugut”, Aka Hansen oqarpoq.
Nunap
inoqqaavinik ataqatigiinneq
Aka
Hansen isummanik siaruarterisartuunerminni aamma Saminik
tapersersuinerminik takutitsivoq. Siorna
Oslomi nunaanni aatsitassarsiornermik akerliussutsimik takutitsipput,
taakkulu oqaatsiminnik oqaluussinnaanissaminnut pisinnaatitaaffiinik
sorsoqatigalugillu inuusaasitoqartik malillugu nunaminnik
atuisinnaatitaanerat, ilinniarfigisimaqisaanik sorsoqataavoq.
- Samit ataatsimuussuseqarluartuupput, taakkulu nuannaartoreqaakka. Imminnut illersornissartik ikioqatigiinnissartillu ataatsimoorlutik aalluppaat, taakkumi oqaatsiminnik kulturiminnillu piginniinnarumallutik sorsuuteqarnerat pingaaruteqartorujussuuvoq, Aka Hansen oqarpoq.
Scotlands
Independence Conventionsimut, Scotlandip Tuluit Kunngeqarfiannit
avissaarlutik namminersortunngornissaannut tunngasumut aamma
aggersarneqarpoq, tassani Baskerit nunaannit, Cataloniamit,
Sydtyrolimit nunanillu allanit namminiilivinniarlutik
sorsuuteqartunit peqataasoqarpoq.
Nunavummi qarasaasiakkut
aaqqissuussami peqataaqqammerpoq, tassanilu Inuit
Palæstinamiunik tapersersuinerannut
oqalliseqataavoq, oqallinnermilu sooq nunasiaataajunnaarsarnerup
annertunerusumik iliuuseqarfigineqannginnera oqallisigineqarpoq.
- Ukiorpassuarni sorsussimanerput eqqaamassavarput. 2020-mi aallartinngilaq, 2009-mi 1979-lu sioqqullugu aamma suliniaqatigiiffeqarpoq. Inuttut pisinnaatitaaffeqarnissarput pillugu inuit ukiorpassuarni sorsuuteqarsimapput. Qanga namminiilivinnissaq pillugu akiuunneq aallartinnersoq aperineqarpunga, ukiullu 300-t matuma siorna aallartittoq akivunga, allatummi isumaliorsinnaanngilanga. Avataanit tikittoqarluni pissutsinik nammineq nunagisaq pillugu aalajangerneqaqquneqanngitsunik aalajangiisoqartarnera eqqumiissimassaqaaq. Aatsaat aallartittoq isumaqanngilanga, Aka Hansen oqarpoq.
Namminiilivinnissamik
tamanut oqariartorneq
Aka
Hansenip atuakkiani taalliaminik ”namminiilivinnissaq
takorloorpara”-mik, Kalaallit Nunaata ukiualuit ingerlaneranni
namminiilivissinnaaneranik upperinninneranik imaqartumik naggaserpaa.
- Nunatsinni suut ilungersuutigisimanerivut, suullu ilungersuutiginerigut eqqarsaatigigaanni, taava inuiaqatigiittut nukittuujuvugut. Inuit ullut tamaasa suliartortartut sapinngisartik tamaat atorlugu iliuuseqartartut upperaara.
-Namminiilivikkusunnerput takorloorsinnaalluarpara. Namminiilivikkusunnerput isumaqatigineqarpoq. Tamangajavitta tamanna isumaqatigiissutigigipput upperaara.
-Inoqassaaq Danmarkimut ataannarusuttunik, amerlanerussuteqartulli namminiilivikkusupput, ajornakusoortussaavorli. Islandimi tamanna ajornakusoorsimavoq, aamma Norgimi Irlandimilu, inuiaallu allaat aningaasaataat pinngitsoorsinnaajunnaaqqasimagatsigit nutaamik aaqqissuussinissarput ilinniartariaqarparput, Aka Hansen naggasiilluni oqarpoq.
