Kalaallit timaasa paniinnarnikut ilisimatusarfiginissaannut maanna millionit koruunit immikkoortinneqarput
Nunatta Katersugaasivia Uunartumi itsarnisarsiornermi nassaat pillugit ilisimatusarnermut Augustinus Fondenimit 4,5 millionit koruuninik aningaasaliiffigineqarpoq.
Aana arnap timaa paniinnarnikoq Uunartumi nassaarineqartoq, piffissarlu qanittoq tikillugu USA-miittoq. 1600-kkunni inuusimagunarpoq.
Peabody Museum
Ilisimatusartut nunanit tamalaaneersut Kujataani qeqertami Uunartumi inuit timaat paniinnarnikut, inuit timaasa sinneri ilivillu pillugit paasisaqarnerussapput.
Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Augustinus Fondenimit 4,5 millionit koruuninik aningaasaliiffigineqarpoq suliniummut ’Angerlartunnguit: Inuit Uuunartumeersut uterteqqinnerini ilisimatusarneq'-mik taaguutilimmut.
Soorunami tamanna katersugaasiviup tunissuteqarnera nuannaarutigeqaa:
- Maanna inuit taakku kikkuunersut paasiniarlugu inuunerat inuuniarnerallu paasiniassavavut. Qilakitsumi inuit timaasa paniinnarnikunit nassaanit nalunngilarput nassaat taamaattut itsaq inuusimasut pillugit, assersuutigalugu atisalersoriaasiat, nerisassaat peqqissusaallu pillugit paasisaqarfiulluarsinnaasut, katersugaasivimmi pisortap tullia itsarnisarsiooq Christian Koch Madsen oqarpoq.
- Inuit taakku pillugit ilisimasaqalerneq oqaluttuarnerlu aamma taakkuninnga ataqqinninnertut ippoq, taanna naqissusiivoq.
Suliniut 2025-mit 2027-mut nunat arlallit suleqatigiinnerisigut ingerlanneqassaaq. Tamanna ajornarunnaarpoq inuit timaasa paniinnarnikut ukioq manna siusinnerusukkut kalaallit kissaataat malillugu USA-mit nassiunneqarnerata kingorna. Nuummili toqqorsivissaqarpianngimmat inuit timaat paniinnarnikut Københavnimut aallaqqaammut nassiunneqarput.
